Kolme kanylia ja rokote

Tehosterokote: Näin kolmas koronarokote vahvistaa vastustuskykyäsi

Koronarokotteiden teho näyttää heikentyvän ajan mittaan. Lue, miten tehosterokote vaikuttaa kehossasi.

Koronarokotteiden teho näyttää heikentyvän ajan mittaan. Lue, miten tehosterokote vaikuttaa kehossasi.

Shutterstock

Mikä on tehosterokote?

Useimpien rokotteiden teho heikkenee ajan myötä

Tehosterokote on nimensä mukaisesti rokote, jolla tehostetaan aikaisemmin saadun rokotteen tehoa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikkien rokotteiden vaikutus heikkenee ajan mittaan.

Tehosterokote ikään kuin muistuttaa immuunijärjestelmää – etenkin sen
B- ja T-imusoluja – aikaisemmin saadusta rokotteesta, jotta elimistö edelleen osaa tunnistaa ja torjua taudinaiheuttajan.

Rokotuksessa elimistöön ruiskutetaan taudinaiheuttajan antigeeni, joka saa elimistön tuottamaan vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan. Koronaviruksen antigeeni on sen pintaproteiini.

Taudinaiheuttaja tai rokotuksessa saatu antigeenin aikaansaama vasta-aineiden tuotanto elimistössä vähenee ajan myötä. Taudinaiheuttajavirus voi myös mutatoitua niin, että vasta-aineet eivät tehoa siihen. Siksi immuunijärjestelmää pitää muistuttaa viruksen uhasta, jotta se voi herättää imusolunsa taas torjumaan virusta.

Virus, soluja ja vasta-aineita
© Shutterstock

Ensimmäinen rokote

Rokote aktivoi immunijärjestelmän T- ja B-imusolut. T-solut (sininen pallo) käyvät rokotteen sisältämien antigeenien kimppuun. Samalla osa B-soluista (punainen pallo) muuttuu plasmasoluiksi (oranssi pallo), jotka tuottavat vasta-aineita (vihreät hipsut) taudinaiheuttajaa vastaan.

Soluja ja vasta-aineita
© Shutterstock

Odotusvaihe

Ajan mittaan vasta-aineiden (vihreät hipsut) määrä vähenee. T- ja B-solut (sininen ja punainen pallo) säilyvät pidempään. Osa B-soluista muuttuu niin sanotuiksi muistisoluiksi (vihreiden vasta-aineiden ympäröivä punainen pallo), jotka jäävät odottamaan muun muassa pernaan ja imusolmukkeisiin.

Virus, soluja ja vasta-aineita
© Shutterstock

Herääminen

Kun elimistöön tulee tehosterokote, muisti-B-solut heräävät ja alkavat lisääntyä. Koko immuunijärjestelmä aktivoituu uudestaan. Nyt se tapahtuu nopeammin kuin ensimmäisellä kerralla. Myös vasta-aineita (vihreät hipsut) syntyy enemmän kuin ensimmäisellä kerralla.

Koronavirus ei ole ainoa taudinaiheuttaja, jota vastaan tarvitaan monta rokotuskertaa.

Influessarokote pitää uusia joka vuosi ja jäykkäkouristusrokote kymmenen vuoden välein.

VIDEO: Tämän vuoksi tarvitset tehosterokotteen

Tehosterokotteita voidaan muunnella

Useimmiten tehosterokote sisältää samoja aineita kuin ensimmäinen rokote, mutta tehostetta voidaan myös muunnella niin, että se esimerkiksi tehoaa entistä paremmin uusiin virusmuunnoksiin.

Sekä Pfizer että Moderna kehittävät tehosterokotteitaan tehokkaammiksi koronaviruksen uusia muunnoksia vastaan.

Molempien valmistajien rokotteet perustuvat mRNA-tekniikkaan, minkä ansiosta ne on helppo optimoida tehoamaan esimerkiksi koronaviruksen omikronmuunnokseen.

koronaviruksia
© Shutterstock

Tietoa omikronmuunnoksesta

  • Nimitys: Omikron eli B.1.1.529.
  • Alkuperä: Ilmeisesti Afrikan eteläosa. Muunnos tunnistettiin Etelä-Afrikassa 23. marraskuuta 2021.
  • Tarttuvuus: Toistaiseksi vertaisarvioimattoman tanskalaisen tutkimuksen mukaan omikronmuunnos on jopa puolitoista kertaa niin tarttuva kuin deltamuunnos. Deltamuunnos on arvioiden mukaan 50–60 prosenttia tarttuvampi kuin vuoden 2020 alussa liikkeelle lähtenyt alfamuunnos.
  • Muutokset: Omikronissa on yli 50 mutaatiota, joista 43 sijoittuu tartunnan kannalta keskeiseen piikkiproteiiniin. Deltamuunnoksen piikkiproteiinissa on tapahtunut 18 muutosta.
  • Oireet: Tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että omikronmuunnoksen oireet ovat voimakas väsymys, erilaiset kivut ja päänsärky. Yskää ja haju- tai makuaistin puutosta esiintyy vähemmän.
  • Vakavan taudin riski: Tähän asti saadut tiedot osoittavat, että omikronmuunnoksen aiheuttama riski joutua sairaalaan on puolet deltavariantin aiheuttamasta sairaalahoidon riskistä

Tehosterokotteen sivuoireet

Ei uusia sivuvaikutuksia

Nykytiedon mukaan kolmanteen koronarokoteannokseen ei liity erityisiä riskejä.

Yhdysvalloissa noin miljoona ihmistä on saanut kolmannen koronakorotteen, eikä heillä USA:n terveysviranomaisten mukaan ole havaittu huolestuttavia haittavaikutuksia.

Tehosterokotteen sivuvaikutukset näyttävät olevan samoja kuin ensimmäisellä rokotuskerralla.

Alla on lueteltu yleisimmät Pfizerin koronarokotteen sivuvaikutukset. Muiden valmistajien rokotteiden sivuvaikutukset samankaltaisia.

Hyvin yleisiä sivuvaikutuksia

Esiintyy useammalla kuin yhdellä 10:stä:

  • Kipu pistoskohdassa (yli 80 %:lla rokotetuista)
  • Väsymys (yli 60 %)
  • Päänsärky (yli 50 %)
  • Lihassärky (yli 30 %)
  • Vilunväristykset (yli 30 %)
  • Nivelsärky (yli 20 %)
  • Kuume ( yli 10 %)

Yleisiä sivuvaikutuksia

Esiintyy enintään yhdellä 10:stä:

  • Pistoskohdan turvotus
  • Pistoskohdan punotus
  • Pahoinvointi

Harvinaisia sivuvaikutuksia

Esiintyy enintään yhdellä 100:sta:

  • Suurentuneet imusolmukkeet
  • Huonovointisuus

Luettelo perustuu Britannian terveysviranomaisten julkaisuun

Tarvitsevatko kaikki kolmannen rokotteen?

Koronarokotteiden teho heikentyy ajan myötä.

Tehon laskuun vaikuttavat:

  • Immuunivasteen heikentyminen
  • Uusien virusmuunnosten synty

Molemmat tekijät vaikuttavat siihen, miten suuri osa rokotetuista välttyy koronavirustartunnalta.

Pfizer-BioNTechin mukaan sen rokotteen teho heikkenee 96:sta 84 prosenttiin kuudessa kuukaudessa. Monet rokotetut ovatkin nyt saaneet tartunnan, kun omikronmuunnos on levinnyt laajalti.

Siksi monissa maissa on meneillään kolmas rokotuskierros joko riskiryhmille tai koko väestölle.

Yhdysvalloissa tarjotaan kaikille kaksi rokotetta saaneille kolmas rokote, kun toisesta rokotteesta on kulunut vähintään kahdeksan viikkoa. Tanskassa tarjotaan kolmas rokote kaikille yli 18-vuotiaille, kun toisessa annoksesta on kulunut 4,5 kuukautta.

Suomessa kolmas rokote tarjotaan kaikille yli 18-vuotiaille 4 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta.

Kaksi annosta antaa yhä hyvän suojan

Osa tutkijoista on siltä mieltä, että tutkimustulokset rokotteen tehon laskusta selittyvät pikemmin esimerkiksi ihmisten muuttuneesta käyttäytymisestä ja entistä laajemmasta testaamisesta kuin itse rokotteesta. Siksi heidän mielestään kolmannelle rokotekierrokselle ei ole tieteellistä perustetta.

Lisäksi tähänastisten tutkimusten mukaan kaksi rokotetta suojaa edelleen hyvin suojan hengenvaaralliselta tai sairaalahoitoa vaativalta koronasairauden muodolta.

Maailman terveysjärjestö WHO on painottanut, että on tärkeää saada koko maailman väestölle kahden rokotteen suoja, ennen kuin tehosterokotteet aloitetaan, jotta voidaan välttyä uusilta virusmuunnoksilta.

VIDEO: WHO:n pääjohtaja kehottaa lykkäämään kolmatta rokotuskierrosta

Mikä tehosterokote pitäisi ottaa?

Yhdysvaltalaiset terveysviranomaiset suosittelevat, että tehosterokote on samaa valmistetta kuin ensimmäinen rokote.

Joissakin suppeissa tutkimuksissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että jos ensimmäiset rokotteet ovat olleet muita kuin mRNA-tekniikkaan perustuvia, kolmas rokote olisi hyvä olla mRNA-rokote. Pfizerin ja Moderna rokotteet ovat mRNA-rokotteita. AstraZenecan rokote perustuu toiseen tekniikkaan

WHO kuitenkin varoittaa sekoittamasta rokotteita ilman perusteltua syytä.

Eri rokotteita koskevat eri ohjeet:

  • Yhdysvaltojen terveysviranomaiset ovat toistaiseksi hyväksyneet tehosterokotteiksi vain Pfizerin ja Modernan rokotteet.
  • Myös Johnson&Johnsonin rokotteen saaneille todennäköisesti suositellaan USA:ssa tehosteannosta, mutta sen osalta tutkimukset ovat vielä kesken.
  • AstraZenecan rokote ei ole käytössä USA:ssa, mutta Isossa-Britanniassa tutkitaan, onko kolmas rokote tarpeen myös sen saaneille.

Osa tutkijoista perustelee kolmatta rokotetta myös sillä, että se sekä pidentää että vahvistaa rokotesuojaa.

Jos se on totta, neljättä koronarokotetta ei ainakaan vähään aikaan tarvita.