Rokotetta ruiskutetaan käsivarteen

Viisi asiaa, jotka kannattaa tietää influenssarokotteesta

Yleensä influenssa aiheuttaa vain ohimenevän taudin, mutta se voi myös tappaa. Tiede kertoo, kannattaako sinun turvata itsesi rokottautumalla.

Yleensä influenssa aiheuttaa vain ohimenevän taudin, mutta se voi myös tappaa. Tiede kertoo, kannattaako sinun turvata itsesi rokottautumalla.

Cpl. Jackeline Perez Rivera

1. Miten influenssarokote vaikuttaa?

Influenssa on kausittainen virustauti, johon sairastuu WHO:n mukaan joka vuosi yli miljardi ihmistä ja kuolee 290 000–650 000.

Tauti tarttuu ylähengitysteiden kautta ja aiheuttaa kuumetta, yskää ja kurkkukipua. Aivastettaessa ja niistettäessä syntyvät mikropisarat levittävät virusta edelleen.

Toisen maailmansodan jälkeen tartuntaketjuja on pystytty jonkin verran hillitsemään rokotuksilla.

Rokotetta viljellään kananmunissa, ja se esittelee elimistölle viruksesta vaarattoman version, mikä ehkäisee tulevaa tartuntaa.

Rokotetta viljellään munassa
© NIAID

1. Influenssavirus kasvaa kananmumassa

Influenssarokote koostuu vaarattomaksi tehdyistä tai heikennetyistä virushiukkasista, joita yleensä viljellään hedelmöitetyn kananmunan valkuaisessa. Munaan ruiskutetaan kahta influenssavirustyyppiä, joilla on erilaiset antigeenit eli pintamolekyylit.

Influenssavirukset sekoitetaan
© NIAID

2. Virusten perimät sekoittuvat

Munanvalkuaisessa virusten perimä vapautuu. Perimät sulautuvat tumassa yhteen muodostaen uuden virustyypin, jolla on alkuperäisten virusten ominaisuuksia. Kun virus on monistanut itseään kylliksi, solu kuolee ja viruskopiot vapautuvat. Valkuainen otetaan eroon ja puhdistetaan niin, että jäljellä on vain uuden viruksen vaarattomia osia.

Rokote koostuu uudesta viruksesta
© NIAID

3. Vaaraton virus valmistelee elimistön

Kun antigeenejä sisältävä rokote ruiskutetaan lihakseen, antigeenit aktivoivat immuunijärjestelmän. Kohtaaminen opettaa immuunijärjestelmän muistisoluille, miltä influenssavirukset näyttävät, ja auttavat niitä tuottamaan oikeita vasta-aineita. Kun immuunisolut kohtaavat viruksen seuraavan kerran, ne tunnistavat sen ja nujertavat sen heti vasta-aineilla.

Influenssarokotteen teho on yksilökohtainen.

2. Kenen kannattaa ottaa influenssarokote?

Yleensä influenssarokotetta suositellaan yli 65-vuotiaille, sairautensa tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluville ja raskaana oleville.

Tänä vuonna influenssakaudesta ennustetaan erityisen pahaa, koska koronasulun vuoksi väestön vastustuskyky on alentunut. Tästä syystä rokottautumista suositellaan myös

  • Lapsille. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus suosittelee rokotetta 6 kuukauden – 5 vuoden ikäisille lapsille. Suomessa suositus koskee alle 6-vuotiaitakin.
  • Terveydenhuolto- ja hoitohenkilöstölle. Vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden suojelemiseksi esimerkiksi Englannin hoitokodeissa hoitohenkilöstölle tarjotaan rokotetta.
  • Terveille aikuisille. Tilastojen mukaan vain noin kaksi prosenttia terveistä aikuisista saa influenssatartunnan ja rokotteella määrä voidaan laskea prosenttin. Monissa maissa – muun muassa Yhdysvalloissa – tänä vuonna rokotetta suositellaan kaikille yli 6 kuukauden ikäisille.

Tutkimus on lisäksi osoittanut, että samanaikaiset influenssa- ja COVID-19-tartunnat aiheuttavat sairastumisen vakavasti.

3. Miksi rokote on otettava joka vuosi?

Sairastetun taudin tuottaman immuniteetin lisäksi myös rokotteen teho hiipuu ajan mittaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että rokotteen tuottamat vasta-aineet häviävät ja että uusi annos on tarpeellinen.

Influenssavirus on myös hyvin mutkikas ja nopeasti muuntautuva – se muuntuu nopeammin kuin SARS-CoV-2. Tästä syystä virus voi vuoden päästä olla muuntunut niin paljon, että rokotteen aktivoima immuunijärjestelmäkään ei pysty tunnistamaan virushiukkasia tai tuhoamaan niitä.

VIDEO: Katso, miten mutaatiot tekevät tyhjäksi rokotteiden tehon

Perimään syntyy pieniä virheitä aina, kun virus monistaa itseään solussa. Etenkin kahden geenin virheet voivat johtaa ajan mittaan uuden muunnoksen syntymiseen. Nämä geenit vaikuttavat kohtiin, joista immuunijärjestelmä tunnistaa viruksen, ja ne voivat auttaa sitä välttämään immuunijärjestelmän seulan.

Virheiden kerääntyminen viruksen perimään johtaa ajan mittaan pistemutaatioon. Joskus kahden viruksen perimän yhdistyminen eläimessä johtaa uuden virusmuunnoksen syntyyn geenin vaihdon vuoksi.

Sikainfluenssa (H1N1) aiheutti pandemian vuonna 2009. Sikainfluenssaviruksessa on sian, ihmisen ja linnun influenssageenejä.

Geenin muuntuessa viruksessa tapahtuu koko ajan pieniä mutaatioita, jotka ajan mittaan muuttavat virusta niin, että siitä syntyy uusi virus, joka hämää immuunijärjestelmää. Geenin muuntuminen on syynä siihen, että monet voivat sairastaa influenssan monta kertaa saman talven aikana.

©

Viruksessa syntyy pieniä mutaatioita

Viruksen geenit muuntuvat hieman koko ajan.

©

Mutaatiot luovat uuden version

Ajan myötä virukseen kertyy monta mutaatiota, ja lopulta siitä kehittyy uusi virusversio.

4. Onko influenssarokotteella haittavaikutuksia?

Pistettävän influenssarokotteen jälkeen rokotuskohta saattaa punoittaa ja aristaa. Yleensä oireet häviävät muutamassa päivässä.

Osa rokotetuista saa lieviä influenssan kaltaisia oireita, kuten lievää kuumetta, päänsärkyä ja väsymystä. Tämä johtuu elimistön reaktiosta rokotteeseen.

Influenssarokotteesta ei voi saada influenssaa.

Rokotteen vaikuttavana aineena on influenssaviruksen pintarakenteita. Apuaineina on suoloja ja puhdistettua vettä. Rokote ei sisällä tehosteainetta tai säilytysaineita.

Rokotteessa on vain vähäisiä jäämiä formaldehydiä ja pieniä jäämiä neomysiiniä ja oktosinoli 9:ää sekä häviävän pieniä jäämiä kananmunan proteiinia, ovalbumiinia.

Kananmuna-allergia on melko harvinainen ruoka-aineallergia, joka on yleisin pikkulapsillla. Rokotetta ei pidä antaa silloin, jos henkilö on aiemmin saanut siitä välittömän vakavan allergisen reaktion.

5. Miltä influenssatyypeiltä talven 2021–2022 rokote suojaa?

Toistuvia epidemoita aiheuttavia influenssaviruskantoja on useita. Muunnokset jaetaan A- ja B-tyyppeihin, joista A on vaarallisempi.

WHO julkaisee joka vuosi ennusteen siitä, mitkä virusmuunnokset aiheuttavat maailmalla epidemioita puolen vuoden päästä. Koska influenssavirus kuitenkin muuntuu nopeasti, arviot eivät aina osu oikeaan, ja epidemiakauden alettua on liian myöhäistä tuottaa uusia rokotteita.

Suurin osa influenssarokotteista on nykyisin nelivalenttisia eli niiden on määrä suojata neljää erilaista viruskantaa vastaan.

Influenssarokotteiden viruskannat pohjoisella pallonpuoliskolla ovat talvella 2021–2022:

  • Influenssa A H1N1 – niin sanottu sikainfluenssavirus
  • Influenssa A H3N2 – 1960-luvun niin sanottu hongkongilainen
  • Influenssa B Victoria-haara
  • Influenssa B Yamagata-haara

Jos influenssarokotteen viruskannat osuvat oikeaan, rokote tarjoaa nuorille terveille henkilöille jopa 90 prosentin suojan. Yli 65-vuotiailla teho on alhaisempi. Tämä johtuu muun muassa immuunijärjestelmän toiminnan heikkenemisestä.

Influenssarokotteen suojausteho alkaa kahdesta kolmeen viikkoa rokotuksesta, ja teho kestää noin kuusi kuukautta.