Luomi iholla merkki syovasta

Rokote syöpää vastaan lähellä toteutumista - kokemus koronasta taustalla

Ensimmäisiin koehenkilöihin pistetään parhaillaan uraauurtavaa rokotetta, jonka tehtävänä on tuhota melanooman pitkälle edenneet vaiheet.

Ensimmäisiin koehenkilöihin pistetään parhaillaan uraauurtavaa rokotetta, jonka tehtävänä on tuhota melanooman pitkälle edenneet vaiheet.

Shutterstock

Melanooma on yleisin syöpätyyppi 15-34-vuotiaiden keskuudessa, ja samalla se on vaarallisin ihosyöpätyyppi.

Nyt lääkeyritys BioNTech on aloittanut ensimmäiset ihmiskokeet, joissa testataan pitkälle edistynyttä melanoomaa torjuvaa rokotetta. Tekniikka on samantyyppinen kuin yhtiön koronarokotteessa.

Rokote opettaa kehon torjumaan syöpää

Uuden koronarokotteen nimi on BNT111, ja se perustuu mRNA-tekniikkaan samoin kuin kaksi EU:ssa ensimmäiseksi hyväksyttyä koronarokotetta.

Juuri alkaneissa kakkosvaiheen testeissä 120 ihmistä, jotka sairastavat tietynlaista melanoomaa, saavat joko rokotteen tai muuta hoitoa. Koehenkilöillä on joko 3. tai 4. asteen syöpä eli tauti on hyvin pitkälle edennyt.

Rokotetutkijat toivovat, että ruiske yhdessä toisen, jo hyväksytyn, syöpälääkkeen kanssa voi opettaa elimistön torjumaan syöpäkasvaimia itse vasta-aineiden avulla.

Ensimmäisen vaiheen kokeet osoittivat, että rokote tuotti toivottuja vasta-aineita ja oli vaaraton 89:lle sitä saaneelle koehenkilölle.

Rokotetyyppi voi hävittää useita syöpämuotoja

mRNA-rokotteista on vuosikymmeniä povattu mahdollista ihmelääkettä kaiken maailman sairauksiin. Ennen BioNTechin ja Modernan rokotteiden hyväksymistä tekniikkaa pidettiin kuitenkin vain teoreettisena vaihtoehtona.

Rokotetyyppi luodaan 100-prosenttisesti laboratoriossa, ja se eroaa siten muista rokotteista, joissa yleensä käytetään virusten tai bakteerien heikennettyjä tai kuolleita versioita tai niiden osia.

Elimistössä rokote toimii, kuten niin sanottu lähetti-rna.

Lähetti-rna (mRNA) on dna:ta muistuttava molekyyli, joka voidaan viedä ihmisen soluun ja siten saada solu tuottamaan tiettyä proteiinia, esimerkiksi koronaviruksen pintaproteiinia.

Kun solu tuottaa proteiinia, immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan viruksen ja voi sitten alkaa torjua sitä.

Rokote antaa suojaa virusta vastaan tutustuttamalla immuunijärjestelmän virukseen ja yllyttämällä vastahyökkäykseen. Osa uusista koronarokotteista käyttää tarkoitukseen dna:ta muistuttavaa rna:ta, joka saa solut tuottamaan viruksen proteiineja.

Korona-rokote - Pfizer BioNTech
© Shutterstock & Malene Vinther

1. Rasvapallo vie lähetti-rna:n soluun

Laboratoriossa valmistetaan lähetti-rna (valkoinen), joka sisältää koronaviruksen niin sanotun piikkiproteiinin valmistusohjeen. Rna pakataan rasvapalloon (keltainen), joka ruiskutetaan kehoon. Rasvapallo siirtää rna:n solun sisälle.

Korona-rokote - Pfizer BioNTech
© Shutterstock & Malene Vinther

2. Solu tekee virusproteiinia

Solut käyttävät normaalisti omaan perimään perustuvaa lähetti-rna:ta proteiinien muodostamiseen. Rokote hyödyntää tätä koneistoa (keltainen) piikkiproteiinien (punaiset kolmiot) tuottamiseen. Syntyvät proteiinit erittyvät vereen.

Korona-rokote - Pfizer BioNTech
© Shutterstock & Malene Vinther

3. Immuunisolut pilkkovat proteiineja

Antigeenien esittelyyn erikoistuneet immuunijärjestelmän solut (valkoinen) ottavat vastaan piikkiproteiineja ja hajottavat niitä pieniksi kappaleiksi. Nämä yhdistyvät immuunisolujen pinnalla esiintyviin MHC-II-aineisiin (harmaa).

Korona-rokote - Pfizer BioNTech
© Shutterstock & Malene Vinther

4. Vastahyökkäys voi alkaa

Immuunijärjestelmän auttaja-T-solut (vaaleankeltainen) sitoutuvat kappaleisiin ja aktivoivat muita valkosoluja (keltainen ja vihreä), kuten vasta-aineita tuottavia B-soluja ja tartunnan saaneita soluja tuhoavia tappaja-T-soluja.

Laboratoriossa tehdyillä muutoksilla rokote voidaan suunnata tietyn syöpätyypin antigeeneja vastaan. BioNTech käyttää siksi samaa FixVac-rokotealustaa kuin toisessa kokeessa, jossa yritetään torjua eturauhassyöpää.

Viime vuosikymmeninä melanoomaan sairastuneiden määrä on moninkertaistunut monissa sellaisissa maissa, joiden väestöstä pääosa on vaaleaihoisia.

Suomessa melanooma on nykyisin viisi kertaa niin yleistä kuin 1950-luvulla.