Vilustuuko, kun lähtee kylmällä ilmalla ulos tukka märkänä?

Äitini kehottaa minua kuivamaan hiukset, ennen kuin lähden kylmällä säällä pyöräilemään, jotten vilustu. Miksi bakteeerit ja virukset tarttuvat helpommin, kun hiukset ovat märät?

Äitini kehottaa minua kuivamaan hiukset, ennen kuin lähden kylmällä säällä pyöräilemään, jotten vilustu. Miksi bakteeerit ja virukset tarttuvat helpommin, kun hiukset ovat märät?

Shutterstock

Vanhan elämänviisauden mukaan tukka märkänä ei pidä lähteä liehumaan ulos, kun on kylmää. Siinä piileekin totuuden siemen. Vesi ei sinänsä aiheuta vaaraa, mutta se altistaa vilustumiselle epäsuorasti.

Kun liikkuu ulkona hiukset märkinä, vesi alkaa haihtua. Haihtuminen vaatii energiaa, ja tässä tapauksessa se on ihon lämpöä. Siksi pää jäähtyy.

Kylmyys heikentää limakalvoja

Kun ulkona on valmiiksi kylmää, myös nenä ja kaula kylmenevät. Tutkimusten mukaan ylähengitysteiden viileneminen suurentaa riskiä saada flunssavirustartunta.

Kolme vilustumisen riskitekijää

Ikä:

Lapset vilustuvat helposti, koska heidän immuunijärjestelmänsä ei ole vielä päässyt tutustumaan kaikkiin yleisiin flunssaviruksiin. Myös vanhuksilla, joilla on huono vastustuskyky, esiintyy usein nuhakuumetta.

Elämäntavat:

Talvisin ihmisillä on enemmän kanssakäymistä sisätiloissa. Kun lähikontakteja on paljon, virukset leviävät helposti (esimerkiksi kouluissa).

Sisäilma:

Kun ilma on kuivaa esim. lämmityksen vuoksi, flunssavirukset voivat leijailla kauemmin ja siten aiheuttaa enemmän tartuntoja.

Yhden syy-yhteyttä koskevan teorian mukaan ylähengitysteiden limakalvot kärsivät kuivuudesta ja kylmyydestä, joten ne eivät pysty torjumaan tehokkaasti viruksia. Siksi altistuminen johtaa helpommin sairastumiseen.

Lisäksi kylmässä hengitysteiden verisuonet supistuvat. Koska veri kuljettaa viruksia nujertavia valkosoluja, veren virtauksen hidastuminen aiheuttaa sen, että hengitysteihin tulee niitä vähemmän.

Ylähengitystiet nenästä nieluun saavat suojaa vilustumista vastaan limakalvojen kolmelta puolustusmekanismilta.

© Shutterstock

1. Lima ja karvat pidättävät viruksia

Limakalvojen rauhasten erite (vihreä) estää yhdessä värekarvojen kanssa viruksia (sininen) tunkeutumasta limakalvon soluihin ja aiheuttamasta tartuntaa.

© Shutterstock

2. Solut antavat hälytyksen

Solujen pinnalla sijaitsevat reseptorit aktivoituvat, kun ne kohtaavat viruksia, ja lähettävät immuunijärjestelmälle avunpyynnön.

© Shutterstock

3. Puolustus tarttuu aseisiin

Kehon omat kemialliset aseet, solujen tuottamat entsyymit, myrkyt ja välittäjäaineet, alkavat tehdä selvää viruksista. Palelevan ihmisen aseistus ei toimi kunnolla.

On myös esitetty, että flunssavirukset heikentävät itse solujen immuunivastetta. Vuonna 2015 Yalen yliopiston tutkijat osoittivat, että kehon hälytysjärjestelmä toimii huonommin matalissa lämpötiloissa.

Kun solu joutuu flunssaviruksen hyökkäyksen kohteeksi, se varoittaa normaalisti naapureitaan tartuntavaarasta, jotta ne ehtivät nostaa puolustusvalmiuttaan. Tämä varoitusjärjestelmä alkaa kuitenkin hyytyä lämpötilan laskiessa.