Veritulppa jää kiinni verisuoneen.

Tieteen tuomio: Aiheuttavatko e-pillerit enemmän veritulppia kuin koronarokotteet?

Koronarokotteesta kieltäytyminen veritulppien pelossa näyttää tilastojen valossa typerältä. Alastoman totuuden takana piilee kuitenkin monimutkainen syy siihen, että rokotusten jälkeisiä veritulppia seurataan tarkasti.

Koronarokotteesta kieltäytyminen veritulppien pelossa näyttää tilastojen valossa typerältä. Alastoman totuuden takana piilee kuitenkin monimutkainen syy siihen, että rokotusten jälkeisiä veritulppia seurataan tarkasti.

Shutterstock

Veritulppatapausten jälkeen AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteiden käyttöä on rajoitettu. Monia tavallisia toimia, kuten tupakointia, pitkään paikallaan istumista tai pillereillä ehkäisyä, ei ole kuitenkaan julistettu pannaan, vaikka ne tilastojen mukaan suurentavat veritulppariskiä enemmän kuin rokotteet.

Tieteen näkökulmasta tarkasteltuna riskitekijät eivät ole kuitenkaan vertailukelpoisia. Veritulpissa on nimittäin isoja eroja – ja pitää arvioida, kuinka suuren riskin lääketiede on valmis ottamaan, kun koko ihmiskunta pitää rokottaa.

Veritulpat johtuvat kehon laastarista

Kun kompastuu, kaatuu ja saa haavan, punasolut ja verihiutaleet alkavat yhdessä fibriini-proteiinin kanssa sulkea vuotokohtaa. Veri hyytyy.

Sama prosessi on tavallisen veritulpan takana. Hyytymä syntyy esimerkiksi, kun veri kiertää suonistossa huonosti, verisuonet ovat ahtautuneet tai lääketieteellinen hoito muuttaa veren hyytymistaipumusta.

Suonen tukkivaa verihyytymää kutsutaan veritulpaksi.

Verisolut virtaavat normaalisti verisuonissa.
© Shutterstock

Normaalisti verisolut liikkuvat esteettä

Normaalisti punasolut (punaisia) ja valkosolut (sinertäviä) liikkuvat suonistossa tasaista tahtia, mutta kemialliset aineet, kuten lääkkeet, voivat paksuntaa verta, muuttaa sen koostumusta tai vahingoittaa suonten seinämiä.

Verihiutaleet tarkertuvat.
© Shutterstock

Verihiutaleet takertuvat

Vähitellen verihiutaleet (keltainen) tarttuvat kiinni seinämään joko vaurio- tai ahtaumakohdassa. Verihiutaleet alkavat takertua toisiinsa ja haitata suurempien punasolujen virtausta, jolloin muodostuu paakku.

Tukos syntyy. Veritulppa.
© Shutterstock

Tulppa kasvaa ja tukkii suonen

Veressä esiintyvä fibriini-niminen proteiini alkaa muodostaa tiheää verkkoa veren osasten väliin. Kun prosessi etenee, paakkuuntuminen voi johtaa tukokseen: läpivirtauksen suonessa pysäyttävään veritulppaan. Hyytymä voi kuitenkin hajota, liikkua eteenpäin verisuonistossa ja aiheuttaa veritulppia muualla elimistössä.

Veritulppien vaarallisuus vaihtelee

Veritulppia on monenlaisia, ja niiden oireissa ja haitoissa on eroa. Osa veritulpista on hoidettavissa melko helposti, osa taas aiheuttaa melkein aina vamman tai kuoleman.

Koronarokotteet vs. e-pillerit: Kumman veritulppariski on suurempi?

Eri veritulpille altistavien tekijöiden suhteellinen riski vaihtelee suuresti, ja äkkiseltään voi tuntua oudolta, että rokotteet julistetaan pannaan, mutta ”arkikemia” sallitaan. Selitys löytyy muun muassa siitä, että veritulppien esiintymispaikalla on paljon merkitystä.

Johnson & Johnson -rokotetta ruiskussa.
© Shutterstock

Veritulpat Johnson & Johnsonin koronarokotteen jälkeen

Esiintyy:
1,13:lla miljoonasta

Erityistä: Rokote aiheuttaa yleensä veritulppia aivoissa, vatsaontelossa, keuhkoissa ja jaloissa. Veritulppariskiä kasvattavia tekijöitä ei tunneta vielä tarkasti.

AstraZenecan rokotetta pullossa.
© Shutterstock

Veritulpat AstraZenecan koronarokotteen jälkeen

Esiintyy:
10:llä miljoonasta (luvut vaihtelevat 4:stä-25:een)

Erityistä: Rokote aiheuttaa yleensä veritulppia aivoissa, vatsaontelossa tai verenkiertoelimistössä. Veritulppariskiä kasvattavia tekijöitä ei tunneta vielä tarkasti.

Covid-19-potilas sairaalassa. Koronapotilas.
© Shutterstock

COVID-19-taudin aiheuttamat veritulpat

Esiintyy:
393:lla miljoonasta

Erityistä: Tutkimalla kaikkia koronatartunnan saaneita – eikä vain sairaalahoitoa tarvinneita – on saatu selville, että 42:lle ja 393:lle miljoonasta syntyy veritulppa aivoihiin tai maksaan.

E-pillereitä liuskassa.
© Shutterstock

E-pillerien aiheuttamat veritulpat

Esiintyy:
500–1 200:lla miljoonasta

Erityistä: Veritulppia syntyy yleensä jalkoihin.

Mies polttaa tupakkaa.
© Shutterstock

Tupakoinnin aiheuttamat veritulpat

Esiintyy:
1 763:lla miljoonasta

Erityistä: Veritulppia syntyy usein jalkoihin.

Syynä siihen, että tiede kiinnittää paljon huomiota koronarokotteiden aiheuttamiin veritulppiin, on niiden syntyminen ennen kaikkea aivoihin. Siksi ne saattavat olla hengenvaarallisia.

E-pillereiden aiheuttamat veritulpat muuttuvat vaarallisiksi vasta siinä vaiheessa, kun ne päätyvät keuhkoihin. Lisäksi e-pillereistä johtuvia veritulppia voidaan hoitaa verenohennuslääkkeillä toisin kuin rokoteperäisiä veritulppia.

Rokotteisiin liittyviä veritulppia leimaa tietty salaperäisyys. Niitä esiintyy henkilöillä, joilla on vähän verihiutaleita. Tämä normaalisti huonontaa veren hyytymisominaisuuksia.

Syyksi epäillään rokotuksen laukaisemaa uutta VITT-oireyhtymää, jossa vasta-aineet poikkeuksellisesti hyökkäävät verihiutaleiden kimppuun. Tutkimusten mukaan samat vasta-aineet sen sijaan saavat punasolut paakkuuntumaan ennen kaikkea vartalossa.

Jopa 60 prosenttia niistä, joille koronarokote aiheuttaa veritulppia, kuolee. E-pillereiden tapauksessa vastaava osuus on vain 3 prosenttia.

Euroopan lääkevirasto EMA pitää kuitenkin AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteiden hyötyjä suurempana kuin haittoja, joihin veritulppariski kuuluu.