Pohjois-Jyllannista ei haluta Kiinan Hubei-provinssin kaltaista paikkaa, josta mutatoitunut virus lähtisi leviämään. Siksi kaikki Tanskan 15 miljoonaa minkkiä on määrätty lopetettavaksi.
Viranomaiset tekivät rajun päätöksen sen jälkeen, kun minkki oli tartuttanut 12 ihmiseen mutatoituneen SARS-CoV-2 cluster 5 -viruksen.
Lopettamispäätös perustuu minkkitarhojen rakenteeseen ja mutaation luonteeseen.
Vasta-aineet eivät estä minkkimutaatiota
Tähän asti SARS-CoV-2-viruksen mutaatiot ovat tapahtuneet varsin verkkaisesti. Viruksen 30 000 kirjainta kattavasta geneettisestä koodista vain kaksi muuttuu kuukaudessa. Siten kaikki virusvariantit ovat riittävän samanlaisia, että yksi rokote voi tehota niihin kaikkiin.
Minkkimutaatio on kuitenkin erilainen.
Laboratoriokokeissa Tanskan terveysviranomainen Statens Serum Institut on viljellyt minkeistä löydettyä SARS-CoV-2 cluster 5-virusta ja altistanut sitä vasta-aineille, jotka torjuvat koronavirusta ihmisissä. Aineet eivät torjuneet minkeistä löydettyä cluster 5 -virusta yhtä tehokkaasti.
Tämä tarkoittaa sitä, että koronavirustaudin jo sairastaneet eivät ehkä pysty torjumaan cluster 5 -virusta ja että kehitteillä olevat rokotteet eivät ehkä ole niin tehokkaita kuin toivotaan.
Avainproteiini muuntuu
SARS-CoV-2 -virus kulkeutuu elimistöön limakalvojen, nenän, suun ja silmien kautta. Koronaviruksen piikkiproteiini pystyy avammaan ihmisen solun ACE2-reseptorin.
Monilla eläimillä on soluissaan sama reseptori, joten koronavirus voi tarttua myös esimerkiksi minkkeihin.
Tartunta on kahdella tapaa vaarallinen:
- Minkkit saavat tartunnan helposti, ja minkkitarhoissa elää paljon minkkejä lähekkäin. Siten tartunta leviää helposti häkistä toiseen.
- Ihminen voi tartuttaa koronaviruksen minkkiin ja minkki voi puolestaan tartuttaa sen ihmiseen.
SARS-CoV-2 -viruksen geneettisen koodin muutokset kasvavat räjähdysmäisesti, kun minkkitarhan tuhannet minkit tartuttavat toisiaan. Lisäksi koronavirus voi muuntua minkissä siten, että se on vaaraton minkille, mutta entistä vaarallisempi ihmiselle.
3D-kartta koronaviruksen piikkiproteiinista. Proteiinilla on kaksi muotoa: toinen, jolla se tunkeutuu isäntäsoluun, ja toinen, jolla se toimii solussa. Tässä proteiini on kuvattu ennen kuin se tartuttaa solun. Soluun sitoutuva osa on värjätty vihreäksi.
Muut ihmisen lähellä elävät eläimet, kuten koirat ja kissat, voivat myös saada koronavirustartunnan, mutta minkki on ainoa, joka todistettavasti voi myös tartuttaa viruksen ihmiseen.
Virologien mukaan koronaviruksen minkkivariantti on huolestuttava, mutta rokotteen teho ei silti välttämättä ole vaarassa. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos minkkivariantti mutatoituu edelleen.
Koronavirus voi tarttua ihmisestä minkkiin. Minkkitarhoilla tartuntaketjut ovat pitkiä ja nopeita, ja virus muuntuu minkin elimistössä. Kun tämä uusi virusvariantti tarttuu takaisin ihmisiin, on vaarana, että nyt kehitteillä olevat rokotteet eivät tehoa siihen.
