Musta surma autioitti Euroopan
Ruttobakteeri Yersinia pestis on kiusannut ihmiskuntaa vuosituhansia. Ensimmäinen tunnettu ruttoepidemia riehui 3 000 eaa., ja sen arvellaan aiheuttaneen valtavia väestön muuttoliikkeitä Euroopassa ja Aasiassa.
Pahamaineisin ruttoepidemia on kuitenkin ollut pandemia, joka vuosien 1347 ja 1351 välillä surmasi kolmanneksen Euroopan väestöstä ja joka sai lisänimen "musta surma".
Moni seikka viittaa siihen, että rutto saapui Eurooppaan, kun 12 laivaa purjehti Mustaltamereltä Sisiliaan Messinan kaupunkiin lokakuussa 1347. Tartunnan lähdettä ei ole kuitenkaan pystytty dokumentoimaan tarkasti.
Eri teoriat ovat osoittaneet eri puolille Aasiaa, mutta nyt uusi tutkimus suuntaa mielenkiinnon Venäjälle ja tarkemmin sanottuna Laiševon kaupunkiin.
Uusi tutkimus osoittaa yhteisen tekijän
Saksassa Ihmisen historian tutkimuksen Max Planck -insituutin tutkijat rekonstruoivat ruttobakteerin eri tyyppien perimän ja löysivät todisteet siitä, että musta surma sai alkunsa Venäjällä.
Rekonstruoitu perimä tuotettiin 34 vainajan hampaista otettujen näytteiden perusteella. Vainajat olivat kuolleet ruttoon 10 eri maassa, muun muassa Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä ja Venäjällä.
Perimän erojen pohjalta luotiin eräänlainen ruttobakteerin sukupuu, jossa etenkin yksi haara vaikutti kaikkia muita yhdistävältä tekijältä.
Tänä haara oli peräisin näytteestä LAI009, joka oli saatu Laiševon kaupungista Volga- ja Kamajokien haaran tienoilta.
Lisäkaivaukset voivat antaa uusia tuloksia
LAI009 on tällä hetkellä vanhin tunnettu 1300-luvulla Eurooppaan rantautuneen ruttobakteerin haara. Löytö ei kuitenkaan merkitse sitä, että mustan surman alkuperä olisi lopullisesti selvitetty.
Tutkijoiden mukaan uusilla alueilla tehdyt kaivaukset ja otetut näytteet voivat paljastaa vielä varhaisempia bakteerin muotoja ja antaa uutta tietoa siitä, mistä yksi maailman pahimmista pandemioista alkoi.