Immunoterapia opettaa elimistön tappamaan syövän
Immunoterapiaksi kutsuttu hoitomuoto on osoittautunut tehokkaaksi aseeksi syöpää vastaan. Se usuttaa immuunijärjestelmän hyökkäämään syöpäsolujen kimppuun. Isokin kasvain voi hävitä jäljettömiin jo muutamassa viikossa.
Immunoterapiaksi kutsuttujen aineiden käyttö yleistyy sairaaloissa. Ne tukevat potilaan immuunijärjestelmää niin, että elimistö pystyy tappamaan syöpäkasvaimet itse.
Jo nyt uusilla hoitomuodoilla on onnistuttu parantamaan potilailta muun muassa leukemia. Yhdessä uskomattomimmista menestystarinoista senttimetrien kokoinen ihosyöpäkasvain katosi muutamassa viikossa.
Nyt kaksi menetelmän takana olevaa tutkijaa on saanut lääketieteen Nobelin palkinnon.
Immunoterapia pönkittää elimistön valmiuksia
Immunoterapia ei solunsalpaajien ja sädehoidon tavoin kohdistu syöpäsoluihin. Sen sijaan se stimuloi immuunijärjestelmää niin, että elimistö pystyy itse taistelemaan syöpäsoluja vastaan.
Immunoterapia voi periaatteessa tappaa syöpäsolut ilman muita hoitomenetelmiä samalla lailla kuin elimistö pystyy yleensä hankkiutumaan itse eroon haitallisista bakteereista ja viruksista.
Syöpäsoluja ei ole kuitenkaan yhtä helppo kukistaa, sillä ne suojautuvat immuunijärjestelmän hyökkäyksiltä monin tavoin. Immunoterapia riisuu syöpäsolut aseista niin, että elimistön omat joukot pääsevät tappamaan ne.
Nainen, jolla oli rinnan alla halkaisiljaltaan noin viisisenttinen melanoomakasvain, kokeili immunoterapiaa. Kolme viikkoa lääkeannosten ottamisesta kasvain oli kadonnut ja sen tilalla oli vain aukko rintakehässä. Kun napsautat kuvaa, näet sen suurempana.
Immunoterapia sai lääketieteen Nobelin
Vuoden 2018 lääketieteen Nobelin palkinnon saivat James P. Allison ja Tasuku Honjo. He ovat kehittäneet hoitomuotoja, joilla ihmisen oma immuunijärjestelmä käy hyökkäykseen ja tappaa elimistön syöpäsoluja.
James P. Allison havaitsi proteiinin CTLA-4, Tasuku Honjo puolestaan löysi PD-1-proteiinin. Yleensä nämä proteiinit jarruttavat immuunijärjestelmän T-soluja. T-solut ovat tärkeä osa immuunijärjestelmää ja niillä on monia tehtäviä. Niiden pitää muun muassa tunnistaa ja tappaa syöpäsoluja.
Palkitut tutkijat ovat kehittäneet hoitomuotoja, jotka jarruttavat proteiinien toimintaa niin, että immuunijärjestelmä voi hyökätä syöpäsolujen kimppuun ja tappaa ne. Menetelmää kutsutaan englanniksi nimellä "checkpoint therapy".
Tutkijoiden löytöjen perusteella on kehitetty uudenlaisia syöpähoitoja, jotka ovat muun muassa mullistaneet monen eri syövän hoidon.
Elimistö oppii tunnistamaan syövän
Toinen immunoterapian hoitomuoto on T-soluterapia. Siinä syöpäpotilaalta etsitään ne T-solut, jotka tehokkaimmin tuhoavat syöpää, ja kopioidaan ne miljoonien solujen joukoksi, joka sitten ruiskutetaan potilaan elimistöön. Menetelmällä on jo onnistuttu pelastamaan tuhansien ihmisten elämä.
Immunoterapia tappaa pitkällekin edenneen syövän
Michal Besser Tel Avivin yliopistosta Israelista kokeili vuonna 2013 T-soluterapiaa 57 potilaalla, joilla oli pitkälle edennyt melanooma eli ihosyöpä. Koehenkilöistä 40 prosentilla syöpäkasvaimet olivat vielä kolme vuotta hoidosta selvästi pienempiä, ja 9 prosentilla syöpä katosi kokonaan.
T-soluterapia näyttää tepsivän myös suolistosyöpiin. Sen osoittivat Guiyangin yliopistollisen sairaalan tutkijat Kiinassa vuonna 2015. Kaksi vuotta hoidon jälkeen 56 prosenttia potilaista oli yhä hengissä, kun vertailuryhmästä, jonka jäsenet eivät olleet saaneet immunoterapiaa, vain 18 oli yhä elossa.
Immunoterapia lupaa suuria
T-soluja voidaan ohjata oikeaan suuntaan niin sanotuilla monoklonaalisilla vasta-aineilla, jotka sitoutuvat T-solujen pinnan tiettyyn kohtaan. Vasta-aineet muodostavat T-soluille suojaverhon, jonka läpi syöpäsolut eivät pääse heikentämään niitä.
Immunoterapiasta on kehitteillä monia lupaavia muotoja, joilla toivottavasti pian pystytään kukistamaan kaikenlaiset syövät nopeasti ja tehokkaasti.