Sekä Yhdysvalloissa että monissa Euroopan maissa pantiin jo kesällä merkille, että väestössä esiintyy paljon infektioita, joihin sairastutaan yleensä muina vuodenaikoina.
Siksi terveysviranomaiset ovat esittäneet huolensa muun muassa siitä, että kausi-influenssan seuraukset ovat tällä kertaa tavallista vakavammat.
Sairastumiseen voi kuitenkin varautua, ja taudit ovat hoidettavissa ja jopa vältettävissä. Tieteen Kuvalehti tutustuttaa sinut oireisiin köhää ja nuhaa myöten.
Tästä syystä viruksilla on kissan päivät
Uuden koronaviruksen, SARS-CoV-2:n, voittokulun aikana muita hengitystieinfektioita on esiintynyt harvinaisen vähän. Tilanne on kuitenkin muuttumassa – tutkijoiden mukaan kolmesta syystä.
Rajoitusten purku
Monet maat ovat vuoden 2021 aikana poistaneet koronaviruksen leviämistä hillitseviä liikkumis-, kokoontumis- ja asiakasmäärärajoituksia. Sen seurauksena samassa paikassa voi olla entistä enemmän ihmisiä lähempänä toisiaan.
Kun ihmiset tapaavat toisiaan etenkin ahtaissa sisätiloissa, altistumisriski kasvaa.
Huono vastustuskyky
Koronaviruksen leviämistä hillitsevillä toimenpiteillä on vaikutettu myös lasten normaaliin altistumiseen eri taudinaiheuttajaviruksille. Siksi voidaan odottaa, että monet päivähoitolapset sairastuvat nyt virustauteihin puutteellisen vastustuskykynsä vuoksi.
Käsidesi
Joissakin tapauksissa infektioiden yleistyminen johtuu siitä, että on totuttu käyttämään käsihuuhdetta veden ja saippuan sijasta.
Käsihuuhteet eivät kuitenkaan tuhoa kaikkia viruksia. Esimerkiksi rotavirus vaatii huolellisen kymmenen sekuntia kestävän käsienpesun.
RS-virus
Yleisin syy siihen, että alle kuuden kuukauden ikäinen lapsi joutuu sairaalahoitoon hengitystieinfektion takia, on RSV (engl. respiratory syncytial virus).
Kun katsotaan koko maailman tilannetta, yli 96 prosenttia lapsista, jotka eivät kärsi immuunivajeesta, paranee sairaalahoidossa.
87 prosenttia lapsista saa RSV-tartunnan ennen puolentoista vuoden ikää. Hyvin tehokkaasti leviävä virus voi kuitenkin tarttua kaikenikäisiin, ja sen aiheuttama hengitystieinfektio on vaarallinen myös vanhuksille. Useimmilla aikuisilla taudinkuva muistuttaa nuhakuumetta.
RS-virus (vaaleansininen) leviää pisaratartuntana. Hengitysteiden eritettä lentää yskittäessä ja aivastettaessa.
Tartuntatapauksia esiintyy yleensä eniten talvikuukausina, mutta monissa maissa on todettu runsaasti RS-viruksen aiheuttamia infektioita pian koronarajoitusten purkamisen jälkeen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa terveysviranomaisille ilmoitettiin heinäkuussa 2021 yhden viikon aikana 2 000 tartuntatapausta. Vastaavana aikana vuotta aiemmin määrä oli noin kymmenen.
Luku on tietenkin todellisuudessa paljon suurempi, koska RSV-infektiota ei rekisteröidä, ellei se vaadi sairaalahoitoa.
RSV-epidemiat kestävät keskimäärin 5–6 kuukautta.
Torjunta ja hoito
Useimmiten oireet hellittävät 3–5 päivässä.
Sairaalahoitoon joutunut potilas saattaa tarvita lisähappea. RSV-infektion taltuttamiseen on hyväksytty vain yksi lääkeaine, ribaviriini.
Vaikka RSV on malarian jälkeen toiseksi yleisin imeväisikäisten kuoleman aiheuttaja, tarjolla ei ole vielä rokotetta, josta hyötyisi erityisesti ensisijaisen riskiryhmän muodostavat immuunipuutteiset lapset.
Rotavirus
Muun muassa Tanskassa, Australiassa ja Ukrainassa on todettu vuoden 2021 aikana lasten poikkeuksellisia rotavirusepidemioita.
Rotavirus tulehduttaa ohutsuolen ja aiheuttaa myös vatsaflunssana tunnetun ripuli-oksennustaudin – joka voi johtua monesta muustakin viruksesta.
Kun rotavirus (sininen) on päässyt elimistöön suun kautta, se tarttuu ohutsuolen soluihin. Infektoituneet solut varoittavat alapuolisen kudoksen immuunisoluja (pyöreät liilat, vihreät ja punaiset), ja nämä käynnistävät puolustusreaktiot, jotka aiheuttavat rotavirustartunnan oireet: ripuloimisen ja oksentelemisen.
Australiassa Victorian osavaltion viranomaiset rekisteröivät neljä kertaa keskimääräistä enemmän tautitapauksia.
Yleensä kylmät ja kuivat talvikuukaudet ovat enterovirusten leviämisen aikaa, mutta Tanskassa niiden aiheuttamia epidemioita on esiintynyt sekä toukokuussa että elokuussa.
Lasten ripuli johtuu hyvin usein rotaviruksesta. Ripuloiva lapsi voi kärsiä nestehukasta, ja pahimmassa tapauksessa kuivuminen vaatii sairaalahoitoa.
Joka vuosi kaksi miljoonaa ihmistä sairastuu vakavasti saatuaan virustartunnan.
Keskimäärin 215 000 menehtyy. Eniten kuolemia tapahtuu kehitysmaissa.
Virus käyttää levitessään uloste-suutietä. Tavallisesti ripulin tai oksennuksen sisältämät virukset siirtyvät suuhun käsien välityksellä, kun on kosketettu saastuneita pintoja esimerkiksi vessassa.
WC-tilat vaativat huolellista puhdistusta
Pienet, ahtaat tilat, kuten julkiset wc:t ja pukuhuoneet, voivat olla viruspesäkkeitä, todistaa tutkimus. Wc-tilojen kahvoja ja painikkeita pitää puhdistaa usein. Lisäksi tutkimuksessa on saatu viitteitä siitä, että wc-tiloissa leijuu ulosteperäisiä viruksia.
Huuhtelu ryöpsäyttää viruksia
Virus on usein löydettävissä ulosteesta. Kun wc-istuin tyhjennetään huuhtelemalla, veden roiskahtaessa ilmaan voi nousta viruksia sisältäviä pieniä pisaroita, jotka saattavat levittää tautia.
Kansi estää leviämistä
Tutkimukset osoittavat, että sairastuneiden ulosteesta peräisin olevia bakteereja on ilmassa 90 minuutin kuluttua wc:n huuhtelusta 12 kertaa vähemmän, kun kansi on laskettu alas.
Tuuletus pienentää riskiä
Merkkejä koronaviruksesta on löydetty vessojen muttei suurempien ja tehokkaammalla ilmanvaihdolla varustettujen tilojen ilmasta. Tämä vihjaa, että kylpyhuoneen tuulettamisella on merkitystä.
Pinnat pitää puhdistaa usein
Wc-tilojen painikkeissa piilee uloste-suutieksi kutsutun tartuntatavan vaara. Siksi ne tulee puhdistaa huolellisesti lyhyin välein.
Rotaviruksen aiheuttamat oireet kestävät yleensä 11–16 päivää.
Torjunta ja hoito
Rotavirustartunnan välttää varmimmin ja helpoimmin, kun pitää hyvää huolta käsiensä puhtaudesta.
Monissa maissa, kuten Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa, rotavirusrokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Suomessa rokotteen saavat ilmaiseksi 6–31 viikon ikäiset lapset.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on esiintynyt tarjotusta rokotteesta huolimatta epidemioita ilmeisesti riittämättömän rokotuskattavuuden vuoksi.
Muualla väestön immuniteetti perustuu lapsena sairastettuun tautiin. Ensimmäinen rotaripuli on rajuin, ja sen jälkeen tartunnat aiheuttavat yleensä lievempiä oireita.
Influenssa
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi.
Influenssaa esiintyy yleensä kausittain. Epidemia jakautuu talvikautena aaltoihin, jotka kestävät useita viikkoja.
Influenssakausi alkaa yleensä lokakuussa, jolloin vuoden kausi-influenssarokote myös on tarjolla.
Yhdysvalloissa on todettu nousua erityisesti lapsiin tarttuvissa parainfluenssatapauksissa. Tutkijat arvelevat, että vuoden 2021–2022 influenssakaudesta tulee erityisen paha, ja kehottavat siksi kaikkia ottamaan influenssarokotteen.
Tässä vaiheessa on vielä epävarmaa, mikä influenssavirustyyppi on vallalla 2021, joten terveysviranomaiset eivät myöskään tiedä, miten tehokas vuoden influenssarokote on.
Influenssassa on kolme päätyyppiä:
- Influenssa A, aiheuttaa vakavia oireita
- Influenssa B, aiheuttaa lieviä oireita
- Influenssa C, aiheuttaa lievimmät oireet
Pahimpien influenssaepidemioiden takana on A-influenssa. Virustyypistä tekee vaarallisen se, että siitä on monta erilaista versiota, jotka vielä muuttumalla vuodesta toiseen pystyvät huiputtamaan immuunijärjestelmää.
Influenssavirusten pinnalla esiintyviä proteiineja ovat hemagglutiniini (H) ja neuraminidaasi (N). Niistä on olemassa useita muunnoksia, joiden perusteella virus nimetään, kuten yleisin variantti H1N1. Viruksen proteiinit voivat muuntua hyvin nopeasti niin, että ne eivät enää näytä samalta kuin ennen.
Tästä syystä immuunijärjestelmä kohtaa joka vuosi sen verran erilaisen influenssaviruksen, että sen on vaikea tunnistaa sitä ja ottaa käyttöön heti tilanteen vaatimat puolustusaseet.
Torjuntakyvyn kannalta on ratkaisevaa se, että ne vasta-aineet, jotka syntyvät tartunnan tuloksena, ovat tietyn antigeenin eli elimistössä puolustusreaktion aiheuttavan tekijän mukaisia.
Näin influenssavirus muuntuu
Influenssa on naamioitumisen mestari
Elimistön on vaikea tunnistaa influenssaa, koska virus ikään kuin vaihtaa joka vuosi vaatteita. Siksi vuosittainen rokotekaan ei anna pitkäaikaista suojaa.
Proteiini määrää influenssatyypin
Influenssaviruskanta määritetään sen mukaan, mitkä versiot proteiineista H ja N esiintyvät viruksen pinnassa, esimerkiksi H1N1.
Influenssaviruksen pienet yksityiskohdat muuttuvat
Influenssaviruksen pinnan proteiineissa tapahtuu usein pieniä muutoksia. Siksi influenssavirus ei pysy samanlaisena kovin kauan.
Influenssa tarvitsee avaimen
Yksittäinen influenssavirusvariantti pystyy tarttumaan vain niihin soluihin, joiden reseptorit sopivat sen proteiineihin.
Torjunta ja hoito
Influenssa on virussairaus, joten antibiootit eivät tehoa siihen. Vaikeissa tapauksissa influenssaa hoidetaan antiviraalilääkkeillä.
Useimmissa tapauksessa influenssaan riittää hoidoksi lepo, neste ja kuumetta alentava lääke sekä kipulääke.
Kausi-influenssarokote on tehty torjumaan varhain samalla kaudella havaittua virustyyppiä, jolla on suurin mahdollisuus kehittyä influenssaepidemian aiheuttajaksi.
Jos influenssarokotteeseen valitut virustyypit osuvat oikeaan influenssavirustyyppiin, rokote suojaa sinä vuonna influenssalta. Nuorilla, terveillä henkilöillä suoja on jopa 90 prosenttia. Yli 65-vuotialla teho on pienempi. Se johtuu muun muassa siitä, että immuunijärjestelmä heikkenee iän myötä.