VITT: Huolta rokotteen harvinaisista haitoista

Kun ilmoituksia koronarokotteisiin liittyvistä veritulpista alkoi kertyä, sekä AstraZenecan että Johnson & Johnsonin valmisteet hyllytettiin väliaikaisesti.

Syynä käytön keskeyttämiseen oli uusi VITT-niminen oireyhtymä, joka syntyy immuunijärjestelmän alkaessa toimia väärin.

Terveysviranomaiset joutuivat hankalaan asemaan, koska oireyhtymä osoittautui paitsi äärimmäisen harvinaiseksi myös hengenvaaralliseksi. Samaan aikaan pitää miettiä sitä riskiä, että jätetään rokottamatta, jolloin on mahdollista saada COVID-19-taudin aiheuttava koronavirustartunta.

Monissa maissa rokotteet ovat taas käytössä, mutta Tanska ja Norja on luopunut niistä. Myös Etelä-Afrikka on hylännyt AstraZenecan rokotteen.

Hylkääminen perustuu tarkkaan riskiarvioon, jossa otetaan huomioon muun muassa oireyhtymän vaarallisuus, riskiryhmät ja taudinkuva.

1. Mikä VITT on?

VITT tulee sanoista Vaccine-induced Thrombotic Thrombocytopenia ja kuuluu koronarokotteiden sivuvaikutuksiin. Se ilmenee verihiutaleiden vähyytenä, verenvuotoina ja veritulppina.

Veritulppia muodostuu usein monimutkaisissa ympäristöissä, kuten aivoissa ja vatsaontelossa niiden suuriin laskimoihin.

Oireyhtymästä tekee erikoisen se, että veritulppia syntyy, vaikka verihiutaleita on vähän. Yleensä tilanne on päinvastainen.

2. Miten VITT syntyy?

VITT-potilailla esiintyy runsaasti verihiutaletekijä 4:n vasta-aineita. Normaalisti tekijä auttaa verihiutaleita ketjuuntumaan ja paakkuuntumaan. Melko yllättävästi vasta-aineet voivat sekoittua kemialliseen koktailiin, joka edistää veritulppien muodostumista.

Hyytymän syntymiseen johtavaa VITT-oireyhtymän tapahtumasarjaa ei tunneta tarkalleen, mutta sillä näyttää olevan paljon yhteistä toisen harvinaisen oireyhtymän kanssa. Tätä esiintyy henkilöillä, jotka saavat veren hyytymistä hillitsevää hepariinihoitoa.

Aiemmin esimerkiksi potilaat, joilla on virustulehdus tai jotka toipuvat polven tekonivelleikkauksesta, ovat saaneet hepariinista johtuvien kaltaisia veritulppia, vaikka he eivät ole saaneet verenohennuslääkkeitä.

Tutkijat uskovat, että immuunijärjestelmä itse käynnistää ketjureaktion. Ja tätä epäillään myös VITT:n selitykseksi.

3. Keillä on suurin vaara?

Naisten riskiä sairastua VITT-oireyhtymään pidetään suurempana, mutta sitä esiintyy myös miehillä.

Britanniasta ja muualta Euroopasta kerättyjen tietojen mukaan AstraZenecan rokotteeseen liitettyjä VITT-tapauksia on ollut:

• eniten alle 50-vuotiailla (vanhin on ollut 77)
• lähinnä naisilla (kaksi kolmasosaa)
• hyvin vähän muista syistä veritulpille alttiilla henkilöillä.

Ensimmäiset tutkimukset vihjaavat, että Johnson & Johnsonin rokote suurentaa enemmän naisten veritulppariskiä, mutta asiantuntijat arvioivat kummankin rokotteen mahdolliset haittavaikutukset suunnilleen yhtä yleisiksi.

Käytön kannalta on ongelmallista, että riskiryhmäläisiä ei voida tunnistaa luotettavasti: sitä, kuka sairastuu VITT-oireyhtymään rokotuksen jälkeen, ei pystytä ennustamaan.

Koska monet VITT-potilaat ovat kuuluneet nuorempiin väestöryhmiin, joissa vakava COVID-tauti on harvinaisempi, jotkin maat ovat jättäneet rokotteet pois omasta valikoimastaan.

Esimerkiksi Tanskassa viranomaiset kielsivät AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteiden käytön arvioituaan, että riski saada rokotteesta johtuva veritulppa on suurempi kuin riski kuolla COVID-19-tautiin siinä väestöryhmässä, jossa on esiintynyt eniten VITT-oireyhtymää.

VITT-oireyhtymä johtaa kuolemaan noin 20–30 prosentissa tapauksista.

4. Kuinka VITT ilmenee?

VITT-oireet alkavat 3–30 vuorokauden kuluttua rokotuksesta. Kun äskettäin rokotetulla todetaan pienentynyt verihiutalemäärä, voidaan epäillä VITT-oireyhtymää.

VITT-potilaita voidaan onneksi auttaa, kun oireyhtymä havaitaan ajoissa. Hoidossa käytetään sekä luovutetusta verestä saatavia vasta-aineita että sopivaa verenohennuslääkettä.