Ydinpommin aineilla taistellaan myös syöpää vastaan
Ydinpommi voi tuhota maailman. Toisaalta samat aineet, jotka antavat pommille sen kuolemaa tuottavan voiman, mahdollistavat syövän parantamisen täsmällisellä sädehoidolla.
New Mexicon autiomaan vuoristossa USA:ssa sijaitsee Los Alamosin laboratorio, jossa toisen maailmansodan aikana rakennettiin ensimmäinen ydinpommi. Laboratoriossa työskennellään yhä ydinaseiden parissa, mutta hiukkaskiihdyttimet tuottavat nykyään radioaktiivisia aineita myös syöpähoitoja varten.
Yksi aineista on aktinium-225. Kun sitä ruiskutetaan kehoon, se sitoutuu elimistön immuunijärjestelmän omiin soluihin ja kulkeutuu itse niiden mukana syöpäkasvaimiin. Aktinium-225:n lähes koko energia vapautuu sen törmätessä syöpäsoluihin, ja siten elimistön terveet solut eivät vahingoitu.
Koboltti-60 on toinen keinotekoisesti valmistettu radioaktiivinen aineen isotooppi, jota käytetään syöpähoitoihin. Se lähettää gammasäteilyä, joka on keholle muuta säteilyä vaarattomampaa. Gammaveitseksi kutsutulla menetelmällä kehoa voidaan säteilyttää niin täsmällisesti, että käytännössä säteily osuu vain syöpäkasvaimeen.
Säde on vain kymmenesosan ihmishiuksesta
Uusin työkalu niin sanotun radiokirurgian alalla on microbeam-sädehoito. Siinä pyöreä hiukkaskiihdytin, synkrotroni, kiihdyttää hiukkasia niin suureen nopeuteen, että ne alkavat lähettää röntgensäteilyä.
Kiihdyttimen tuottama säteily voidaan kohdistaa niin, että kehoon lähtevä röntgensäde on vain kymmenen mikrometrin paksuinen, mikä vastaa noin kymmenesosaa ihmishiuksen paksuudesta. Näin ohuilla säteillä toimittaessa terveet solut eivät juuri kärsi vaurioita.
Microbeam-säteilytyksellä voidaan ehkä tulevaisuudessa käsitellä myös keskushermoston kasvaimia, joiden hoitaminen tähän asti on ollut hyvin vaikeaa.
Seuraa teknistä kehitystä
Tekniset asiantuntijat rakentavat atomien kokoisia transistoreja, raketit laskeutuvat pystyasennossa maahan, ja tekoälyllä on parempi päättelykyky kuin ihmisellä.
Tekninen kehitys ei ole koskaan aiemmin edennyt nopeampaa vauhtia kuin nyt, ja päivä päivältä maailmasta tulee yhä monimutkaisempi. Tilaamalla Tieteen Kuvalehden voit lukea sekä yleistajuisia selityksiä että kiehtovia taustatarinoita, jotka liittyvät aikamme suurimpiin saavutuksiin.