Rokoteannos imetään pullosta

Rokotettu vai ei: näin eri tavalla korona iskee

Kuinka kauan tauti kestää? Ja kuinka moni joutuu sairaalaan? Tilastot näyttävät aivan erilaiselta koronavirusta vastaan rokotettujen ja rokottamattomien osalta.

Kuinka kauan tauti kestää? Ja kuinka moni joutuu sairaalaan? Tilastot näyttävät aivan erilaiselta koronavirusta vastaan rokotettujen ja rokottamattomien osalta.

Shutterstock

1. Kuinka moni rokotetuista ja rokottamattomista saa koronatartunnan?

Eri maiden terveysviranomaiset korostavat, että rokottamattomat – heidän joukossaan on lasten lisäksi rokotteiden vastustajia – pitävät yllä pandemiaa, vaikka selvitysten mukaan tartunnan saaneista selvästi suurempi osa kuuluu rokotettuihin kuin rokottamattomiin.

Paradoksiin on yksinkertainen syy: enemmistö ihmisistä on rokotettu. Kun verrataan 100 000 rokotettua 100 000 rokottamattomaan, asetelma kääntyy ympäri.

Yhdysvalloissa Wisconsinin terveysviranomaisten keräämät luvut kuvaavat suhdetta totuudenmukaisesti.

Vasemmalla näkyy tartunnan saaneiden määrä (sininen), sairaalaan joutuneiden määrä (liila) ja kuolleiden määrä (musta) 100 000:ta rokotettua kohti. Oikealla ovat samassa järjestyksessä vastaavat luvut 100 000:ta rokottamatonta kohti.

© Wisconsin Department of Health Services

Monet rokotteiden vastustajat rinnastavat COVID-19-taudin influenssaan ja väheksyvät sen vaarallisuutta.

Rokotettujen riski joutua sairaalaan tai kuolla koronatartunnan takia on kuitenkin huomattavasti pienempi. Ero tulee selvästi esiin vertailussa.

2. Kuinka rokottamattomien taudinkuva eroaa rokotettujen taudinkuvasta?

COVID-19-taudin kulussa ja oireissa on havaittu jonkin verran eroja rokotettujen ja rokottamattomien välillä.

Britanniassa koronapotilaiden omiin kuvauksiin perustuvien tietojen mukaan useimmat rokotetut säästyvät pitkittyvältä yskältä ja kuumeelta tartunnan saatuaan.

Ero voi vihjata, että rokotetuilla COVID-19-tauti rajoittuu etupäässä ylähengitysteihin ja rokottamattomilla tulehtuvat usein myös keuhkot.

Rokotettujen ja rokottamattomien COVID-19-oireet
© Lasse Lund-Andersen

Rokotus muuttaa taudinkuvaa

Yleisimmät rokotettujen oireet

  1. Päänsärky
  2. Nuha
  3. Aivastelu
  4. Kurkkukipu
  5. Hajuaistin menetys

Yleisimmät rokottamattomien oireet

  1. Päänsärky
  2. Kurkkukipu
  3. Nuha
  4. Kuume
  5. Pitkittyvä yskä

Rokotetuilla näyttää olevan pienempi riski sairastua COVID-19-taudin vakavaan muotoon.

Kuva rokotuksesta huolimatta COVID-19-tautiin sairastuneiden toipumisesta on yhä melko epäselvä, mutta vallalla olevan käsityksen mukaan koronarokotteet eivät anna sataprosenttista suojaa pitkäaikaisoireita vastaan.

Tutkimusten valossa näyttää siltä, että noin viisi prosenttia rokotetuista saa jälkioireita. Rokottamattomista kärsii pitkäaikaisoireista noin joka kolmas.

3. Kauanko rokottamaton ja rokotettu ovat tartuttavia?

Rokotuksen ansiosta tartunta johtaa harvoin vaikeaan COVID-19-tautiin. Rokotettu potilas siis paranee useimmiten nopeammin kuin rokottamaton, ja siksi rokotettu ei ole myöskään yhtä kauan tartuttava kuin rokottamaton.

Koronavirusta vastaan rokotetun tartuttavuus
© Lasse Lund-Andersen

Rokotettu on koronatartunnan saatuaan tartuttava 5–6 vuorokautta.

Koronavirusta vastaan rokottamattoman tartuttavuus
© Lasse Lund-Andersen

Rokottamaton on koronatartunnan saatuaan tartuttava 7–10 vuorokautta.

Rokotettujen ja rokottamattomien tartuttavuudessa esiintyviä eroja ei ole vielä analysoitu läpikotaisin, eikä siksi tiedetä varmasti, kuinka rokotus vaikuttaa yksilön tartuttavuuteen ja rokotuskattavuus väestön jatkotartuntalukuihin.

On kuitenkin todettu merkittävä ero: rokotettujen elimistössä syntyvien uusien virusten pinnalla on vasta-aineita, mikä pienentää tartuttavuutta.

Pienemmän viruskuorman ja lievemmän infektion ansiosta rokotetut joutuvat olemaan vuodelevossa 60 prosenttia lyhyemmän ajan kuin rokottamattomat.

4. Kuinka monta jatkotartuntaa rokotetut ja rokottamattomat aiheuttavat?

Koronapandemian alussa tartuttavuusluku – eli R0 – oli huomion keskipisteenä. Se kertoo, kuinka monta uutta tartuntaa COVID-19-potilas aiheuttaa.

Rokotteiden käyttöönoton jälkeen tartuttavuuslukua on ollut vaikeampi soveltaa käytännössä, sillä väestö jakautuu rokottamattomiin, jotka saavat tartunnan ja tartuttavat entiseen tapaan, ja rokotettuihin, jotka saavat harvemmin tartunnan ja tartuttavat vähemmän.

Toisin sanoen on olemassa kaksi erilaista tartuttavuuslukua.