1 120 602 suomalaista on tähän mennessä saanut koronarokotteen ensimmäisen annoksen (11.4.2021). Heistä useimmat kokevat sen jälkeen jonkintyyppisiä haittavaikutuksia.
Vaikka haittavaikutus-sanassa on kielteinen vihvahde, useimmat rokotuksen jälkeen koetuista oireista eivät ole huono asia - ne ovat vain merkki siitä, että rokotetulla on vahva immuunijärjestelmä, joka valmistautuu hyökkäykseen.
Tästä syystä rokote aiheuttaa haittoja
Haittavaikutuksia on
- lieviä
- ja vakavia.
Haittavaikutukset ovat useimmiten lieviä, kuten päänsärkyä, kuumetta ja pistoskohdan arkuutta, ja ne kerrotaan lääkkeen pakkausselosteessa. Ne ovat normaaleja reaktioita ja yleensä vaarattomia perusterveille ihmisille.
Lieviä reaktioita syntyy, kun immuunijärjestelmä reagoi rokotteen vaikuttaviin aineisiin, kuten vaarattomaan nuhakuumevirukseen, joka sisältää koronaviruksen dna:ta. Lisäksi myös rokotteiden tehosteaineet ja muut apuaineet voivat aiheuttaa reaktioita.
Reaktiot lupaavat hyvää
Kun elimistö reagoi rokotteeseen, kyse on todellisuudessa hyvästä merkistä, joka kertoo, että immuunijärjestelmä on valppaana.
Rokotteen teho ei silti jää vajaaksi, vaikka oireita ei syntyisi.
Esimerkiksi noin 55 prosentilla ensimmäisen annoksen Modernan rokotetta saaneista ei ollut minkäänlaisia oireita.
Rokotteen matka elimistössä aiheuttaa reaktioita
Rokote aiheuttaa paikallisia ja yleisiä oireita, jotka ilmenevät vaiheittain.
Rokote ruiskutetaan lihakseen. Kudos vaurioituu hieman, ja elimistö reagoi vaikuttaviin aineisiin ja apuaineisiin.
Immuunijärjestelmä käy hyökkäykseen lähettämällä pistoskohtaan immuunisoluja. Elimissä aktivoituu viestiaineita, esimerkiksi verisuonia laajentavia vasodilaattoreita ja immuunijärjestelmää ohjaavia sytokiineja. Reaktio aiheuttaa toisinaan paikallista kipua, punoitusta ja turvotusta.
Osa viestiaineista kulkeutuu verisuonistoon ja aktivoi muita elimistön osia, kuten maksan.
Eri puolille kehoa kulkeutuvat viestiaineet aiheuttavat yleisiä oireita, kuten kuumetta, lihassärkyä, päänsärkyä ja väsymystä.
Ero oireissa osoittaa vain eroja immuunijärjestelmissä – ei influenssakaan koettele kaikkia yhtä rankasti.
Toinen rokoteannos aiheuttaa usein enemmän sivuvaikutuksia kuin ensimmäinen. Toisen Modernan rokoteannoksen jälkeen lähes 80 prosentilla esiintyi oireita.
Silti ne, joilla ei esiinny haittavaikutuksia, ovat yhtä hyvässä suojassa COVID-19-tautia vastaan kuin ne, jotka saavat esimerkiksi päänsärkyä, kuumetta tai lihaskipuja.
Toisella kerralla useimpien immuunijärjestelmä tunnistaa jo vaikuttavat aineet. Elimistö on selvillä uhasta ja siirtyy heti puolustusasemiin, jolloin viestiaineet alkavat kiertää veressä ja aiheuttaa yleisiä oireita.
Rokotteilla voi olla vakaviakin haittavaikutuksia
Vakavat haittavaikutukset ovat lieviä haittoja selvästi harvinaisempia.
Vakavista haittavaikutuksista on vaikea sanoa mitään yleistä. Useimmiten on vaikeaa löytää tarkkaa yhteyttä rokotteen ja vakavan haittavaikutuksen välillä, sillä syy voi olla yksilöllinen ja johtua esimerkiksi allergiasta tai immuunijärjestelmän viasta.
Vakaviin rokotehaittoihin perehtymisen tarve syntyi 1900-luvun lopulla, kun rokotusten haittavaikutusten korvausvaatimusten määrä kasvoi.
Vakavia haittavaikutuksia ei välttämättä luetella pakkausselosteessa, sillä niitä ei havaita rokotteen testausvaiheessa. Niihin kuuluvat muun muassa anafylaktinen sokki - tai veritulpat.
Lääkevalmistajat listaavat haittavaikutuksen yleensä vasta, kun se todetaan yhdellä 100 000:sta.
Nyt otsikoihin nousseessa tapauksessa, jossa AstraZenecan koronarokotteen epäillään aiheuttavan veritulppia, Euroopan lääkevirasto on toistaiseksi rekisteröinyt 222 veritulppatapausta, kun rokoteannoksia on annettu 34 miljoonaa.
Toisaalta COVID-19 tappaa 100 000:sta tartunnan saaneesta 1 000 - 2 000.
Tutkijat toteavat, että koronarokotteen aiheuttaman vakavan reaktion riskiä on verrattava suojaan, jonka rokote antaa COVID-19-tautia vastaan.