Kun lääkeyhtiöt ryhtyivät tehtailemaan rokoteampulleja joulukuussa 2020, monet rokotetutkijat ja epidemiologit näkivät tunnelin päässä valoa. Rokottaminen antoi toivoa siitä, että pandemia saadaan loppumaan rokotettujen vastustuskyvyn kautta syntyvän laumasuojan myötä.
Sittemmin ilmaantuneet uudet virusmuunnokset ja paikalliset epidemiat ovat kuitenkin osoittaneet, että taistelussa koronavirusta vastaan ei olla vielä voitolla.
Vaikka viime kuukausien kehitys on vaikuttanut tulevaisuudennäkymiin, koronapandemian voidaan odottaa päättyvän ennen pitkää. Se, milloin ja miten, askarruttaa monia.
Laumasuoja jää arvoitukseksi
Pandemia voi loppua kaiken kaikkiaan kolmella eri tavalla:
- Väestössä syntyy laumasuoja sekä tartuntojen että rokotteiden ansiosta.
- Virus muuntuu vähemmän vaaralliseksi tai tarttuvaksi.
- Poliittiset päättäjät kumoavat kaikki rajoitukset ja julistavat pandemian päättyneeksi riippumatta kohdista 1 ja 2.
Helpommin tarttuva deltamuunnos on Pfizer-BioNTechin mukaan syynä siihen, että sen rokotteen teho putoaa 96 prosentista 84 prosenttiin puolessa vuodessa rokottamisesta. Siksi rokotettujen tai tartunnan saaneiden osuuden väestöstä pitää olla entistä suurempi – ilmeisesti yli 90 prosenttia – siinä tapauksessa, että laumasuojan halutaan estävän virusta leviämästä.
Laumasuoja voi tehdä koronasta kodittoman
Ilman rokotetta: Virus löytää helposti uusia uhreja
Jos vain melko harva on rokotettu tai melko harvalla on aiemman tartunnan aiheuttama luontainen immuniteetti (vihreä), koronaviruksella on runsaasti tilaisuuksia tarttua uusiin ihmisiin. Tartunnat leviävät tällöin nopeasti.
Rokottaminen: Virus on heikoilla
Jos suuri osa väestöstä on rokotettu, vain harva on enää alttiina tartunnalle. Koronaviruksen on vaikeaa levitä, ja nekin, joita ei ole rokotettu, ovat melko hyvässä suojassa. Tartunnat lakkaavat ennen pitkää.
Muutoksesta seuraa, että toiveet laumasuojasta ja SARS-CoV-2:n häviämisestä ovat melkeinpä epärealistisia. Tähän tulokseen ovat tulleet monet asiantuntijat.
Iloinen uutinen on sen sijaan se, että ennätyksellisen nopeasti käyttöön saadut rokotteet antavat hyvän suojan koronavirustartuntaa vastaan ja ennen kaikkea ehkäisevät tehokkaasti sairaalahoitoa vaativaa COVID-19-tautia. Ja ehkä jo seuraava rokotesukupolvi voi viedä väestön lähemmäksi laumasuojaa.
Taudinaiheuttaja voi muuttua kesymmäksi
Monet epidemiologit uskovat vuoden 2021 käänteiden jälkeen, että kireä koronatilanne laukeaa, kun COVID-19-taudista tulee endeeminen. Se tarkoittaa, että tartuntoja esiintyy yhteisöissä jatkuvasti ennustettavissa oleva normaali määrä, joka ei vaaranna terveydenhuollon kantokykyä missään.
Myös neljä muuta ihmisille yleisesti infektioita aiheuttavaa koronavirusta on endeemisiä. Yksi niistä, NL63, ilmeisesti johti vuonna 1889 pandemiaan, joka vaati yli miljoona kuolonuhria.
Nykyään virus saa aikaan lievän hengitystieinfektion. Useimmat sairastuvat siihen lapsuudessaan, mutta myöhemmissä tartuntatapauksissa tauti voi mennä ohi melkeinpä oireettomana.
Historia osoittaa, että useimmat tartuntataudit muuttuvat endeemisiksi 1,5–2 vuodessa. Siitä, että näin tapahtuu myös SARS-CoV-2:n tapauksessa, ei ole kuitenkaan takeita.
Pandemiaa ei ole koskaan aiemmin voitu seurata ajantasaisesti nykyaikaisilla tutkimusmenetelmillä, ja siksi tutkijat varovat tekemästä ennenaikaisia päätelmiä siitä, milloin ja miten COVID-19-tauti muuttuu endeemiseksi.
On kuitenkin viitteitä siitä, että viruksen nopean leviämisen – ensisijaisesti rokottamattomien nuorten parissa – ja jatkuvan rokottamisen ansiosta suuri tartunnan saaneiden määrä ei merkitse suurta sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrää.
Tulevaisuus tuo mukanaan tehosterokotteet ja toisen sukupolven rokotteet, jotka antavat paremman suojan uusia virusmuunnoksia ja ajoittaisia epidemioita vastaan. Silloin COVID-19-taudin pitäisi olla samankaltainen terveysuhka kuin tavallinen kausi-influenssa.
Näin tehosterokote toimii
Ensimmäinen rokote
Rokote aktivoi immunijärjestelmän T- ja B-imusolut. T-solut (sininen pallo) käyvät rokotteen sisältämien antigeenien kimppuun. Samalla osa B-soluista (punainen pallo) muuttuu plasmasoluiksi (oranssi pallo), jotka tuottavat vasta-aineita (vihreät hipsut) taudinaiheuttajaa vastaan.
Odotusvaihe
Ajan mittaan vasta-aineiden (vihreät hipsut) määrä vähenee. T- ja B-solut (sininen ja punainen pallo) säilyvät pidempään. Osa B-soluista muuttuu niin sanotuiksi muistisoluiksi (vihreiden vasta-aineiden ympäröivä punainen pallo), jotka jäävät odottamaan muun muassa pernaan ja imusolmukkeisiin.
Herääminen
Kun elimistöön tulee tehosterokote, muisti-B-solut heräävät ja alkavat lisääntyä. Koko immuunijärjestelmä aktivoituu uudestaan. Nyt se tapahtuu nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla. Myös vasta-aineita (vihreät hipsut) syntyy enemmän kuin ensimmäisellä kerralla.
Pandemia voi päättyä pian
Eri maiden terveysviranomaiset saattavat pitää pandemiaa päättyneenä jo paljon ennen WHO:n vahvistusta COVID-19-taudin muuttumisesta endeemiseksi. Näin tapahtui esimerkiksi 1920-luvulla, kun ihmiset vastustivat rajoituksia. Päätöksestä voi seurata se, että kuolleisuus pysyy paikallisesti korkealla tasolla.
Pidetään mahdollisena, että koronapandemia loppuu, kun väestössä muodostuu jonkinlainen viruksen leviämistä hillitsevä immuniteetti ja itse tauti lievittyy. Silloin rajoituksista voidaan vähitellen luopua.
Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) entinen johtaja Scott Gottlieb on jo maininnut COVID-19-taudin olevan muuttumassa endeemiseksi USA:ssa. Siellä yli puolet asukkaista on rokotettu ja alle 12-vuotiaiden rokottaminen hyväksytyillä rokotteilla on alkanut.
Yhdysvaltojen terveysviranomaisten nykyinen kanta asiassa on, että yhteiskunta palaa jokseenkin normaalioloihin maaliskuussa 2022. Arvioitua ajankohtaa on kuitenkin siirretty aiemmin moneen otteeseen.
Tutkijat eivät halua nuolaista ennen kuin tipahtaa. Ennusteet perustuvat malleihin, joissa otetaan huomioon kaikki olemassa oleva tieto COVID-19:stä – ja tietomäärä vain kasvaa.
Erään mallin mukaan COVID-19:n muuttuminen endeemiseksi taudiksi vie aikaa parista vuodesta pariinkymmeneen vuoteen. Pitkä aikaväli johtuu tartuttavuuden vaihtelusta.
On myös olemassa vaara, että syntyy lisää muunnoksia, kuten uusi lambdavariantti, jonka epäillään vaikuttavan rokotteiden tehoon. Jos rokotesuoja heikkenee, koronapandemia voi jatkua kauemmin.
Tiedeyhteisössä vallitsee kuitenkin lähes täydellinen yksimielisyys siitä, että kaikki pandemiat päättyvät ennen pitkää – ja että koronapandemia tuskin on poikkeus yleisestä säännöstä.