Villi teoria: Koronavirus takertuu dna:han

Paniikki levisi, kun huhtikuussa 2020 Etelä-Koreassa 350 koronatestiä näytti positiivista tulosta henkilöillä, jotka olivat sairastaneet COVID-19-taudin pari kuukautta aiemmin.

Nyt kaksi kantasolubiologia Massachusettsin teknillisestä korkeakoulusta on syventänyt kiistanalaista teoriaansa, jolla ilmiötä on selitetty: Osa koronaviruksen perimästä, rna:sta, voi joillakuilla ihmisillä asettua solun dna:han samaan tapaan kuin hi-virus. Siellä koronavirus voi kopioitua kromosomien mukana tytärsoluihin joka kerta, kun solu jakautuu.

Tutkimustulos ravistelee yleistä tietoa koronaviruksesta. Sitä on myös syytetty siitä, että se lisää rokotepelkoa.

Virus ja solu sulautuivat koeputkessa

Koronavirus tartuttaa soluun oman perimänsä, joka saa solut tuottamaan uusia viruskopioita. Yleensä viruksen rna ja elimistön dna eivät sulaudu toisiinsa, mutta joillakuilla ihmisillä niin käy, todetaan uudessa tieteellisessä artikkelissa.

Katso, miten virus normaalisti hyökkää soluun

Uusi tutkimus julkaistiin tieteellisessä Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä, mutta jo joulukuussa 2020 biologit julkistivat alustavat tuloksensa avoimella BioRxiv-tutkimusfoorumilla.

Tuolloin MIT-tutkijoita arvosteltiin ja jopa pilkattiin heidän teoriansa vuoksi, jonka pelättiin herättävän pelkoa siitä, että rna-pohjaiset rokotteet (Pfizer ja Moderna) voisivat tehdä ihmisistä virusmutantteja.

Teoria perustuu ihmisen soluilla ja SARS-CoV-2-viruksella tehtyihin kokeisiin. Tutkijat lisäsivät koeputkeen entsyymejä, jotka muuttavat rna:n dna:ksi. Näitä entsyymejä on luonnostaan ihmisen elimistössä. Laboratoriossa osa viruksen rna:sta muuttui dna:ksi, joka sitten sulautui kromosomeihin.

Uudessa tutkimuksessa kaksi tekijää vahvistaa tutkijoiden väitteitä.

1. Virus-rna integroituu ihmisen dna:han satunnaisesti ja siten luonnollisesti.
2. Tutkijat löysivät kuolleilta ja eläviltä koronapotilailta jälkiä vastaavasta virusintegraatiosta proteiineista, jotka voivat vain olla peräisin dna:han siirtyneestä viruksen rna:sta.

Tutkijat itse pitävät tuloksiaan "kiistämättöminä", ja tällä kertaa tutkimukseen kohdistuikin huomattavasti vähemmän kritiikkiä.

Teoria voi johtaa parempaan hoitoon

Vaikka virus dna:ssa kuulostaakin tappavalta, pelkoon ei tutkijoiden mukaan ole aihetta niin kuin hi-viruksen tapauksessa. Päinvastoin.

Kahdeksan prosenttia ihmisen koko perimästä, genomista, uskotaan syntyneen viruksien perimän integraation tuloksena.

Tutkijat aikovat nyt selvittää, voivatko ne rna-pätkät, jotka mahdollisesti integroituvat dna:han, luoda pysyvän immuniteetin – ja pitkällä aikavälillä laumasuojan SARS-CoV-2-virusta vastaan kaikille maailman ihmisille. Juuri tällä tavalla uskotaan espanjantautia aiheuttaneen viruksen menettäneen osan tarttuvuudestaan 1918.

Jos teoria pitää paikkansa, tulevaisuudessa voidaan hoitaa paremmin tällä hetkellä selittämättömiä mutta vaarattomia pitkään kestäviä koronatapauksia.