Pitkälle edenneestä maksan vajaatoiminnasta kärsivä potilas voi pelastua nykyisin vain maksansiirrolla, jossa saadaan kokonainen uusi maksa tai osa sitä. Elinsiirteiden vähyyden vuoksi moni potilas kuitenkin kuolee ennen uuden maksan saamista, ja siksi on kehitettävä muita hoitomenetelmiä.
Maksan vajaatoiminta johtuu usein maksakirroosista, jossa elin arpeutuu. Arpikudos estää veren pääsyn maksasolujen eli hepatosyyttien luo.
Maksansiirtojonot ovat nykyisellään pitkiä. Siksi etsitään kiivaasti menetelmiä, jotka voivat pidentää maksapotilaiden elämää ja parantaa heidän elämänsä laatua.
Maksakirroosi voi johtua alkoholista, maksatulehduksesta tai sairauksista, joissa immuunijärjestelmä käy vahingossa maksan kimppuun.
Kun vaurio on syntynyt, se on parantumaton, ja maksa menettää vähitellen kykynsä muodostaa proteiineja, tuottaa sappea ja puhdistaa verta kuona-aineista.
Kirroosissa arpikudos (sininen) ja maksasolut (vaaleanpunainen) muodostavat saarekkeita, joihin verenkierto ei yllä ja josta kuona-aineet eivät pääse poistumaan.
Maksan toiminta saattaa silti olla käynnistettävissä tavallaan uudestaan. Yhdysvalloissa Pittsburghin yliopistossa on havaittu, että maksakirroosissa hepatosyytit virkistyvät selvästi, jos ne siirretään imusolmukkeisiin.
Imusolmukkeista tulee pieniä maksoja
Tutkijat testasivat menetelmää kuudella sialla, joiden maksan toimintaa oli ennen koetta heikennetty kirurgisesti. Ensin sioilta otettiin pala maksaa, josta eristettiin hepatosyyttejä. Sitten hepatosyytit ruiskutettiin saman eläimen imusolmukkeisiin.
Maksapotilas on sekä elimen luovuttaja että saaja
Uusi menetelmä voi auttaa maksakirroosipotilaita. Heillä siirretään omia maksasoluja imusolmukkeisiin, jotka sen jälkeen toimivat pieninä apumaksoina.
Potilas luovuttaa palan maksaansa
Sairaasta maksasta, jossa veri ei kierrä kunnolla arpeutumisen vuoksi, poistetaan pala.
Terveet solut seulotaan joukosta
Laboratoriossa maksapala hienonnetaan ja siitä eristetään terveitä maksasoluja eli hepatosyyttejä.
Solut elpyvät työkuntoon imusolmukkeissa
Hepatosyyttejä ruiskutetaan imusolmukkeisiin, jossa ne alkavat toimia normaalisti.
Siirron jälkeen maksasolujen toiminta palautui sioilla normaaliksi 30–60 päivän aikana. Hepatosyyttiryppäät kasvoivat myös suuremmiksi ja niiden sisälle kasvoi verisuonia ja sappitiehyitä, jolloin imusolmukkeista muodostui ikään kuin pieniä apumaksoja.
Jos menetelmä toimii ihmisillä, se voi pelastaa monen maksapotilaan hengen joko korvaamalla varsinaisen maksan kokonaan tai lykkäämällä maksasiirtoleikkauksen tarvetta.
