Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Handskeklædt hånd doserer en kanyle med vaccine.

Tiede vastaa rokotteisiin epäilevästi suhtautuvien kysymyksiin

Haitat? Turvallisuus? Pakko? Rokotteisiin epäilevästi suhtautuvien joukossa on monta mielipidettä – vain osa perustuu tosiasioihin.

Shutterstock

COVID-19-rokote on tulossa, mutta:

Haluatko ottaa koronarokotteen?

Tieteen Kuvalehden lukijoiden keskuudessa seitsemäsosa ei aio ottaa rokotetta.

Joka seitsemäs aikoo kieltäytyä

Tieteen Kuvalehden lukijoilta Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Alankomaissa kysyttiin, aikovatko he ottaa koronarokotteen, kun se tulee tarjolle heidän kotimaassaan. Vastauksia tuli 11 675, ja ne jakautuivat melko samalla tavalla kaikissa maissa:

  • Kaksi kolmasosaa suhtautuu rokotteeseen myönteisesti.
  • Seitsemäsosa aikoo kieltäytyä rokotteesta.
  • Epävarmojen osuus vaihtelee joka kolmannesta joka viidenteen.
  • Ruotsissa alle puolet aikoo varmasti ottaa rokotteen.

Facebookissa monet ovat epäilleet uusia rokotteita. Epäilevä suhtautuminen eri asioihin on tervettä – varsinkin, jos epäilykset voidaan todistaa faktoilla. Vastaamme tässä muutamaan rokotekriitikkojen kysymykseen:

1. "Jos rokote on vaaraton, miten se voi torjua virusta?"

Rokote ei torju itse tulehdusta, vaan rokote opettaa elimistön taistelemaan virusta vastaan.

Vaarattomalla ei tarkoiteta sitä, että valmiste olisi yhtä vaaraton kuin tippa vettä. Rokotteet sisältävät kuolleita tai heikennettyjä viruksen tai bakteerin osia. Niiden tarkoitus on opettaa elimistö tunnistamaan taudinaiheuttajat ajoissa ja torjua niitä siten.

Siksi jotkin rokotteet sisältävät pienen määrän sairautta aiheuttavaa ainetta. Tyypillinen rokoteannos on 0,5 millilitraa, jossa on muutama mikrogramma – gramman miljoonasosa – aktiivista ainesosaa.

Pfizerin ja Modernan koronarokotteet sisältävät esimerkiksi 30 ja 100 mikrogrammaa viruksen rna:n koodia. Päänsärkylääkkeet voivat sisältää 500 mikrogrammaa aktiivista ainetta, esimerkiksi parasetamolia.

Näin rokote toimii

Rokote opettaa immuunijärjestelmän tunnistamaan viruksen tai bakteerin.

2. "Miksi minun pitäisi riskeerata terveyteni ja altistaa itseni rokotteen vakaville haittavaikutuksille?"

Tieteellisessä kirjallisuudessa erotetaan kaksi erilaista rokotteen haittavaikutusta:

  • Lievät haitat, esimerkiksi kuume ja pistoskohdan kipu.
  • Vakavat haitat, esimerkiksi allergiset reaktiot.

Rokotteilla on aina jonkinasteisia haittavaikutuksia, esimerkiksi 5–15 prosenttia tuhkarokkorokotteen ottaneista saa kuumetta.

Lieviin rokotehaittoihin luetaan muun muassa myös pitkään kestävät kutiavat kyhmyt.

Vakavampia haittoja, jotka vaativat sairaalahoitoa, syntyy WHO:n mukaan vain harvoin. Vakavat haitat ja kuolemantapaukset ovat niin harvinaisia, että niistä on vaikeaa tehdä tilastollisia tutkimuksia.

Toisaalta WHO arvioi, että 2–3 miljoonan ihmisen kuolema vältetään vuosittain rokoteohjelmien ansiosta. Rokote on siis parempi vaihtoehto kuin tartunnan saaminen.

Viranomaiset arvioivat haittoja

Tähän mennessä rokotevalmistajat ovat itse esitelleet tuotteisiin liittyviä haittavaikutuksia. Nyt brittiviranomaiset ovat esittäneet oman arvionsa Pfizerin koronarokotteesta.

  • Yleisiä haittavaikutuksia, vähintään yhdellä kymmenestä:

    • Kipu/arkuus pistoskohdassa (+80% kaikista rokotetuista)
    • Väsymys (+60%)
    • Päänsärky (+50%)
    • Lihaskipu (+30%)
    • Vilunväreet (+30%)
    • Nivelkivut (+20%)
    • Kuume (+10%)
  • Yleisiä haittavaikutuksia, enintään yhdellä kymmenestä:

    • Pistoskohdan turvotus
    • Pistoskohdan punotus
    • Pahoinvointi
  • Harvinaisia haittavaikutuksia, vähintään yhdellä sadasta:

    • Imusolmukkeiden turvotus
    • Huono olo

3. "Miten koronarokote on kehitetty niin nopeasti?"

Hætteglas med coronavirusvacciner på transportbåndet hos en medicinalvirksomhed

Ensimmäisten koronarokotteiden kehittäminen vei alle vuoden.

© Shutterstock

Yleensä rokotteen kehittämiseen kuluu 10–12 vuotta. Sikotautirokote kehitettiin 1960-luvulla kuitenkin vain neljässä vuodessa, sillä aiemmin tehty tieteellinen esityö nopeutti prosessia. Samanlainen tilanne on myös nyt koronarokotteen kohdalla.

AstraZenecan rokote perustuu niin kutsuttuun vektorivirukseen, jossa kuljettajavirus vie elimistöön rokotteen kohdeviruksen geenejä.

Rokotevalmistajat ovat voineet hyödyntää myös jo aiempia tutkimuksia, joita tehtiin sars-epidemian aikana vuonna 2002, sillä sars-virus on noin 80-prosenttisesti identtinen uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) kanssa. Nämä tutkimukset ovat vauhdittaneet koronarokotteiden valmistumista.

Sars-viruksen tutkimuksista selvisi muun muassa, että virus tunkeutuu elimistöön piikkiproteiinin avulla. Jo maaliskuun alussa kiinalaistutkijat julkaisivat uuden koronaviruksen koko perimän.

Modernan ja Pfizerin rokotteet ovat niin kutsuttuja rna-rokotteita, joita voidaan tuottaa 100-prosenttisesti laboratorioissa eli nopeammin kuin perinteisiä rokotteita. Muut rokotetyypit tarvitsevat eläviä viruksia, joita pitää viljellä, joten niiden valmistukseen kuluu enemmän aikaa.

4. Mistä tiedetään, että koronarokote ei aiheuta myöhemmin sairauksia?

Uusien rokotteiden pitkäaikaisista vaikutuksista ei vielä olla selvillä, mutta väite, että rokotteilla olisi piileviä pitkäaikaisia haittoja, ei perustu faktoihin.

Ensinnäkin aiemmista rokotteista tiedetään, että vakavat haittavaikutukset, esimerkiksi allergiset reaktiot, syntyvät yleensä heti pistoksen saamisen jälkeen.

Toiseksi nykyaikaisten rokotteiden on vain muutamissa tapauksissa havaittu aiheuttaneen vakavia pitkäaikaisia haittoja.

Tunnetuin tapaus on vuonna 2009 sikainfluenssaa vastaan annettu Pandemrix-rokote. Sen epäiltiin aiheuttaneen Suomessa ja Ruotsissa lasten ja nuorten riskiä sairastua narkolepsiaan. Ruotsissa riskin sanottiin nelinkertaistuneen ja Suomessa yhdeksänkertaistuneen. Stanfordin yliopistossa 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan lisääntyneet narkolepsiatapaukset johtuivat ylähengitysteiden virustulehduksista eikä niiitä voitu yhdistää rokotteeseen.

Lisätietoa narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen yhteyksistä voit lukea täältä

Väitteet MPR-rokotteen ja autismin sekä HPV-rokotteen ja selittämättömien kipujen yhteyksistä ovat niin ikään perusteettomia.

Joka tapauksessa uusia koronarokotteita seurataan 4-vaiheen testeillä, jotka alkavat sen jälkeen, kun rokote on hyväksytty käyttöön. Niiden tarkoituksena on seurata haittavaikutuksia laajoilla ryhmillä.

5. Miksi meidät pakotetaan ottamaan rokote?

© Shutterstock

Rokotteita vastustetaan usein väittämällä, että kansalaiset pakotetaan ottamaan rokote. YK:n ihmisoikeuksien julkistuksen artiklassa 29 todetaan, että ”käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa".

Kaikkien ihmisten pakkorokottaminen on kuitenkin ihmisoikeuksien rajamailla, joten kollektiivinen pakko ei vaikuta tällä hetkellä realistiselta vaihtoehdolta.

Rokotevastustajat puhuvat myös epäsuorasta pakosta eli tapauksista, joissa rokotteesta kieltäytyjiltä evätään pääsy lentokoneeseen tai konsertteihin. Tällaisesta on ollut puhetta Isossa-Britanniassa ja Australiassa.

Juridisesti lentoyhtiöt ja tapahtumajärjestäjät voivat itse päättää, kuka niiden tiloihin tai tilaisuuksiin pääsee. Ilman vaatteita tai päihteiden vaikutuksen alaisena ei ole asiaa moneenkaan konserttiin. Samoin yritykset voivat kohdella myös henkilöitä, jotka eivät ole ottaneet rokotusta.

Lue myös:

Sairaudet

Uusi ase voi pelastaa meidät koronaviruksen mutaatioilta

4 minuuttia
Gule coronaviruspartikler bryder ud af en menneskecelle
Sairaudet

5 tietämisen arvoista asiaa englantilaisesta koronamuunnoksesta

6 minuuttia
Myöhäisoireet - koronapotilaan keuhkot
Sairaudet

Koronan myöhäisoireet – tämä tiedetään

8 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota