Coronaviruspartikler på celles overflade

Tämän vuoksi koronamuunnokset eivät huolestuta

Koronaviruksen brittimuunnos pelästytti maailman ensimmäisenä. Sen jälkeen on raportoitu monista muista koronavirusmuunnoksista, joiden ominaisuudet ovat herättäneet huolta. Nyt tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että paniikkiin ei ole syytä.

Koronaviruksen brittimuunnos pelästytti maailman ensimmäisenä. Sen jälkeen on raportoitu monista muista koronavirusmuunnoksista, joiden ominaisuudet ovat herättäneet huolta. Nyt tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että paniikkiin ei ole syytä.

NIH / Wikimedia Commons

Ensin ilmestyi brittimuunnos, sitten eteläafrikkalainen variantti ja seuraavaksi brasilialainen koronavirusmuunnos. Ja nyt koko maailma seuraa tarkasti, miten intialainen koronavirusmuunnos vaikuttaa koronatartuntojen määrään.

Pelkona on, että uusi muunnos voisi kiertää rokotteiden tehon. Silloin koronavirusta vastaan yhteiskunnassa jo muodostunut immuniteetti murentuisi ja koko pandemia alkaisi alusta.

Tällä hetkellä maailmassa kiertää neljä eri SARS-CoV-2-mutaatiota, joita Maailman terveysjärjestön WHO:n katsauksessa pidetään huolestuttavina.

VIDEO: Pelkoa Brasiliassa

Tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että meidän ei tarvitse pelätä uusia koronavirusmuunnoksia.

1. Rokote torjuu koronamuunnoksia

Syy siihen, että koronamuunnokset WHO:n listalla huolestuttavat, on se, että ne heikentävät immuunijärjestelmän kykyä havaita ja torjua virusta. Ne myös tarttuvat helpommin kuin kantavirus ja aiheuttavat useammin koronan vakavan tautimuodon. Lisäksi ne lisäävät viruksen tarttuvuutta.

Kun ihminen on saanut koronarokotteen, elimistössä kehittyy vasta-aineita, jotka sitoutuvat mahdollisiin SARS-CoV-2-partikkeleihin. Jos kyseessä on virusmuunnos, vasta-aineet eivät välttämättä tunnista koronavirusta.

WHO:n mukaan tutkimuksissa ei kuitenkaan ole todettu, että koronavirusmuunnokset yleisesti ottaen heikentäisivät rokotteiden tehoa.

Monissa tutkimuksissa on sen sijaan todettu, että rokotteet suojaavat hyvin kaikilta koronavirusmuunnoksilta:

  • Brittimuunnos: Pfizerin rokote suojaa 97 prosenttia rokotetuista koronavirustaudin oireita ja sairaalahoitoa vastaan.
  • Eteläafrikkalainen muunnos: Johnson & Johnsonin rokote antaa 85-prosenttisen suojan.
  • Brasilialainen muunnos: Laboratoriokokeissa Pfizerin ja AstraZenecan rokotteet neutralisoivat kolmasosan brasilialaismuunnoksista kantaviruksiin verrattuna. Rokotteet kuitenkin torjuvat brasilialaismuunnosta useimmissa tapauksissa.
  • Intialainen muunnos: Intialaisen Bharat Biotechin rokote näyttää tehoavan koronaviruksen intialaismuunnokseen, samoin kuin Modernan ja Pfizerin rokotteet.

Vasta-aineet eivät ole immuunijärjestelmän ainoa ase, sillä niin kutsutut T-solut tehoavat rokotteen saaneilla niin brittimuunnokseen kuin myös eteläafrikkalaiseen ja brasilialaiseen muunnokseen.

Vaikka jotkin muunnokset voivat estää elimistön vasta-aineiden tehoa, muut immuunijärjestelmän osat voivat torjua tautia.

Espanjassa iäkäs nainen saa koronarokotteen.

Eri puolilla maailmaa – kuten tässä Espanjassa – rokotetaan jo COVID-19-tautia vastaan.

© Administración del Principado de Asturias / Wikimedia Commons

2. Immuunijärjestelmä kohdistaa hyökkäyksen

Tutkimuksissa on myös selvinnyt, että elimistön T-soluihin jää koronan jälkeen suoja kaikkia tunnettuja koronamuunnoksia vastaan.

Lisäksi toisenlaiset immuunijärjestelmän muistisolut, B-solut, näyttävät myös mutatoituvan, jolloin elimistön immuunivaste kattaa paremmin useat eri virusvariantit.

VIDEO: Näin koronan sairastaneet auttavat taudin torjunnassa

Jos koronan jo sairastanut tai rokotteen saanut henkilö saa SARS-CoV-2-tartunnan, on epävarmaa, miten hän voi levittää tautia edelleen.

3. Koronamutaatioita on rajallinen määrä

Rna-virukset, kuten SARS-CoV-2, mutatoituvat koko ajan, mutta ainoastaan hyödylliset mutaatiot siirtyvät viruksen perimään.

Lääkärit tarkkailevat pääasiassa koronaviruksen pinnalla olevien piikkiproteiinien mutaatioita, joihin rokotteiden teho kohdistuu.

Coronavirus trænger ind i cellen med sin spikeproteine, der binder til receptoren
© Shutterstock/Lasse Alexander Lund-Andersen

1. Virus tunkeutuu soluun.

Virus tunkeutuu elimistön soluun. Viruksen sisältämä koodimerkkijono koostuu rna:ksi kutsutusta geneettisestä aineksesta.

Viruspartikel bliver kopieret i celle, der danner mutation undervejs
© Shutterstock/Lasse Alexander Lund-Andersen

2. Virus kopioituu

Virus vapauttaa rna-koodinsa. Solu lukee sen ja muodostaa kopioita sen perusteella. Kun koodi kopioituu, saattaa tapahtua pieniä virheitä. Niitä kutsutaan mutaatioiksi.

Coronavirus er muteret og har fået nye egenskaber i receptorbindingsdomænet på overfladeproteiner
© Shutterstock/Lasse Alexander Lund-Andersen

3. Uusi virus on mutatoitunut

Mutaation vuoksi uusien virusten pinta saattaa olla erilainen, joten niiden kyky tarttua soluihin muuttuu. Kun virus leviää ja lisääntyy uudessa solussa, samalla mutaatio leviää.

Sama mutaatio voi kuitenkin esiintyä eri variantteina. Esimerkiksi D614G-mutaatio on sekä koronaviruksen brittimuunnoksessa että intialaisessa muunnoksessa.

Saman mutaation syntyminen eri puolilla maailmaa – niin kutsuttu konvergenttinen evoluutio – tarkoittaa tutkijoiden mukaan sitä, että viruksella on vain rajallinen kyky kehittyä eri suuntiin.

Jos koronatartuntojen määrä maailmassa saadaan alas, viruksen edellytykset mutatoitua vähenevät entisestään.

4. Tehosteet tehoavat muunnoksiin

Tutkijat arvioivat, että koronarokotteet menettävät seuraavan vuoden kuluessa tehoaan muun muassa muunnosten vuoksi, mutta he korostavat samaan aikaan, että pandemian torjunta ei silti koe takaiskuja.

Koronamuunnokset voivat nimittäin aiheuttaa sen, että rokotteita ja tehosterokotteita optimoidaan koko ajan. Nykymenetelmillä rokotteiden optimointi on mahdollista.

Uusi Modernan kehittämä COVID-19-tehosterokote voi suojata brasilialaisilta ja eteläafrikkalaisilta koronamuunnoksilta, todetaan uudessa tutkimuksessa alustavien kokeiden perusteella.

Moderna on testannut tehosterokotetta 40 ihmisellä, jotka olivat saaneet Modernan kummatkin rokoteannokset 6–8 kuukautta sitten. Puolella ryhmästä oli ennestään vasta-aineita eteläafrikkalaista B.1.351- ja brasilialaista P1-muunnosta vastaan.

Koehenkilöt saivat joko uuden annoksen alkuperäistä rokotetta tai annoksen tehosterokotetta. Tulos oli, että kummallekin ryhmälle kehittyi enemmän vasta-aineita muunnoksia vastaan, mutta tehosteen saaneilla oli 150 prosenttia enemmän vasta-aineita kuin alkuperäistä rokotetta saaneilla.