Viruksia, elohopeaa vai silkkaa myrkkyä? Tässä on rokotteen resepti

COVID-19-rokotteita aletaan saada käyttöön koko maailmassa. Mitä rokoteruiske sitten sisältää? Onko syytä huoleen?

Pfizerin rokote – joka ei juuri eroa Modernan rokotteesta – sisältää:

• Aktiivista ainetta: mRNA:ta (lue lisää artikkelista alta).
• Rasva-aineita, joihin aktiivinen aine on pakattu ja joiden muodostama nanohiukkaskalvo suojelee aktiivista ainetta: kolesterolia, (2-(polyetyleeniglykoli)-2000-N,N-ditetradekyyliasetamidia), ((4-hydroksiybutyyli)atsanediyyli)bis(heksaani-6,1-diyyli)bis(2-heksyylidekanoaattia)) ja (1,2-distearoyyli-sn-glysero-3-fosfokoliinia).
• Suoloja, jotka pitävät pH-arvon tasaisena: dinatriumfosfaattia, kaliumkloridia, kaliumdihydrogeenifosfaattia, natriumkloridia.
• Sakkaroosia: sokeria, joka pitää nanohiukkaset vakaina.
• Steriiliä vettä: vettä, joka tekee rokotteesta nestemäistä.

Sosiaalisessa mediassa kaliumkloridia on väitetty puhtaaksi myrkyksi, koska sitä käytetään teloituksissa. Todellisuudessa samaa suolaa on esimerkiksi lihassa, hedelmissä, viljassa ja pullovedessä. Rokotteessa sitä on niin pieninä määrinä, että se ei ole haitallista.

Yleisesti sivuvaikutuksia on ollut vähän. Yhdysvalloissa viranomaiset tutkivat, johtuuko 29 rokotuksen jälkeistä allergista sokkitapausta mahdollisesti allergiasta nanohiukkasten sisältämälle polyetyleeniglykolille. 29 rekisteröityä tapausta on todettu 1,9 miljoonan rokotetun joukosta.

Iäkkäiden, terveydentilaltaan heikkojen tai jo ennestään sairaiden potilaiden keskuudessa on raportoitu muutamia kuolemantapauksia, mutta esimerkiksi Sveitsissä ja Islannissa viranomaiset eivät ole voineet osoittaa niiden syyksi koronarokotetta. Norjassa viranomaiset ovat hoitokodeissa tapahtuneiden huonokuntoisten potilaiden 23 kuoleman vuoksi kehottaneet lääkäreitä arvioimaan, kannattaako rokottaa lainkaan terminaalivaiheessa olevia potilaita, jotka voivat menehtyä jo lievään kuumeeseen.

Koronarokotteita on tehty uudella menetelmälllä

AstraZenecan koronarokote koostuu SARS-CoV-2-viruksen proteiineista, jotka on yhdistetty vektoriin, tässä tapauksessa vaarattomaksi tehtyyn simpanssien flunssavirukseen. Koska flunssavirus aktivoi immuunijärjestelmän luonnostaan, rokotteeseen ei tarvitse lisätä kovin paljon apuaineita.

Pfizer ja Moderna ovat kehittäneet niin sanotun rna-rokotteen, jollaista ei ole aiemmin ollut tuotannossa. Rokotteissa käytetään antigeenina niin sanottua lähetti-rna:ta (mRNA) eli koronaviruksen perimän palaa, joka opettaa elimistön puolustautumaan virusta vastaan. Pfizerin yksi rokoteannos sisältää rna:ta 30 mikrogrammaa ja Modernan 100 mikrogrammaa.

Sekä rna ja rna-molekyylien "kääreet" eli läpimitaltaan 0,1 nanometrin rasvapallot, valmistetaan laboratoriossa täysin synteettisesti. Modernan rokotteessa pallot koostuvat neljästä eri rasvahaposta, eikä siinä ole mitään tuntemattomia apuaineita.

Kaikki kolme rokotetta saavat elimistön luulemaan, että se on saanut tartunnan, jolloin solut alkavat tuottaa koronaviruksen piikkiproteiinin kopioita. Tämä opettaa immuunijärjestelmän tunnistamaan ja salpaamaan proteiinit, jos solut joutuvat oikeasti tekemisiin koronaviruksen kanssa.

Rokotteiden ainesosat on testattu kauttaaltaan

Rokotteiden vastustajien ilmeisen kasvava verkosto väittää, että monet rokotteiden ainesosista voivat sairastuttaa ihmiset.

Nykyaikaisessa rokotetuotannossa apuaineiden määrä on joko vaarattoman pieni tai sitten niitä esiintyy elimistössä jo muutenkin paljon suurempina pitoisuuksina – tai vuosien mittaisissa testeissä niillä ei ole havaittu pysyviä haittavaikutuksia.

Niissä harvoissa tapauksissa, joissa rokotteet ovat saaneet aikaan vahinkoa, rokotteen saaja on ollut yleensä allerginen jollekin rokotteen ainesosalle. Suomessa sikainfluenssarokotusten jälkeen esiintyneiden narkolepsiatapausten taustallakaan eivät olleet sinänsä rokotteen apuaineet vaan viruksen proteiinin rakenne ja perinnöllinen alttius autoimmuunitaudille.