Maailman terveysjärjestö WHO on laatinut tilaston maailman yleisimmistä kuolemansyistä.
Vuoden 2019 tilasto sisältää 55,4 miljoonaa kuolemantapausta, ja kymmenen yleisimmän kuolemansyyn osuus niistä on 55 prosenttia.
Maailman yleisimmät kuolemansyyt ovat
- Munuaistaudit
- Diabetes
- Ripuli
- Dementiasairaudet
- Keuhkosyöpä ja hengityselinsairaudet
- Vastasyntyneiden sairaudet
- Alahengitystieinfektiot
- Keuhkoahtaumatauti
- Aivohalvaukset
- Sydän- ja verisuonitaudit
Tutustu, mihin sairauksiin kuolee eniten ihmisiä, ja katso, onko kuolemantapausten määrä niiden osalta nousussa vai laskussa.
Yleisimmät kuolemansyyt
10. Munuaistaudit
- Kuolemia: 1,3 miljoonaa.
- Osuus kaikista kuolemista: 2,3 prosenttia.
Vuonna 2000 munuaistauteihin kuoli 813 000 ihmistä. Tuolloin ne olivat kolmanneksitoista yleisin kuolemansyy maailmassa.
Vuonna 2019 kuolemantapausten määrä oli melkein 60 prosenttia suurempi. Munuaistaudeista oli tullut kymmenenneksi yleisin kuolemansyy.
9. Diabetes
- Kuolemia: 1,5 miljoonaa.
- Osuus kaikista kuolemista: 2,7 prosenttia.
Vuoden 2000 jälkeen diabetekseen kuolleiden määrä on kasvanut 70 prosenttia. Diabetes on yhä useammin etenkin miesten kuolemansyy.
8. Ripuli
- Kuolemia: 1,5 miljoonaa.
- Osuus kaikista kuolemista: 2,7 prosenttia.
Ripuliin kuollaan entistä harvemmin. Vuonna 2000 se oli 2,6 miljoonan ihmisen kuolemansyy. Määrä on nykyään yli 40 prosenttia pienempi.
7. Dementiasairaudet
Dementiaa sairastavat ovat yleensä yli 65-vuotiaita. Siihen voi kuitenkin sairastua paljon nuorempana.
- Kuolemia: 1,6 miljoonaa.
- Osuus kaikista kuolemista: 2,9 prosenttia.
Dementiasairaus on yhä yleisempi kuolemansyy. Dementiaa sairastavia on maailmassa noin 55 miljoonaa. Tavallisin aivorappeumasairaus on Alzheimerin tauti. Sen osuus tapauksista on 60–70 prosenttia.
Joka vuosi tehdään 10 miljoonaa uutta dementiadiagnoosia. Sen saa useammin nainen kuin mies: potilaista 65 prosenttia on naisia.
6. Keuhkosyöpä ja hengityselinsairaudet
- Kuolemia: 1,8 miljoonaa.
- Osuus kaikista kuolemista: 3,2 prosenttia.
Käyrä on nouseva: vuosien 2000 ja 2019 välillä kuolemantapausten määrä kasvoi 1,2:sta 1,8 miljoonaan.
5. Vastasyntyneiden sairaudet
Vastasyntyneiden sairauksiin kuuluvat infektiot, verenmyrkytys ja keskosena syntymiseen liittyvät komplikaatiot.
Kuolemia: 2,0 miljoonaa.
Osuus kaikista kuolemista: 3,6 prosenttia.
20 vuotta jatkunut laskeva suuntaus ilmenee selvimmin absoluuttisessa muutoksessa: kun vuonna 2000 vastasyntyneiden sairauksiin kuoli 3,2 miljoonaa lasta, vuonna 2019 vastaava luku oli 1,2 miljoonaa.
4. Alahengitystieinfektiot
- Kuolemia: 2,6 miljoonaa.
- Osuus kaikista kuolemista: 4,7 prosenttia.
Kuolemantapausten määrä on laskenut vuoden 2000 tasosta 460 000:lla. Alahengitystieinfektiot, joihin kuuluu keuhkokuume, ovat maailman tappavimpia tulehdustauteja.
3. Keuhkoahtaumatauti
- Kuolemia: 3,2 miljoonaa.
- Osuus kaikista kuolemista: 5,8 prosenttia.
Keuhkoahtaumataudista johtuvien kuolemantapausten määrä on kasvanut vuodesta 2000. Vain alle 20 prosenttia niistä on tapahtunut rikkaissa maissa. Sairastumiselle altistavat tupakointi, ilmansaasteet ja kemikaalihöyryt.
2. Aivohalvaukset
Aivohalvaus voi näkyä esimerkiksi kasvojen osittaisena halvauksena.
Kuolemia: 6,1 miljoonaa.
Osuus kaikista kuolemista: 11 prosenttia.
Määrä on kasvanut 2000-luvulla. Vuosittain todetaan noin 15 miljoonaa aivohalvausta. Kyse on joko aivoveritulpasta tai -verenvuodosta. Sen lisäksi, että aivohalvaukseen kuolee 6,1 miljoonaa ihmistä vuodessa, siitä selviäville jää usein vakavia vammoja ja häiriöitä.
1. Sydän- ja verisuonitaudit
Kuolemia: 8,9 miljoonaa.
Osuus kaikista kuolemista: 16 prosenttia.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat olleet maailman yleisin kuolemansyy viimeiset 15 vuotta. Ja kuolemantapausten määrä jatkaa kasvuaan.
Sydän- ja verisuonitauteihin kuuluvat muun muassa sydämen vajaatoiminta ja sepelvaltimotauti, jossa sydänlihakselle hapekasta verta kuljettavat verisuonet ahtautuvat.