Normaali ruumiinlämpö
Elimistön lämpötila on 36,5–37,5°C. Se on sama aikuisilla ja lapsilla.
Jos ruumiinlämpö kohoaa sen yläpuolelle, puhutaan kuumeesta.
Toisaalta kannattaa muistaa, että lämpötila riippuu myös siitä, miten se mitataan.
Jos ruumiinlämmön mittaa suusta, se on keskimäärin 36,4°C, kun taas peräsuolesta mitattuna se on 37,1°C.
Aivot lähettävät käskyjä kohottaa ruumiinlämpöä
Kuume on yleensä merkki elimistön tulehduksesta, jonka aiheuttaja voi olla virus- tai bakteeritartunta.
Kuume on harvoin vaarallista. Vasta, kun kehon lämpötila nousee yli 42 asteen, kuume vaarantaa elimistön toiminnan ja mm. altistaa kuumekouristuksille.
Kuumeilun aikaiset vilunväreet kuuluvat asiaan ja ovat myös vaarattomia.
Kuume on yksi elimistön puolustusmenetelmistä. Kun immuunijärjestelmä tunnistaa kehoon tunkeutuneen taudinaiheuttajan, se yrittää taltuttaa sen nostamalla ruumiinlämpöä.
Taudinaiheuttajan on vaikeampi lisääntyä normaalia kuumemmassa kehossa. Taudinaiheuttajien läsnäolo kiihdyttää kuumetta aiheuttavien ns. pyrogeenien erittymistä.
Hypotalamus säätelee lämpötilaa
Ne vaikuttavat kehon lämmönsäätelyjärjestelmässä keskeisen aivojen osan, hypotolamuksen, toimintaan.
Kun aivoista lähtee eri puolille elimistöä käsky nostaa kehon lämpötilaa, ihon verisuonet ja osa lihaksista supistuvat. Lihasten nopea värähtely tuottaa lämpöä, kun taas verisuonten supistuminen vähentää lämmön haihtumista.
Kuumeen noustessa elimistö toimii siis täsmälleen samoin kuin silloin, kun kehoa uhkaa jäähtyminen eli ihminen palelee.
Siksi kuumeisen iho menee kananlihalle ja hän tuntee kylmänväreitä, vaikka hänen kehonsa ei ole viilenemässä liikaa vaan lämpenemässä.