Elvytysyritys sydäniskurilla

Viisi luuloa sydämenpysähdyksestä

Onko sydämenpysähdys yleisempi miehillä? Käynnistääkö elvytys kuolleen sydämen? Voiko omaa sydäntä auttaa lyömään? Kun sitkeähenkiset uskomukset joutuvat tieteen puntariin, totuus niistä paljastuu.

Onko sydämenpysähdys yleisempi miehillä? Käynnistääkö elvytys kuolleen sydämen? Voiko omaa sydäntä auttaa lyömään? Kun sitkeähenkiset uskomukset joutuvat tieteen puntariin, totuus niistä paljastuu.

Renee Gottmer / Wikimedia Commons

Luulo 1: "Yhä harvempi kuolee sydämenpysähdykseen"

Tilastojen mukaan sydämenpysähdykseen kuolee vuosittain 55 henkilöä 100 000:sta, mutta osuus on pienentynyt vuosi vuodelta 0,75–3,5 henkilöllä.

Kehitys ei kuitenkaan johdu siitä, että sydämenpysähdyksiä on vähemmän – päinvastoin.

Kuolleisuutta pienentää se, että suurempi osa sydämenpysähdyksen saajista jää eloon muun muassa julkisten tilojen sydäniskureiden, nopean elvytyksen ja tehokkaan hoidon ansiosta.

Yllättävän tajuttomuuden aiheuttava sydämenpysähdys on yleensä seurausta sydämen rytmihäiriöstä. Se on vaikeampi havaita kuin sydänkohtaus.

VIDEO: Tutustu sydänkohtauksen ja sydämenpysähdyksen eroihin

Tuomio: Luulo on totta

Luulo 2: "Vain ylipainoisten sydän voi pysähtyä"

Sydämenpysähdysriskiä kasvattaa eniten sepelvaltimotauti, jossa sydänlihakseen verta tuovat verisuonet ahtautuvat. Se on WHO:n mukaan maailman yleisin kuolemansyy.

Valtimotaudin kehittymiselle altistavat muun muassa korkea kolesteroli ja ylipaino, mutta myös tupakointi, kohonnut verenpaine, diabetes ja ikä ovat sen riskitekijöitä.

Jopa 70 prosenttia sydämenpysähdyksistä johtuu sydänlihaskudoksen pitkäaikaisesta hapenpuutteesta.

Urheilijoilla on kuitenkin suurentunut sydämenpysähdysriski. Joka vuosi yksi 40 000–80 000:sta saa sydämenpysähdyksen.

Silti liikkumattomuus altistaa sydämenpysähdykselle selvästi enemmän kuin fyysinen aktiivisuus.

Urheilijan äkillinen tuupertuminen ja kuoleminen johtuu yleensä sydämen rytmihäiriöstä.

Taustalla voi olla monta eri perinnöllistä sairautta, mutta sydämen saattaa pysäyttää myös kova isku, joka osuu tiettyyn kohtaan 30 millisekunnin aikana sydämenlyöntien välissä.

Terveen sydämen lyönti.
© Shutterstock

Normaali sydämen rytmi

Sydän koostuu neljästä lokerosta, jotka pumppaavat verta. Sydämen sykkimistä säätelee eteissolmuke (sininen haara ylhäällä) hermoimpulsseillaan.

Alalokerot täyttyvät, kun eteis-kammiosolmuke (sininen haara alhaalla) supistaa lihasta ja pumppaa verta kehoon.

Toimintavaiheet toistuvat 60–100 kertaa minuutissa, kun sydän toimii normaalisti.

Rytmihäiriöstä johtuva sydämenpysähdys
© Shutterstock

Kammiovärinä

Myös terve sydän voi reagoida kovaan rasitukseen ja menettää normaalin rytminsä: tahdistava impulssi syntyy tai etenee poikkeavasti. Seurauksena voi olla esimerkiksi kammioiden väriseminen (keltainen). Silloin veri ei pumppaudu sydämestä.

Siksi syke häviää, veri lakkaa kiertämästä kehossa ja eri elimet, kuten aivot, alkavat kärsiä nopeasti hapenpuutteesta.

Miesten osuus fyysisen rasituksen aikana tai sen jälkeen kuolevista alle 35-vuotiaista on 6–7 kertaa niin suuri kuin naisten, osoittaa toistaiseksi ainoa nuorten sydämenpysähdyksiä koskeva kartoitus.

Sydämenpysähdyksestä selviävät hengissä suuremmalla todennäköisyydellä ne, joiden elämäntavat ovat terveet.

Tuomio: Luulo on tarua

Luulo 3: "Yskiminen voi estää sydäntä pysähtymästä"

Facebookissa ahkerasti jaetun neuvon mukaan pitää yskiä voimakkaasti, kun huomaa sydämen rytmihäiriön tai sydänkohtauksen merkkejä, niin sydän ei pysähdy.

Käsitys on kuitenkin lääketieteellisesti arvioituna hataralla pohjalla.

Britannian terveysviranomaisten mukaan neuvoa perustellaan virheellisellä päätelmällä: yskiminen vaikuttaa kuin elvytys, mutta elvytystä tarvitaan vasta, kun sydän on lakannut toimimasta – ja sydämen pysähtyessä yskimisestäkään ei tule enää mitään.

Tanskalaiset asiantuntijat varoittavat lisäksi, että yskiminen voi jopa pahentaa tilaa siinä tapauksessa, että kärsii esimerkiksi kammiovärinästä.

Tuomio: Luulo on tarua

Luulo 4: "Suurin osa sydämenpysähdyksistä sattuu miehille"

Miehillä on – etenkin keski-iässä – naisia suurempi sydämenpysähdysriski.

Noin joka 9. mies ja joka 30. nainen kokee sydämenpysähdyksen alle 70-vuotiaana.

Tilastojen mukaan naiset kuitenkin kuolevat useammin sydämenpysähdykseen kuin miehet.

Kun analysoitiin 4 875 elvytetyn sydänpysähdyspotilaan aineisto, selvisi, että 63 prosenttia oli miehiä ja 37 prosenttia naisia.

Sydän- ja verisuonitauteja esiintyy kuitenkin naisilla yhtä paljon kuin miehillä.

Tuomio: Luulo on totta

Luulo 5: "Elvytys pelastaa usein sydänpysähdyspotilaan hengen"

Hollywood-elokuvissa sydämenpysähdyksestä yleensä selvitään hengissä – vieläpä ilman vaurioita.

Kuvitteellisia tapauksia koskevan tutkimuksen mukaan 75 prosenttia sydänpysähdyspotilaista jää eloon elvytyksen ansiosta ja 67 prosenttia pääsee pois sairaalasta.

Todelliset tilastot ovat paljon synkempiä: vain kahdeksan prosenttia niistä, joiden sydän pysähtyy muualla kuin sairaalassa, välttyy äkkikuolemalta.

Elvytys kaksin- tai kolminkertaistaa eloonjäämismahdollisuudet, mutta useimmiten potilas ei virkoa.

Parhaisiin tuloksiin päästään käyttämällä sydäniskuria.

Sydäniskuri on asetettu oikein rintakehälle

Kaksi potilaan rintakehälle molemmin puolin sydäntä asetettua elektrodia paljastavat mahdollisen rytmihäiriön. Sydäniskuri arvioi itse sykkeen perusteella, onko normaali rytmi palautettavissa sähköimpussilla.

© BruceBlaus / Wikimedia Commons

Potilaan eloonjäämismahdollisuudet pienenevät 7–10 prosenttia minuutissa, kun hän odottaa elvytystä tai sydämen rytmin palauttamista.

Kymmenen minuutin kuluttua elvyttäminen tuottaa harvoin toivottua tulosta.

Tuomio: Luulo on tarua