Tutkijat huolissaan: 48 500 vuotta vanha virus heräsi eloon

Siperian ikiroudasta löydettyjä muinaisia viruksia on herätetty henkiin. Tutkijat pelkäävät, että niistä voi tulla uhka nykyisille kasveille ja eläimille – ja ihmisillekin.

Siperian ikiroudasta löydettyjä muinaisia viruksia on herätetty henkiin. Tutkijat pelkäävät, että niistä voi tulla uhka nykyisille kasveille ja eläimille – ja ihmisillekin.

Joskus tutkijat tekevät löytöjä, jotka he mieluummin olisivat jättäneet tekemättä.

Saattaa olla olla, että myös kansainvälinen tutkijaryhmä, joka äskettäin löysi Siperian ikiroudasta seitsemän virustyyppiä, olisi mieluummin löytänyt jotakin muuta.

Kymmeniätuhansia vuosia jäätyneessä maaperässä uinuneet virukset ovat nimittäin edelleen kykeneviä tartuttamaan soluja ja siten vaarantamaan nykyisten kasvien, eläinten ja ihmisten terveyden, todetaan tutkijaryhmän raportissa.

Löydetyistä viruksista nuorin on ollut piilossa ikiroudassa 27 000 vuotta. Vanhin taas on uinunut jäisessä järvenpohjassa Jakutskin kaupungin lähellä 48 500 vuotta.

Virukset löytänyt tutkijaryhmä saa myös kunnian vanhimman tunnetun viruksen henkiin herättämisestä.

"48 500 vuotta on maailmanennätys", tutkimusryhmään kuuluva Jean-Michel Claverie ranskalaisesta Aix-Marseillen yliopistosta kertoo New Scientist -lehden haastattelussa.

Claverien tutkijaryhmä on aikaisemmin elvyttänyt 30 000 vuotta vanhan ikiroudasta löydetyn viruksen. Ensimmäiset sitä koskevat tutkimukset julkaistiin vuonna 2014.

Jättimäinen pandoravirus

48 500 vuotta vanha virus kuuluu Pandora-sukuun. Suvun virukset ovat poikkeuksellisen suurikokoisia ja tartuttavat yksisoluisia alkueläimiä, ameboja.

Kaikki ikiroudasta löydetyt henkiin heränneet muinaisvirukset ovat ameboja infektoivaa tyyppiä.

Tutkijat selvittivät muinaisvirusten elinvoimaa siirtämällä niitä laboratoriossa kasvatettuihin ameboihin.

Kun amebaviljelmiä tarkasteltiin mikroskoopilla, ilmeni pian infektion merkkejä. Virukset olivat siis edelleen toimintakykyisiä eli eläviä.

Tutkijat päättelevätkin, että jos ameboja tartuttavat virukset ovat toimintakykyisiä oltuaan kymmeniätuhansia vuosia jäässä, myös muunlaiset tuhansia vuosia uinuneet virukset voivat herätä henkiin.

Tutkijat ovat löydöstään huolissaan, sillä ilmastonmuutos sulattaa ikiroutaa jatkuvasti.

"Uusia bakteereja ja viruksia tulee esiin joka päivä”, Claviere kertoo New Scientistin haastattelussa. Hänen mukaansa on olemassa todellinen vaara, että muinaiset virukset lähtevät taas leviämään.

"Vaaran mittasuhteita on kuitenkin mahdotonta arvioida", hän sanoo.

Bakteereja 250 miljoonan vuoden takaa

48 500 vuotta on pisin aika, jonka virus on ollut toimettomana mutta elinvoimaisena. Bakteerit sen sijaan ovat paljon sitäkin sitkeähenkisempiä.

Monet tutkijaryhmät ovat herättäneet henkiin bakteereja, jotka on löydetty jopa 250 miljoonaa vuotta vanhoista maakerrostumista, jäänäytteistä tai suolakiteistä.

Ei ole kuitenkaan täyttä varmuutta siitä, ovatko bakteerit noin vanhoja, vai ovatko ne levinneet näytteenottopaikkoihin myöhemmin.

Jean-Michel Claverie ja hänen kollegansa korostavat, että nyt henkiin heränneet ikiroudan virukset eroavat kaikista aiemmin tunnetuista viruksista.

Siksi on hyvin epätodennäköistä, että virukset olisivat nuorempaa kantaa, joka on päässyt leviämään vanhaan ikiroutaan.