Kansainvälisten tutkijoiden ja lääkeyritysten yhteistyöhanke on saanut rahoituksen uuden koronarokotteen ratkaisevaan kolmanteen testivaiheeseen. Näin rokote voi olla käyttövalmis vuoden 2023 aikana.
Uutinen voi kuulostaa kummalliselta, kun noin kolmasosa maailman väestöstä on jo rokotettu koronaa vastaan. Ensimmäiset tehosterokotteetkin annetaan syksyllä 2021.
Uusi rokote on kuitenkin kunnianhimoisempi hanke kuin nyt jo käytössä olevat AstraZenecan, Pfizer/BioNTechin, Modernan ja Johnson & Johnsonin valmisteet.
Rokotteen, kehitystyön ovat tehneet Kööpenhaminen yliopiston tutkijat, joiden tavoitteena on valmiste, joka tehoaa pitkään, vähentää tehosterokotteiden tarvetta ja tuhoaa SARS-CoV-2-viruksen kokonaan.
Kehitystyöhön on aiemmin saatu EU-tukea, ja Bavarian Nordic on rahoittanut 1- ja 2-vaiheen kokeet.
Viimeisen ja ratkaisevan vaiheen rahoitus saatiin Tanskan valtiolta. Noin 105 miljoonan euron tuki maksetaan takaisin rokotteina – jos kaikki siis menee suunnitelmien mukaan.
100 kertaa tehokkaampi
Tutkijat tavoittelevat rokotetta, joka on kaikin tavoin nykyisiä vaihtoehtoja parempi. Ja toistaiseksi näyttää hyvältä.
Alustavien tietojen mukaan rokote on hyvin tehokas. Se saa aikaan runsaasti vasta-aineita apinoilla, hiirillä ja kaniineilla. Eläinten immuunireaktiot ovat olleet satakertaisia verrattuna muihin rokotekokeisiin.
ABNCoV2-niminen rokote perustuu cVLP-tekniikkaan. C tarkoittaa viruksen kuorta, VLP viruksen kaltaista partikkelia.
Tutkijat ovat kehittäneet bakteerisuperliiman, jolla harmittomiksi käsitellyt virusrakenteet voidaan kiinnittää viruksen kaltaisiin partikkeleihin. Ne opettavat immuunijärjestelmän varustautumaan oikean koronaviruksen varalta.
Aiemmin vastaavaa menetelmää on käytetty malaria- ja kohdunkaulasyöpärokotteissa.
Näin tehorokote toimii
Kolibakteeri tuottaa kuoria
Muokkaamalla perimää kolibakteeri (vas.) saadaan muodostamaan tyhjiä proteiinikuoria (oik.), jotka muistuttavat koronaviruksia.
Hyönteissolu luo piikkiproteiineja
Hyönteissolujen avulla voidaan valmistaa paljon SARS-CoV-2:n piikkiproteiineiksi kutsuttuja pintaproteiineja (vas.). (Vääristynyt versio oik.)
Superliima viimeistelee kuoren
Uudella tekniikalla voidaan liimata viruskuoret (ylhäällä) ja piikkiproteiinit (alhaalla) yhteen niin, että kokonaisuus vaikuttaa tarttuvalta virukselta.
Toisen sukupolven sota koronaa vastaan
Nyt käytössä olevat ensimmäisen sukupolven rokotteet voivat korkeintaan hidastaa pandemiaa. Toisen sukupolven rokotteet, kuten tanskalaisrokote, voivat tuhota viruksen kokonaan samaan tapaan kuin esimerkiksi isorokkorokote aikoinaan.
Tanskalaisrokotteen 1. vaiheen kokeessa 42 koehenkilöä sai rokotteen. Henkilöille annettiin erilaisia annoksia. Joillekin koehenkilöille annetuissa rokotteissa oli mukana apuaineita, adjuvantteja, jotka voimistavat immuunijärjestelmän reaktiota rokotteeseen, joillekin koehenkilöille annetuisssa rokotteeissa apuaineita ei ollut. Tavoitteena oli testata rokotteen sivuvaikutuksia ja selvittää, toimiiko rokote yhtä hyvin ihmisillä kuin eläimillä. Tulokset olivat lupaavia.
Käynnissä olevassa 2-vaiheessa kokeissa testataan rokotteen toimivuutta tehosterokotteena kaikkiaan 210:llä henkilöllä, jotka ovat jo saaneet kaksi koronarokotteannosta tai ovat sairastaneet koronan.
3-vaiheen kokeissa tutkijat testaavat rokotetta laajemmalla koehenkilöryhmällä. Siinä selvitetään rokotteen turvallisuutta tarkasti arkiolosuhteissa.
Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, uusi rokote voi olla valmis hyväksyttäväksi vuoden 2022 loppupuolella. Silloinkin taistellaan yhä koronaa vastaan, varsinkin kolmannen maailman maissa, tutkijat totevat.