Sota syöpää vastaan: Testi näyttää syövän heikkoudet

Ihminen on taistellut syöpää vastaan vuosituhansien ajan. Silti tämä aggressiivinen tauti tappaa yli kahdeksan miljoonaa ihmistä joka vuosi. Artikkelisarjamme kertoo taistelun tärkeimmistä virstanpylväistä ja siitä, miten tutkijat kaikkialla maailmassa käyvät yhteisvoimin syöpää vastaan käyttämällä apunaan vasta-aineita, geenitekniikkaa ja keinotekoisia kasvaimia.

Syöpä

Tutkijat käyvät taisteluun syöpää vastaan.

© William Taufic/Getty Images

Pelkästään rintasyöpä voidaan jakaa 11 päätyyppiin, jotka ovat jaettavissa edelleen useisiin eri alatyyppeihin.

Kahdella potilaalla ei ole koskaan täysin samanlaista kasvainta, joten kumpikin heistä reagoi hoitoon omalla tavallaan.

Suuri vaihtelu johtuu ensinnäkin siitä, että syöpä voi syntyä monista eri solutyypeistä. Esimerkiksi rinnoissa vaihtoehtoja ovat maitorauhaset ja sidekudos.

Toiseksi syöpäsolujen muuntuminen tuottaa nopeasti ainutlaatuisia ominaisuuksia.

Kasvainten välisten erojen takia sama hoito ei välttämättä tehoa yhtä hyvin kahdella eri potilaalla, vaikka se olisi oikea eli kyseiseen syöpään sopiva.

Testi määrää hoidon

Tutkijat värittävät potilaan kasvainnäytteitä vasta-aineilla tai sekvensoivat heidän dna:nsa.

Värilliset vasta-aineet sitoutuvat vain silloin, kun syöpäsolujen pinnalla on tiettyjä proteiineja. Sekvensointi puolestaan paljastaa solujen geneettiset muutokset, mutaatiot.

Analyysi antaa täsmällistä tietoa kasvaimen ominaisuuksista. Sen pohjalta lääkärit voivat suunnitella hoitoa.

Menetelmä on jo käytössä, ja kasvainten luokittelussa otetaan jatkuvasti uusia edistysaskeleita.

Tavoitteena on esimerkiksi räätälöidä lääkkeet kutakin syöpätyyppiä varten.

Syöpä

Tutkijat värjäsivät HER2-proteiinin syöpäsolun pinnalla.

© Shutterstock

Menetelmä on jo käytössä, ja tutkijoiden taidot luokitella erilaisia kasvaimia paranevat koko ajan. Lisäksi kehitteillä on uusia kullekin syöpätyypille räätälöityjä lääkkeitä.

Uusia ideoita syöpälääkkeisiin tutkijat ovat saaneet muun muassa tutkimalla eläimiä. Seuraavasta Tieteen Kuvalehden numerosta voit esimerkiksi lukea, miten Afrikassa elävät kaljumyyriköt selättävät syövän.