Handskeklædt hånd doserer en kanyle med vaccine.

Tiede vastaa rokotteisiin epäilevästi suhtautuvien kysymyksiin

Haitat? Turvallisuus? Pakko? Rokotteisiin epäilevästi suhtautuvien joukossa on monta mielipidettä – vain osa perustuu tosiasioihin.

Haitat? Turvallisuus? Pakko? Rokotteisiin epäilevästi suhtautuvien joukossa on monta mielipidettä – vain osa perustuu tosiasioihin.

Shutterstock

Epäluulot koronarokotteita vastaan ovat olleet paljon esillä tiedotusvälineissä aina siitä asti, kun lääkeyhtiöt alkoivat antaa ilmoituksia, joiden mukaan heidän valmisteensa on valmis hyväksyttäväksi.

Nyt mielipidemittaukset kuitenkin osoittavat, että yhä useampi haluaisi rokotteen, jos sitä tarjottaisiin juuri nyt.

Kyseisen kyselyn mukaan suomalaisista 81 prosenttia suhtautuu rokotteen ottamiseen myönteisesti. Pohjoismaalaisista vain tanskalaiset ovat suomalaisia rokotemyönteisempiä, sillä heistä 87 prosenttia ilmoittaa haluavansa ottaa rokotteen.

Kansainvälisen kyselyn mukaan maailmanlaajuisesti vastaajista 71 prosenttia aikoo ottaa koronarokotteen ja 29 ei aio ottaa sitä. Miehet ilmoittivat ottavansa rokotteen naisia useammin, sillä 74 prosenttia miehistä vastasi rokotteen ottamiseen kyllä, vastaava luku naisilla oli 69 prosenttia.

Joissakin maissa epäluulo rokotteita vastaan on yhä hyvin yleistä. Ranskassa vain 44 prosenttia väestöstä haluaa rokotteen, Saksassa luku oli 64 ja Italiassa 70.

Tieteen Kuvalehdessä pidämme kyseenalaistamista terveellisenä, kun sitä tukevat faktat. Tästä syystä vastaamme joukkoon rokotekriitikkojen toistuvia kysymyksiä:

1. "Jos rokote on vaaraton, miten se voi torjua virusta?"

Rokote ei torju itse tulehdusta, vaan rokote opettaa elimistön taistelemaan virusta vastaan.

Vaarattomalla ei tarkoiteta sitä, että valmiste olisi yhtä vaaraton kuin tippa vettä. Rokotteet sisältävät kuolleita tai heikennettyjä viruksen tai bakteerin osia. Niiden tarkoitus on opettaa elimistö tunnistamaan taudinaiheuttajat ajoissa ja torjua niitä siten.

Siksi jotkin rokotteet sisältävät pienen määrän sairautta aiheuttavaa ainetta. Tyypillinen rokoteannos on 0,5 millilitraa, jossa on muutama mikrogramma – gramman miljoonasosa – aktiivista ainesosaa.

Pfizerin ja Modernan koronarokotteet sisältävät esimerkiksi 30 ja 100 mikrogrammaa viruksen rna:n koodia. Päänsärkylääkkeet voivat sisältää 500 mikrogrammaa aktiivista ainetta, esimerkiksi parasetamolia.

Rokote opettaa immuunijärjestelmän tunnistamaan viruksen tai bakteerin.

© Oliver Larsen

Ensimmäinen immuunivaste

Rokote sisältää kuolleita tai eläviä viruksen tai bakteerin osia. Immuunijärjestelmä reagoi niihin muodostamalla vasta-aineita, jotka torjuvat sairautta, ja muistisoluja, jotka muistavat taudinaiheuttajan seuraavalla kerralla.

© Oliver Larsen

Toinen immuunivaste

Kun sama virus tai bakteeri tunkeutuu elimistöön uudelleen, immuunijärjestelmä tunnistaa sen heti ja alkaa oitis tuottaa vasta-aineita.

2. "Miksi minun pitäisi riskeerata terveyteni ja altistaa itseni rokotteen vakaville haittavaikutuksille?"

Tieteellisessä kirjallisuudessa erotetaan kaksi erilaista rokotteen haittavaikutusta:

  • Lievät haitat, esimerkiksi kuume ja pistoskohdan kipu.
  • Vakavat haitat, esimerkiksi allergiset reaktiot.

Rokotteilla on aina jonkinasteisia haittavaikutuksia, esimerkiksi 5–15 prosenttia tuhkarokkorokotteen ottaneista saa kuumetta.

Lieviin rokotehaittoihin luetaan muun muassa myös pitkään kestävät kutiavat kyhmyt.

Vakavampia haittoja, jotka vaativat sairaalahoitoa, syntyy WHO:n mukaan vain harvoin. Vakavat haitat ja kuolemantapaukset ovat niin harvinaisia, että niistä on vaikeaa tehdä tilastollisia tutkimuksia.

Toisaalta WHO arvioi, että 2–3 miljoonan ihmisen kuolema vältetään vuosittain rokoteohjelmien ansiosta. Rokote on siis parempi vaihtoehto kuin tartunnan saaminen.

Viranomaiset arvioivat haittoja

Tähän mennessä rokotevalmistajat ovat itse esitelleet tuotteisiin liittyviä haittavaikutuksia. Nyt brittiviranomaiset ovat esittäneet oman arvionsa Pfizerin koronarokotteesta.

3. "Miten koronarokote on kehitetty niin nopeasti?"

Hætteglas med coronavirusvacciner på transportbåndet hos en medicinalvirksomhed

Ensimmäisten koronarokotteiden kehittäminen vei alle vuoden.

© Shutterstock

Yleensä rokotteen kehittämiseen kuluu 10–12 vuotta. Sikotautirokote kehitettiin 1960-luvulla kuitenkin vain neljässä vuodessa, sillä aiemmin tehty tieteellinen esityö nopeutti prosessia. Samanlainen tilanne on myös nyt koronarokotteen kohdalla.

AstraZenecan rokote perustuu niin kutsuttuun vektorivirukseen, jossa kuljettajavirus vie elimistöön rokotteen kohdeviruksen geenejä.

Rokotevalmistajat ovat voineet hyödyntää myös jo aiempia tutkimuksia, joita tehtiin sars-epidemian aikana vuonna 2002, sillä sars-virus on noin 80-prosenttisesti identtinen uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) kanssa. Nämä tutkimukset ovat vauhdittaneet koronarokotteiden valmistumista.

Sars-viruksen tutkimuksista selvisi muun muassa, että virus tunkeutuu elimistöön piikkiproteiinin avulla. Jo maaliskuun alussa kiinalaistutkijat julkaisivat uuden koronaviruksen koko perimän.

Modernan ja Pfizerin rokotteet ovat niin kutsuttuja rna-rokotteita, joita voidaan tuottaa 100-prosenttisesti laboratorioissa eli nopeammin kuin perinteisiä rokotteita. Muut rokotetyypit tarvitsevat eläviä viruksia, joita pitää viljellä, joten niiden valmistukseen kuluu enemmän aikaa.

4. Mistä tiedetään, että koronarokote ei aiheuta myöhemmin sairauksia?

Uusien rokotteiden pitkäaikaisista vaikutuksista ei vielä olla selvillä, mutta väite, että rokotteilla olisi piileviä pitkäaikaisia haittoja, ei perustu faktoihin.

Ensinnäkin aiemmista rokotteista tiedetään, että vakavat haittavaikutukset, esimerkiksi allergiset reaktiot, syntyvät yleensä heti pistoksen saamisen jälkeen.

Toiseksi nykyaikaisten rokotteiden on vain muutamissa tapauksissa havaittu aiheuttaneen vakavia pitkäaikaisia haittoja.

Tunnetuin tapaus on vuonna 2009 sikainfluenssaa vastaan annettu Pandemrix-rokote. Sen epäiltiin aiheuttaneen Suomessa ja Ruotsissa lasten ja nuorten riskiä sairastua narkolepsiaan. Ruotsissa riskin sanottiin nelinkertaistuneen ja Suomessa yhdeksänkertaistuneen. Stanfordin yliopistossa 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan lisääntyneet narkolepsiatapaukset johtuivat ylähengitysteiden virustulehduksista eikä niiitä voitu yhdistää rokotteeseen.

Lisätietoa narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen yhteyksistä voit lukea täältä

Väitteet MPR-rokotteen ja autismin sekä HPV-rokotteen ja selittämättömien kipujen yhteyksistä ovat niin ikään perusteettomia.

Joka tapauksessa uusia koronarokotteita seurataan 4-vaiheen testeillä, jotka alkavat sen jälkeen, kun rokote on hyväksytty käyttöön. Niiden tarkoituksena on seurata haittavaikutuksia laajoilla ryhmillä.

5. Miksi meidät pakotetaan ottamaan rokote?

© Shutterstock

Rokotteita vastustetaan usein väittämällä, että kansalaiset pakotetaan ottamaan rokote. YK:n ihmisoikeuksien julkistuksen artiklassa 29 todetaan, että ”käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa".

Kaikkien ihmisten pakkorokottaminen on kuitenkin ihmisoikeuksien rajamailla, joten kollektiivinen pakko ei vaikuta tällä hetkellä realistiselta vaihtoehdolta.

Rokotevastustajat puhuvat myös epäsuorasta pakosta eli tapauksista, joissa rokotteesta kieltäytyjiltä evätään pääsy lentokoneeseen tai konsertteihin. Tällaisesta on ollut puhetta Isossa-Britanniassa ja Australiassa.

Juridisesti lentoyhtiöt ja tapahtumajärjestäjät voivat itse päättää, kuka niiden tiloihin tai tilaisuuksiin pääsee. Ilman vaatteita tai päihteiden vaikutuksen alaisena ei ole asiaa moneenkaan konserttiin. Samoin yritykset voivat kohdella myös henkilöitä, jotka eivät ole ottaneet rokotusta.