Milloin tiesit, että haluat tulla tutkijaksi?
Olen aina ollut valtavan kiinnostunut luonnosta ja biologiasta, mutta tajusin vasta, kun pääsin viimeisellä luokalla lukiossa tekemään mikroskoopilla biologisia havaintoja, että voisin valita tutkijanuran.
Jouduin täysin mikroskooppisen maailman lumoihin ja olen sen lumoissa vieläkin.
Charles Darwinin vaikutusta maailmankäsitykseemme ei voi arvioida liian suureksi.
Mikä on suurin inspiraation lähteesi?
Monet merkittävät tutkijat ovat innoittaneet minua vuosien aikana.
Nobelin palkinnon saanut fyysikko Richard Feynman ymmärsi hienosti elämää ja tiedettä. Charles Darwinin vaikutusta maailmankäsitykseemme ei voi arvioida liian suureksi.
Hänen ääretön kärsivällisyytensä tutkimusten kehittämisessä ja laajentamisessa on ollut minulle tärkeä inspiraation lähde.
Mikä on sinusta ihmisen suurin saavutus?
Albert Einsteinin vuonna 1905 esittämä suhteellisuusteoria ja sen jälkeen laadittu kvanttimekaniikan teoria, joka muun muassa osoitti, että kaikki kappaleet käyttäytyvät sekä hiukkasina että aaltoina, jotka leviävät avaruudessa.
Nämä keksinnöt ovat mullistaneet käsityksemme elämästä ja sen synnystä sellaisena kuin me elämän tunnemme.
Kvanttimekaniikka ei ole lyönyt vielä itseään läpi omalla alallani biologiassa, mutta olen varma, että ennen pitkää niin tapahtuu. Ja kun se tapahtuu, tehdään todennäköisesti paljon uusia havaintoja ja teorioita.
Kuka?
Nimi ja tittelit
Fahri Saatcioglu, syntynyt 1963, on norjalainen molekyyli- ja solubiologi, joka toimii Oslon yliopistossa biotieteiden professorina ja on opiskellut muun muassa Yhdysvalloissa Kalifornian ja Harvardin yliopistoissa.
Tieteelliset saavutukset
Fahri Saatcioglu on tutkinut eturauhassyöpää solu- ja molekyylitasolla yli 15 vuotta ja selvittänyt, kuinka hormonit vaikuttavat elimistön soluihin. Tuorein tutkimuskohde on miessukupuolihormonien vaikutus eturauhassyövän kehitykseen.
Saatcioglu julkaisi vuonna 2019 artikkelin uudesta eturauhassyövän hoitomenetelmästä tiedelehti Naturessa. Kyse on MKC8866-nimisestä aineesta, joka pysäyttämällä ketjureaktion syöpäsoluissa estää niitä toimimasta. Saatcioglu on palkittu useaan otteeseen, ja hän pitää Harvardin yliopistossa vierailuluentoja.
Yksityiselämä
Asuu Oslossa, mutta on syntynyt ja varttunut Turkissa. Muutti Norjaan vuonna 2005.
Mikä on sinusta merkittävin saavutuksesi tutkijana?
Olen ylpeä tuloksistamme eturauhassyövän hoidon kehittämisessä.
Syöpäsolut kaappaavat normaalien solujen niin sanottuja stressivastemekanismeja säilyäkseen ja levitäkseen. MKC8866-niminen aine kuitenkin estää syöpäsoluja ryöstämästä tätä toimintoa muilta soluilta, joten ne eivät pysty enää toimimaan.
Tavoitteenamme on uusi tehokas hoitomenetelmä viiden kuuden vuoden kuluessa.
Mikä on sinusta suurin kysymys, johon ei vielä ole vastausta?
Onko maailmankaikkeus rajallinen? Onko olemassa muita maailmankaikkeuksia kuin tuntemamme? Onko olemassa vieraita elämänmuotoja?
Nämä kysymykset ovat askarruttaneet mieliä tuhansia vuosia, ja kaikista tieteen edistysaskelista huolimatta vastaukset ovat hämärän peitossa.
Minua kiinnostavat erityisesti ne vastausta odottavat kysymykset, jotka liittyvät ihmisen tietoisuuteen – filosofian, psykologian, henkisyyden ja biologian näkökulmasta. Yritän itse oppia ymmärtämään tietoisuuttani mietiskelemällä ja joogaamalla.
Kenen elävän tai historiallisen henkilön haluaisit tavata?
Adi Shankaran. Hän oli 700-luvulla elänyt intialainen filosofi ja teologi, joka kehitti keinoja tutkia subjektiivisesti tietoisuutta meditaatiotekniikoiden avulla. Hänen oppikirjansa ovat sekä yksinkertaisia että syvällisiä.
Teologi ja filosofi Adi Shankara tunnetaan muun muassa siitä, että hän perusti Intiaan neljä luostaria.
Tutkimusten mukaan mietiskely vaikuttaa positiivisesti sekä kehoon että mieleen. Käytän jatkuvasti Adi Shankaran tekniikoita meditoidessani.
Mikä tieteellinen tutkimustulos on viimeksi saanut sinut kunnolla innostumaan?
Nanorobottien käyttö syövän hoidossa ja lääketieteessä yleensäkin.
Nanorobotit voivat potkaista uuden aikakauden oven auki lääketieteen alalla. Ei tarvitse mennä kovin monta vuotta taaksepäin, kun ajatus kehoa sisältä päin hoitavista mikroskooppisista roboteista oli silkkaa scifiä.
Sairauksia parantavilla nanoroboteilla on tehty monta onnistunutta koetta. Aihe on valtavan kiehtova.
