Sekä Yhdysvalloissa että monissa Euroopan maissa pantiin jo kesällä merkille, että väestössä esiintyy paljon infektioita, joihin sairastutaan yleensä muina vuodenaikoina.
Siksi terveysviranomaiset ovat esittäneet huolensa muun muassa siitä, että kausi-influenssan seuraukset ovat tällä kertaa tavallista vakavammat.
Sairastumiseen voi kuitenkin varautua, ja taudit ovat hoidettavissa ja jopa vältettävissä. Tieteen Kuvalehti tutustuttaa sinut oireisiin köhää ja nuhaa myöten.
RS-virus
Yleisin syy siihen, että alle kuuden kuukauden ikäinen lapsi joutuu sairaalahoitoon hengitystieinfektion takia, on RSV (engl. respiratory syncytial virus).
Kun katsotaan koko maailman tilannetta, yli 96 prosenttia lapsista, jotka eivät kärsi immuunivajeesta, paranee sairaalahoidossa.
87 prosenttia lapsista saa RSV-tartunnan ennen puolentoista vuoden ikää. Hyvin tehokkaasti leviävä virus voi kuitenkin tarttua kaikenikäisiin, ja sen aiheuttama hengitystieinfektio on vaarallinen myös vanhuksille. Useimmilla aikuisilla taudinkuva muistuttaa nuhakuumetta.
Tartuntatapauksia esiintyy yleensä eniten talvikuukausina, mutta monissa maissa on todettu runsaasti RS-viruksen aiheuttamia infektioita pian koronarajoitusten purkamisen jälkeen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa terveysviranomaisille ilmoitettiin heinäkuussa 2021 yhden viikon aikana 2 000 tartuntatapausta. Vastaavana aikana vuotta aiemmin määrä oli noin kymmenen.
Luku on tietenkin todellisuudessa paljon suurempi, koska RSV-infektiota ei rekisteröidä, ellei se vaadi sairaalahoitoa.
RSV-epidemiat kestävät keskimäärin 5–6 kuukautta.
Torjunta ja hoito
Useimmiten oireet hellittävät 3–5 päivässä.
Sairaalahoitoon joutunut potilas saattaa tarvita lisähappea. RSV-infektion taltuttamiseen on hyväksytty vain yksi lääkeaine, ribaviriini.
Vaikka RSV on malarian jälkeen toiseksi yleisin imeväisikäisten kuoleman aiheuttaja, tarjolla ei ole vielä rokotetta, josta hyötyisi erityisesti ensisijaisen riskiryhmän muodostavat immuunipuutteiset lapset.
Rotavirus
Muun muassa Tanskassa, Australiassa ja Ukrainassa on todettu vuoden 2021 aikana lasten poikkeuksellisia rotavirusepidemioita.
Rotavirus tulehduttaa ohutsuolen ja aiheuttaa myös vatsaflunssana tunnetun ripuli-oksennustaudin – joka voi johtua monesta muustakin viruksesta.
Australiassa Victorian osavaltion viranomaiset rekisteröivät neljä kertaa keskimääräistä enemmän tautitapauksia.
Yleensä kylmät ja kuivat talvikuukaudet ovat enterovirusten leviämisen aikaa, mutta Tanskassa niiden aiheuttamia epidemioita on esiintynyt sekä toukokuussa että elokuussa.
Lasten ripuli johtuu hyvin usein rotaviruksesta. Ripuloiva lapsi voi kärsiä nestehukasta, ja pahimmassa tapauksessa kuivuminen vaatii sairaalahoitoa.
Joka vuosi kaksi miljoonaa ihmistä sairastuu vakavasti saatuaan virustartunnan.
Keskimäärin 215 000 menehtyy. Eniten kuolemia tapahtuu kehitysmaissa.
Virus käyttää levitessään uloste-suutietä. Tavallisesti ripulin tai oksennuksen sisältämät virukset siirtyvät suuhun käsien välityksellä, kun on kosketettu saastuneita pintoja esimerkiksi vessassa.
Rotaviruksen aiheuttamat oireet kestävät yleensä 11–16 päivää.
Torjunta ja hoito
Rotavirustartunnan välttää varmimmin ja helpoimmin, kun pitää hyvää huolta käsiensä puhtaudesta.
Monissa maissa, kuten Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa, rotavirusrokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan. Suomessa rokotteen saavat ilmaiseksi 6–31 viikon ikäiset lapset.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa on esiintynyt tarjotusta rokotteesta huolimatta epidemioita ilmeisesti riittämättömän rokotuskattavuuden vuoksi.
Muualla väestön immuniteetti perustuu lapsena sairastettuun tautiin. Ensimmäinen rotaripuli on rajuin, ja sen jälkeen tartunnat aiheuttavat yleensä lievempiä oireita.
Influenssa
Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Influenssaepidemioita esiintyy joka talvi.
Influenssaa esiintyy yleensä kausittain. Epidemia jakautuu talvikautena aaltoihin, jotka kestävät useita viikkoja.
Influenssakausi alkaa yleensä lokakuussa, jolloin vuoden kausi-influenssarokote myös on tarjolla.
Yhdysvalloissa on todettu nousua erityisesti lapsiin tarttuvissa parainfluenssatapauksissa. Tutkijat arvelevat, että vuoden 2021–2022 influenssakaudesta tulee erityisen paha, ja kehottavat siksi kaikkia ottamaan influenssarokotteen.
Tässä vaiheessa on vielä epävarmaa, mikä influenssavirustyyppi on vallalla 2021, joten terveysviranomaiset eivät myöskään tiedä, miten tehokas vuoden influenssarokote on.
Influenssassa on kolme päätyyppiä:
- Influenssa A, aiheuttaa vakavia oireita
- Influenssa B, aiheuttaa lieviä oireita
- Influenssa C, aiheuttaa lievimmät oireet
Pahimpien influenssaepidemioiden takana on A-influenssa. Virustyypistä tekee vaarallisen se, että siitä on monta erilaista versiota, jotka vielä muuttumalla vuodesta toiseen pystyvät huiputtamaan immuunijärjestelmää.
Influenssavirusten pinnalla esiintyviä proteiineja ovat hemagglutiniini (H) ja neuraminidaasi (N). Niistä on olemassa useita muunnoksia, joiden perusteella virus nimetään, kuten yleisin variantti H1N1. Viruksen proteiinit voivat muuntua hyvin nopeasti niin, että ne eivät enää näytä samalta kuin ennen.
Tästä syystä immuunijärjestelmä kohtaa joka vuosi sen verran erilaisen influenssaviruksen, että sen on vaikea tunnistaa sitä ja ottaa käyttöön heti tilanteen vaatimat puolustusaseet.
Torjuntakyvyn kannalta on ratkaisevaa se, että ne vasta-aineet, jotka syntyvät tartunnan tuloksena, ovat tietyn antigeenin eli elimistössä puolustusreaktion aiheuttavan tekijän mukaisia.
Näin influenssavirus muuntuu
Torjunta ja hoito
Influenssa on virussairaus, joten antibiootit eivät tehoa siihen. Vaikeissa tapauksissa influenssaa hoidetaan antiviraalilääkkeillä.
Useimmissa tapauksessa influenssaan riittää hoidoksi lepo, neste ja kuumetta alentava lääke sekä kipulääke.
Kausi-influenssarokote on tehty torjumaan varhain samalla kaudella havaittua virustyyppiä, jolla on suurin mahdollisuus kehittyä influenssaepidemian aiheuttajaksi.
Jos influenssarokotteeseen valitut virustyypit osuvat oikeaan influenssavirustyyppiin, rokote suojaa sinä vuonna influenssalta. Nuorilla, terveillä henkilöillä suoja on jopa 90 prosenttia. Yli 65-vuotialla teho on pienempi. Se johtuu muun muassa siitä, että immuunijärjestelmä heikkenee iän myötä.