Joku voi muuttua yöllä James Bondiksi. Toisella voi kasvaa jalasta kaktuksia. Monet pakenevat unissaan näkyviä tai näkymättömiä uhkia.
Twitterissä puhutaan koronakriisin aikana unista niin paljon, että niille on oma hashtag eli aihetunniste #pandemicdreams. Twitterin käyttäjien kertomuksista päätellen unet ovat muuttuneet koronan aikana entistä värikkäämmiksi, yksityiskohtaisemmiksi ja kummallisemmiksi.
Meneillään olevien monien kyselyjen ja tutkimusten alustavat tulokset antavat jo osviittaa siitä, miten koronapandemia muuttaa unennäköä.
Alustavien tutkimustulosten mukaan:
- Unia nähdään tavallista enemmän.
- Unet ovat värikkäämpiä.
- Ihmiset muistavat unensa tavallista tarkemmin.
Uutistapahtumat tulevat uniin
Psykologit vahvistavat sen, mitä sosiaalisten medioiden käyttäjät kertovat: koronakriisi tulee ihmisten uniin. Välitöntä selitystä on vaikea antaa, mutta aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että nukkuessamme aivot käsittelevät voimakkaiden kokemusten ja tapahtumien aikaansaamia psykologisia vaikutuksia.
Tuoreet tutkimustulokset muun muassa Britanniasta osoittavat, että ihmisten yleinen ahdistuneisuus ja stressitaso on kohonnut ja se voi olla syynä vilkkaampaan unennäköön.
Et ole yksin – koko maailma näkee outoja unia:
Koronakriisi tuottaa elokuvamaisia unia
Kaikkien tutkimusten tuloksille on yhteistä se, että osanottajat kertovat näkevänsä nyt entistä elävämpiä ja vaiheikkaampia unia. Samansuuntaisia tuloksia on saatu tutkimuksissa, jotka on tehty luonnonkatastrofien ja sotien jälkimainingeissa.
Tutkijat arvelevat, että monet elokuvamaiset unet voivat olla seurausta sekä lisääntyneestä että vähentyneestä unen määrästä. Ne, jotka nukkuvat koronakriisin aikana tavallista enemmän, ehtivät kokea tavallista pidemmän REM- eli vilkeunen vaiheen, jolloin aivojen näköaistimuksia ja tunteita käsittelevät osat aktivoituvat.
Ne, jotka nukkuvat korona-aikoina tavallista vähemmän, taas kokevat niin sanotun REM-unen reboundin eli kimmovasteen. Se korvaa vähentyneen unen määrän tavallista voimakkaammilla unilla.
Korona-aikojen unille on tavallista se, että niissä esiintyy usein vanhoja ystäviä, tuttuja paikkoja ja tapahtumia. Normaalisti unet heijastavat kokemuksia edellisen päivän ajalta, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että silloin, kun ihmisen aktiiviisuus ja sosiaaliset kontaktit ovat normaalia vähäisempiä – kuten koronakriisin aikana – piilotajunta kaivelee unien aiheita kauempaa muistista.
Unet jäävät muistiin tavallista tarkemmin
Ranskalaisessa tutkimuksessa 35 prosenttia vastaajista ilmoitti, että he muistavat unet nyt paremmin kuin tavallisesti. 15 prosentin mielestä unet olivat myös tavallista epämiellyttävämpiä.
Italialaisen tutkimuksen vastauksista taas ilmeni, että monet – etenkin hoitohenkilökuntaan kuuluvat – näkivät normaalia enemmän painajaisia ja unen keskeytymisiä, niin sanottuja parasomnioita. Parasomniat voivat aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuttaa kykyyn muistaa unia.
Unien muistaminen voi tosin johtua siitäkin, että nyt osa ihmisistä yksinkertaisesti nukkuu enemmän ja herää omaan tahtiinsa.
Korona tuo uniin pelkoa ja noloja tilanteita
Korona-ajan unista yritetään löytää yhteisiä tekijöitä kyselytutkimuksilla. Jo nyt kuitenkin tiedetään, että pandemia jättää jälkensä uniin, kertoo Harvardin yliopiston psykologian tutkija Deirdre Barrett National Geographic -lehdessä.
Monet hoitoalalla työskentelevät ovat kertoneet unista, joissa he yrittävät pelastaa ihmishenkiä. Toisilla taas piilotajunta antaa viruksen uhalle toisenlaisen hahmon. He voivat nähdä painajaisia hyönteisistä tai zombien kaltaisista mielikuvitushirviöistä. Toisten painajaissa taas vessapaperin loppuminen aiheuttaa noloja tilanteita tai he yrittävät hamstrata tarvikkeita karanteenia varten.
Unien näkeminen voi kuitenkin olla hyvä merkki, oli niiden sisältö mikä tahansa. Tutkimusten mukaan REM-unien näkeminen on ratkaisevan tärkeää valveajan mielialalle ja oppimiskyvylle.
Koronan mukanaan tuoma muutos nukkumistottumuksissa voi joidenkin tutkijoiden mukaan olla merkki paluusta aikaisempiin nukkumistapoihin. Ennen ihmiset nukkuivat enemmän ja heidän REM-univaiheensa oli pidempi. Koronaa edeltäneen ajan kiivasrytminen arki oli tutkijoiden mukaan johtamassa maailmanlaajuiseen univajeeseen.
Jos koronapainajaiset uhkavat ottaa ylivallan, tuore tutkimus antaa vinkkejä siitä, miten niitä voidaan ohjailla. Yksinkertainen keino muokata toistuvaa painajaista on keksiä siihen onnellinen loppu ja kertoa se sitten ikään kuin iltasatuna itselleen ennen nukkumaan menoa.