Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Tunteet vastaan tieto: Rokotepelko hallitsee aivoja

Pelko valtaa aivot ja peittää alleen järjen äänen. Tuloksena voi olla rokotevastaisuus, josta on vaikea päästä eroon.

Shutterstock

Kumman valitset?

Otat tuhkarokkorokotteen ja altistut riskille saada aivokalvontulehdus, jonka saa noin yksi miljoonasta rokotetusta.

Vai jätät rokotteen ottamatta, jolloin sinulla on riski saada tuhkarokko. Tuhkarokosta voi seurata aivokalvontulehdus, jonka saa noin yksi tuhannesta tuhkarokon sairastaneesta. Tuhkarokko tappoi maailmassa vuosittain noin 2,6 miljoonaa lasta ennen rokotteen kehittämistä vuonna 1963.

Tieteen puolesta asiassa ei ole kahta sanaa: On paljon turvallisempaa ottaa rokotus kuin altistua taudille, jota vastaan rokote toimisi.

Kun ihmiset kieltäytyvät ottamasta rokotetta joko itselleen tai lapsilleen, he toimivat usein hyvin alkukantaisten vaistojen vallassa.

Aivoissa tunteet peittoavat faktat

Rokotuskeskustelussa näyttää siltä, että epäilevällä kannalla olevilla ei ole niinkään liian vähän tietoa vaan heillä on vääränlaista tietoa. Syynä tähän pidetään lukuisia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, kuten henkilön poliittista kantaa ja sosiaalista mediaa. Suurelta osin kyse on myös siitä, miten aivot antavat tapahtumille merkityksen.

Tutkimukset osoittavat nimittäin, että asenteet perustuvat vahvoihin tunteisiin.

Vaikka meidän tulisi käyttää järkiperäistä ajattelua päätösten tekemiseen, voi esimerkiksi pelko vaikuttaa suuresti siihen, mihin päätökseen päädymme, sillä se asettaa kaikki tarpeet toissijaisiksi ja nostaa päällimmäiseksi ihmistä juuri sillä hetkellä uhkaavan asian.

Jotkut psykologit uskovat, että rokotevastaisuus johtuu nimenomaan aivojen pelkoreaktiosta.

Mantelitumake on aivojen pelkokeskus, joka ohjaa myös muita tunteita.

© Shutterstock

Aivoissa mantelitumake ohjaa pelon tunteen muodostumista, kun taas mantelitumakkeen lähettämien signaalien tulkitseminen on otsalohkon – aivojen järjen äänen – vastuulla.

Kun uhka aktivoi mantelitumakkeen, aivoissa erittyy adrenaliinia, joka saa ihmisen reagoimaan nopeammin – mutta heikentää samalla kommunikaatiota otsalohkon suuntaan.

Jopa erittäin epätodennäköinen uhka, kuten pelko rokotteen sivuvaikutuksista, voi saada aikaan järjetöntä pelkoa, joka heikentää otsalohkon toimintaa. Tutkimuksissa on osoitettu, että jos henkilölle, jonka mantelitumake on aktivoitunut, annetaan paikkansa pitämätöntä tietoa, häntä on myöhemmin vaikeampi vakuuttaa siitä, että tieto oli harhaanjohtavaa.

Aivot yliarvioivat uhkia

Eri ihmisten aivot toimivat kuitenkin eri tavoin.

Eräässä tutkimuksessa kävi ilmi, että rokotteisiin epäilevästi suhtautuvat ihmiset yleensä yliarvioivat myös muiden epätodennäköisten onnettomuuksien, kuten liikenneonnettomuuksien, tulvien tai ilotulitetapaturmien, mahdollisuuden.

Tutkijoiden mukaan taipumus yliarvioida negatiivisten tapahtumien mahdollisuus on merkki siitä, että eri ihmisten aivot toimivat eri tavoin.

Jotkut ovat esimerkiksi alttiita niin kutsutulle tarkkaavaisuusvinoumalle, jossa aivot keskittyvät täysin kulloinkin käsillä olevaan asiaan niin, ettei muille näkökohdille jää lainkaan tilaa.

© Shutterstock

Aivot unohtavat nyanssit

Aivoille tuottaa vaikeuksia valita vaihtoehtojen välillä esimerkiksi silloin, kun pitää arvioida rokotuksen hyöty-haittasuhde. Siksi aivot helpottavat päätöksentekoa käyttämällä viittä oikotietä. Niiden ansiosta päätös on mahdollista tehdä pian. Se on kuitenkin usein huono kompromissi.

  • Uskot, että tapaus toistuu

    Aivosi arvioivat mahdollisuutta, että kyse ei ole ainutkertaisesta tapahtumasta. Rokotteen haitoista kärsinyt ihminen saa tuntemaan epävarmuutta rokotuksen turvallisuudesta, vaikka haitan todennäköisyys on pieni.

  • Kaikki ovat laumasieluja

    Yleinen mielipide ja vallitsevat asenteet vaikuttavat tiedostamattomasti silloinkin, kun perustelu on heikkoa. Jos monet tuntevat epäluuloa koronarokotetta kohtaan ja sitä parjataan paljon, aletaan itsekin helposti vastustaa sitä.

  • Tuore tieto painaa eniten

    Aivot keskittyvät siihen, mikä on kulloinkin mielessä. Päätöksentekoprosessissa vanhalla muistiaineksella on vähemmän merkitystä. Uudet raportit sivuvaikutuksista saavat siten suuremman merkityksen kuin kokonaisriskiä koskeva olemassa oleva tieto.

  • Oma käsitys piintyy lujaan

    Aivot herkistyvät niille perusteille, jotka tukevat asiasta itselle muodostettua mielipidettä. Sen sijaan vastaväitteet menevät helposti ohi korvien. Kun epäluulo rokotusta kohtaan on syntynyt, suhtautumistapa ei hevin muutu.

  • Ratkaisu on vain osittainen

    Suuriin ongelmiin on vaikea löytää yhtä tyydyttävää ratkaisua. Siksi aivot pilkkovat pulman ja esittävät osaratkaisuja. Aivot ratkaisevat sivuvaikutusongelman kehottamalla jättämään rokotteen ottamatta – vaikka sairastumisriski ja taudin leviämisriski ovat edelleen olemassa.

Lue myös:

Sairaudet

Uusi ase voi pelastaa meidät koronaviruksen mutaatioilta

4 minuuttia
Gule coronaviruspartikler bryder ud af en menneskecelle
Sairaudet

5 tietämisen arvoista asiaa englantilaisesta koronamuunnoksesta

6 minuuttia
Myöhäisoireet - koronapotilaan keuhkot
Sairaudet

Koronan myöhäisoireet – tämä tiedetään

8 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota