Jatkuva vihaisuus ei vaaranna ainoastaan mielenterveyttä, vaan myös keho voi kärsiä siitä. Solut saattavat vaurioitua, kun tuntee voimakasta vihaa pitkän aikaa. Joissakin tapauksissa seurauksena on kudosten pysyvä tulehdustila, joka altistaa syövälle.
On jo vuosia yritetty saada selville, millainen kielteisten tunteiden ja sairauksien välinen syysuhde on. Vaikka on ollut tiedossa, että psyyken ongelmat voivat heikentää fyysistä terveyttä, kuva kehon ja mielen vuorovaikutuksesta on ollut epäselvä.
Yhdysvalloissa ja Kiinassa tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet, että jatkuvasti hyvin vihaisilla ihmisillä on selvästi suurempi ennenaikaisen kuoleman riski. Heillä esiintyy runsaasti sydän- ja verisuonisairauksia ja tiettyjä syöpätauteja.
Yhdysvaltalaistutkimuksessa seurattiin 20 vuoden ajan 17 352:ta iältään 49–87-vuotiasta miestä, jotka olivat sen alkaessa terveitä. Osallistujien piti ilmoittaa, kuinka usein he olivat vihaisia ja millä tavalla vihaisuus ilmeni.
Kävi ilmi, että etenkin niiden miesten, jotka olivat usein hyvin vihaisia ja käyttäytyivät aggressiivisesti eli esimerkiksi paiskoivat ovia tai tiuskivat äkäisesti, ylikuolleisuus oli 4–8 prosenttia verrattuna niihin, jotka raivostuivat harvoin jos koskaan.
Krooninen tulehdus
Vihan syövän kaltaisille sairauksille altistava vaikutus voi johtua monista syistä, joista yksi on biologinen tekijä. Hyvin perustein voidaan olettaa, että krooninen tulehdus on avainasemassa.
Kun tarkastellaan valkosoluja ja sytokiiniksi kutsuttua proteiinia, huomataan, että molemmilla on immuunijärjestelmän toimintaan ja siten vastustuskyvyn ylläpitämiseen liittyviä tehtäviä.
Sytokiinit ovat proteiineja, joilla on tärkeä osa kasvussa ja vastustuskyvyn säätelyssä. Niillä on keskeinen osa kroonisessa tulehduksessa, joka altistaa syövälle.
Sytokiineilla on keskeinen osa tulehdusreaktion synnyssä ja säätelyssä, ja ne vaikuttavat yleensä hyvin huomaamattomasti.
Kun tulehdustila pitkittyy, immuunijärjestelmän toiminta heikkenee. Silloin syövällä on paremmat mahdollisuudet päästä kehittymään.
”Useat tutkimukset osoittavat, että vihaisuuteen liittyy solujen tulehtuminen”, toteaa psykologian apulaisprofessori Claudia Trudel-Fitzgerald, joka johti Harvardin yliopistossa tehtyä tutkimusta.
Tiettyjä syöpätyyppejä
Tällä haavaa näyttää siltä, että jatkuva voimakas vihan tunne on vain joidenkin syöpäsairauksien riskitekijä.
Kiinalaisessa tutkimuksessa selvitettiin ruokatorvisyövän ja kielteisten tunteiden ja traumojen yhteyttä 14 000 osallistujalla.
Ruokatorvisyöpä on yleisimpiä syöpäsairauksia, ja siihen kuolee vuosittain yli 400 000 ihmistä. Kiinalaistutkijat totesivat jatkuvasti ärtyneiden ja nyreiden henkilöiden ylikuolleisuuden selväksi mutta vaihtelevaksi.
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tuli esiin myös vihaisuuden ja haima- ja eturauhassyöpien yhteys.
Valkosolut
Valkosolujen osuus verestä on vain yksi prosentti. Niillä on kuitenkin hyvin tärkeä tehtävä, sillä ne antavat suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Kun jokin ruuminosa tulehtuu, valkosolut alkavat torjua tulehdusta.
Valkosoluja esiintyy myös muissa kehon nesteissä. Se, että valkosolut ovat koholla, vihjaa tulehduksesta tai sairaudesta, kuten syövästä.
Kyse on hallinnasta
Vihan tunne voi olla hyvinkin aiheellinen, eikä se sinänsä sairastuta. Ei siis pidä huolestua, jos joskus raivostuu ja menettää malttinsa.
Itse asiassa on todistettu, että vihan tunteen tukahduttaminen voi ennen pitkää horjuttaa terveyttä. Tutkimusten valossa näyttää siltä, että naisilla, jotka patoavat vihan sisäänsä pitkäksi aikaa, on suurentunut riski sairastua rintasyöpään.
Claudia Trudel- Fitzgeraldin mukaan olennaista on se, kuinka vihaa käsitellään. Käyttäytymispsykologian tutkijana hän on perehtynyt laajasti tunteiden käsittelemiseen.
Trudel- Fitzgerald korostaa, että viha on tarpeellinen tunne ja että on hyödyllistä tunnistaa, mikä sen aiheuttaa. On hyvä käsitellä vihastumisen syytä rakentavasti, olipa toinen osapuoli sitten elämänkumppani tai työnantaja. Jollei lepy, viha jää kalvamaan mieltä ja horjuttamaan terveyttä.
”Syöpätutkimuksessa on kiintoisaa tarkastella esimerkiksi vihaa, koska se on tunne, jota voi oppia käsittelemään ja hallitsemaan”, selittää Trudel-Fitzgerald.