Veritulpan tukkima verisuoni

VITT: Huolta rokotteen harvinaisista haitoista

Nyt tutkijat ovat saaneet selville, miksi osa COVID-19-rokotteista voi aiheuttaa hengenvaarallisia veritulppia

Nyt tutkijat ovat saaneet selville, miksi osa COVID-19-rokotteista voi aiheuttaa hengenvaarallisia veritulppia

Shutterstock

Kun ilmoituksia koronarokotteisiin liittyvistä veritulpista alkoi kertyä, sekä AstraZenecan että Johnson & Johnsonin valmisteet hyllytettiin väliaikaisesti.

Syynä käytön keskeyttämiseen oli uusi VITT-niminen oireyhtymä, joka syntyy immuunijärjestelmän alkaessa toimia väärin.

Terveysviranomaiset joutuivat hankalaan asemaan, koska oireyhtymä osoittautui paitsi äärimmäisen harvinaiseksi myös hengenvaaralliseksi. Samaan aikaan pitää miettiä sitä riskiä, että jätetään rokottamatta, jolloin on mahdollista saada COVID-19-taudin aiheuttava koronavirustartunta.

Monissa maissa rokotteet ovat taas käytössä, mutta Tanska ja Norja on luopunut niistä. Myös Etelä-Afrikka on hylännyt AstraZenecan rokotteen.

Hylkääminen perustuu tarkkaan riskiarvioon, jossa otetaan huomioon muun muassa oireyhtymän vaarallisuus, riskiryhmät ja taudinkuva.

1. Mikä VITT on?

VITT tulee sanoista Vaccine-induced Thrombotic Thrombocytopenia ja kuuluu koronarokotteiden sivuvaikutuksiin. Se ilmenee verihiutaleiden vähyytenä, verenvuotoina ja veritulppina.

Veritulppia muodostuu usein monimutkaisissa ympäristöissä, kuten aivoissa ja vatsaontelossa niiden suuriin laskimoihin.

Oireyhtymästä tekee erikoisen se, että veritulppia syntyy, vaikka verihiutaleita on vähän. Yleensä tilanne on päinvastainen.

2. Miten VITT syntyy?

VITT-potilailla esiintyy runsaasti verihiutaletekijä 4:n vasta-aineita. Normaalisti tekijä auttaa verihiutaleita ketjuuntumaan ja paakkuuntumaan. Melko yllättävästi vasta-aineet voivat sekoittua kemialliseen koktailiin, joka edistää veritulppien muodostumista.

Hyytymän syntymiseen johtavaa VITT-oireyhtymän tapahtumasarjaa ei tunneta tarkalleen, mutta sillä näyttää olevan paljon yhteistä toisen harvinaisen oireyhtymän kanssa. Tätä esiintyy henkilöillä, jotka saavat veren hyytymistä hillitsevää hepariinihoitoa.

VITT on rinnastettu samankaltaiseen HITT-oireyhtymään, joka johtuu hepariinihoidosta. Sitä saavista potilaista 0,3–1,6 prosentille kehittyy HITT.

Näin rokote aiheuttaa veritulppia.
© Roberts/Chaney, Journal For Nurse Practioners

Hepariini tarttuu viestiaineeseen

Verihiutale (beige) erittää verihiutaletekijä 4:ää (vihreä) pyytäessään muita verihiutaleita osallistumaan veren hyydyttämiseen. Hepariini (oranssi/punainen) sitoutuu verihiutaletekijä 4:ään, eikä veri hyydy.

Näin rokote aiheuttaa veritulppia.
© Roberts/Chaney, Journal For Nurse Practioners

Vasta-aineet sekoittuvat joukkoon

Joskus immuunisolut (liila) reagoivat yhdistyneisiin aineisiin ja ryhtyvät tuottamaan vasta-aineita (liilat Y:t). Nämä liittyvät kokonaisuuteen.

Näin rokote voi aiheuttaa veritulppia.
© Roberts/Chaney, Journal For Nurse Practioners

Verihiutaleet kertyvät tiiviiksi tulpaksi

Verihiutaletekijä 4, hepariini ja vasta-aineet tarttuvat verihiutaleisiin ja aktivoivat ne. Verihiutaleet ketjuuntuvat ja muodostavat hyytymän – juuri päinvastoin kuin hoidon pitäisi vaikuttaa. Muut verihiutaleet hajoavat, ja siksi niiden kokonaismäärä pienenee.

Aiemmin esimerkiksi potilaat, joilla on virustulehdus tai jotka toipuvat polven tekonivelleikkauksesta, ovat saaneet hepariinista johtuvien kaltaisia veritulppia, vaikka he eivät ole saaneet verenohennuslääkkeitä.

Tutkijat uskovat, että immuunijärjestelmä itse käynnistää ketjureaktion. Ja tätä epäillään myös VITT:n selitykseksi.

3. Keillä on suurin vaara?

Naisten riskiä sairastua VITT-oireyhtymään pidetään suurempana, mutta sitä esiintyy myös miehillä.

Britanniasta ja muualta Euroopasta kerättyjen tietojen mukaan AstraZenecan rokotteeseen liitettyjä VITT-tapauksia on ollut:

  • eniten alle 50-vuotiailla (vanhin on ollut 77)
  • lähinnä naisilla (kaksi kolmasosaa)
  • hyvin vähän muista syistä veritulpille alttiilla henkilöillä.

Ensimmäiset tutkimukset vihjaavat, että Johnson & Johnsonin rokote suurentaa enemmän naisten veritulppariskiä, mutta asiantuntijat arvioivat kummankin rokotteen mahdolliset haittavaikutukset suunnilleen yhtä yleisiksi.

Käytön kannalta on ongelmallista, että riskiryhmäläisiä ei voida tunnistaa luotettavasti: sitä, kuka sairastuu VITT-oireyhtymään rokotuksen jälkeen, ei pystytä ennustamaan.

Koska monet VITT-potilaat ovat kuuluneet nuorempiin väestöryhmiin, joissa vakava COVID-tauti on harvinaisempi, jotkin maat ovat jättäneet rokotteet pois omasta valikoimastaan.

Esimerkiksi Tanskassa viranomaiset kielsivät AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteiden käytön arvioituaan, että riski saada rokotteesta johtuva veritulppa on suurempi kuin riski kuolla COVID-19-tautiin siinä väestöryhmässä, jossa on esiintynyt eniten VITT-oireyhtymää.

VITT-oireyhtymä johtaa kuolemaan noin 2030 prosentissa tapauksista.

Veritulppa jää kiinni verisuoneen.

© Shutterstock

Eri käsityksiä VITT-oireyhtymän riskistä

EU:n ja eri maiden arviot rokotteiden haittavaikutuksista perustuvat hiukan toisistaan poikkeaviin lukuihin, eikä selvityksiä pidetä täysin vertailukelpoisina.

Tanska
AstraZeneca: VITT-riski 25 miljoonaa kohti
Johnson & Johnson: 7 miljoonaa kohti

Britannia
AstraZeneca: VITT-riski 10,5 miljoonaa kohti
Johnson & Johnson: Ei käytössä.

EU
AstraZeneca: 3,44 miljoonaa kohti
Johnson & Johnson: 0,88 miljoonaa kohti

Yhdysvallat
AstraZeneca: Ei käytössä.
Johnson & Johnson: 1,13 miljoonaa kohti

Ihonsisäisiä verenpurkaumia.

Koronarokotteen jälkeen ilmestyvät pienet verenpurkaumat ovat syy hakeutua hoitoon.

© Shutterstock

4. Kuinka VITT ilmenee?

VITT-oireet alkavat 3–30 vuorokauden kuluttua rokotuksesta. Kun äskettäin rokotetulla todetaan pienentynyt verihiutalemäärä, voidaan epäillä VITT-oireyhtymää.

VITT-potilaita voidaan onneksi auttaa, kun oireyhtymä havaitaan ajoissa. Hoidossa käytetään sekä luovutetusta verestä saatavia vasta-aineita että sopivaa verenohennuslääkettä.