Shutterstock

Tätä karanteeni tekee keholle ja mielelle

Juuri nyt moni on paljon itsekseen. Työt on siirretty kotikonttoriin, kahvilat ja baarit ovat kiinni, konsertit ja urheilutapahtumat on peruttu tai siirretty hamaan tulevaisuuteen. Nyt on aikaa itselle ehkä liikaakin. Pakotettu sosiaalinen eristäytyminen ja yksinolo ovat haitaksi sekä ruumiille että mielelle.

Yksinasuville, jotka on määrätty etätöihin tai -opiskeluun, yksinäisyyden kokemus voi tulla hiipien.

Pieninä annoksina yksinolo arjen kiireiden keskellä parantaa keskittymiskykyä ja luovuutta. Pitkään jatkuvan tahdonvastaisen sosiaalisen eristäytymisen vaikutukset sijaan ovat päinvastaisia.

Koko elimistö kärsii eristäytymisestä

Yksinäisyys voi aiheuttaa muun muassa masennusta, nukkumisvaikeuksia ja ahdistusta. Oireet voivat olla samanlaisia kuin traumaperäisessä stressihäiriössä, joka voi seurata, kun ihminen on kokenut voimakasta pelkoa tai kauhua.

Sosiaalinen eristäytyminen lisää monien sairauksien, kuten syövän, ja immuunijärjestelmän heikentymisen riskiä. Koronaepidemian aikana immuunijärjestelmän heikentyminen on viimeinen asia, mitä ihminen tarvitsee.

Pahimmassa tapauksessa yksinäisyyden seuraukset voivat olla hengenvaarallisia.

Vuonna 2018 julkaistussa suomalais-brittiläisessä tutkimuksessa seurattiin seitsemän vuoden ajan 480 000 ihmisen terveyttä. Tutkitut olivat 40–69-vuotiaita. Tutkimuksen mukaan yksinäisyyden ja sydänsairauksien yhdistelmä lisäsi ennenaikaisen kuoleman riskiä 50 prosenttia.

Hormonien tasapaino järkkyy

Sosiaalinen eristyneisyys sotkee elimistön hormonijärjestelmän. Tutkimukset osoittavat muun muassa,että stressihormoni kortisolin eritys lisääntyy yksinäisillä.

Stressihormoni on osa niin sanottua pakene tai taistele -mekanismia, jolla elimistö reagoi uhkaaviin tilanteisiin. Yksinäisyyttä ei kuitenkaan voi ratkaista pakenemalla tai taistelemalla, ja siksi stressihormoni jää elimistöön.

Toisaalta yksinäisyys vähentää toisen hormonin oksitosiinin eritystä. Oksitosiinia sanotaan myös rakkaushormoniksi, sillä sitä erittyy etenkin hyväilyssä ja koskettelussa. Se on serotoniinin, dopamiinin ja endorfiinin ohella elimistön mielihyvähormoneja.

Oksitosiini vähentää stressiä. Sitä vapautuu muun muassa seksissä ja rakastetun ihmisen kosketuksesta. Yksin karanteenissa olevalle näitä oksitosiinin lähteitä ei ole nyt käytettävissä.

Lääke lievittää yksinäisyyden haittoja

Fyysisen kosketus puute, ”halipula”, ei ole virallinen lääketieteellinen diagnoosi, mutta sen seuraukset ovat tieteellisesti todennettavissa.

Sosiaalisilla eläinlajeilla tehdyissä kokeissa on saatu viitteitä siitä, että yksinäisyyden terveyshaittoja ehkä voidaan hoitaa.

Moriel Zelikowsky Kalifoernian teknillisestä yliopistosta teki kollegoineen vuonna 2018 kokeen, jossa seurattiin, miten 14 päivän eristys vaikutti takykiniini-nimisen aineen erittymiseen hiirien aivoissa.

Kun takykiniinin erittyminen estettiin lääkkeillä, yksinäisyydestä johtuva häiriökäyttäytyminen väheni. Takykiniineja erittyy myös ihmisen aivoissa.

Ole etäsosiaalinen

Pilleriä yksinäisyyden haittoihin saadaan vielä odottaa, mutta niitä voi ehkäistä myös kotikonsteilla.

  • Tapaa ystäviä ja perheenjäseniä videoyhteyden kautta. Hyviä etäyhteysohjelmia ovat esimerkiksi Facetime, Skype ja Zoom.
  • Juttele päivittäin muiden ihmisten kanssa, kun käyt kävelyllä. Se on sallittua, kunhan pysyttelette riittävän kaukana toisistanne.
  • Ulkoiluta tutun koiraa tai ota kissa hoitoon. Lemmikkieläimen silittely vähentää stressihormonin eritystä ja lievittää sosiaalisen eristäytymisen haittoja.