Rokote koronavirusta vastaan

Rokote koronavirusta vastaan – miksi sitä pitää vielä odottaa?

Uusi koronavirus jatkaa leviämistään, ja rokote sitä vastaan on monen toivelistalla. Valmis rokote on kuitenkin vielä kuukausien kehitystyön päässä. Miksi rokotteen kehittämiseen sitten kuluu niin kauan aikaa? Ja miten pitkällä työ nyt on?

Uusi koronavirus jatkaa leviämistään, ja rokote sitä vastaan on monen toivelistalla. Valmis rokote on kuitenkin vielä kuukausien kehitystyön päässä. Miksi rokotteen kehittämiseen sitten kuluu niin kauan aikaa? Ja miten pitkällä työ nyt on?

Shutterstock

Rokote on paras keino virussairauksien ehkäisyyn. Siksi tutkijat eri puolilla maailmaa yrittävät parhaillaan kehittää rokotetta uutta koronavirusta vastaan.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan rokotetta varten tarvitaan vielä puolentoista vuoden työ, mikä tarkoittaa sitä, että sinä aikana virus voi aiheuttaa todellisen kaaoksen.

Koronavirus - mennesker med masker på

© Shutterstock

Uusi SARS-CoV-2-koronavirus pähkinänkuoressa

Uudesta koronaviruksesta on käytetty nimiä 2019-nCoV ja Wuhanin koronavirus.

Lehdistötilaisuudessa 11. helmikuuta 2020 WHO antoi uudelle koronavirukselle ja sen aiheuttamalle sairaudelle viralliset nimet.

Viruksen nimi on SARS-CoV-2, mikä on lyhenne sanoista Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2. Sen aiheuttamaa sairautta kutsutaan nimellä COVID-19.

Rokotteen valmistumiseen tarvittava aika saattaa kuulostaa masentavalta, mutta työ on monimutkaista ja yleensä valmiin rokotteen kehittämiseen ja testaamiseen kuluu kolmesta viiteen vuotta.

Uuden koronaviruksen rokotteen kehittäminen on siis aloitettu todella ripeästi, ja monet esteet on jo onnistuttu raivaamaan rokotteen tieltä.

Viruksen kartoitus ja viljely alle kuukaudessa

Ennen kuin rokotetta voidaan kehittää, pitää selvittää viruksen geneettinen perimä, sen rna. Vuoden 2020 alussa kiinalaistutkijat ilmoittivat kartoittaneensa koronaviruksen rna:n.

Sen jälkeen voitiin siirtyä viruksen viljelyyn. Vain muutama viikko myöhemmin australialaisen Dohertyn yliopiston tutkijat ilmoittivat viljelleensä koronavirusta laboratoriossa.

Seuraavaksi alkoi viruksen tutkiminen – työ, jota tehdään parhaillaan monessa tutkimuslaitoksessa eri puolilla maailmaa.

Rokote valmistelee immuunijärjestelmää virusta tai bakteeria vastaan.

© Oliver Larsen

Ensimmäinen immuunireaktio

Rokotteet koostuvat yleensä kuolleista tai heikennetyistä viruksista tai bakteereista tai niiden osista. Immuunijärjestelmä reagoi niihin valmistamalla vasta-aineita, jotka nujertavat sairauden, ja muistisoluja, jotka muistavat taudinaiheuttajan seuraavaa kertaa varten.

© Oliver Larsen

Toinen immuunireaktio

Kun elimistö kohtaa uudestaan saman bakteerin tai viruksen, immuunijärjestelmä tunnistaa sen heti ja alkaa tuottaa sitä torjuvia vasta-aineita.

Eläinmalli tuottaa vastauksen

Jotta koronaviruksen syvin olemus saadaan selville, sitä pitää ensin viljellä riittävästi. Sitten viruksilla voidaan tehdä kaikenlaisia testejä. Sen jälkeen tutkijat kehittävät biologisen mallin, niin kutsutun eläinmallin, jonka avulla saadaan selville, miten virus käyttäytyy elimistössä – tartunnasta taudin puhkeamiseen asti.

Mallissa käytetään eläimiä, joilla on samankaltainen fysiologia kuin ihmisillä, esimerkiksi sikoja tai hiiriä. Prosessi voi olla monimutkainen ja pitkäaikainen, mutta tutkijoilla on tässä tapauksessa se etu, että uusi koronavirus on perimältään 80–90-prosenttisesti samanlainen kuin sars-virus.

SIksi on hyvin mahdollista, että ne eläinmallit, joita käytettiin sarsin tutkimiseen, sopivat myös uuden koronaviruksen tutkimuksiin.

Rokote voi olla elävä tai kuollut

Kun eläinmalleista on saatu tulokset, rokote alkaa muotoutua. Kun rokote on saatu valmiiksi, sitä pitää ensin testata eläimillä, jotta tutkijat voivat varmistaa, että rokote toimii niin kuin on suunniteltu, eikä esimerkiksi tuhoa kudoksia.

Helmikuun alussa Lontoon Imperial Collegen tutkijat ilmoittivat, että he ovat aloittaneet rokotteen testaamisen hiirillä. Muut tutkimuslaitokset ovat voineet päästä samaan vaiheeseen, mutta siitä ei vain vielä ole virallisesti tiedotettu.

Jos rokote selviää eläinkokeista ongelmitta, aloitetaan kliiniset kokeet ihmisillä. Nämä kokeet on jaettu useaan vaiheeseen, joista jokaiseen voi kulua kuukausia.

**Maaliskuun puolivälissä Yhdysvaltojen terveysvirasto ilmoitti, että Moderna-biotekniikkayritys on kehittänyt mahdollisen koronavirusrokotteen. Tässä vaiheessa rokotetta on testattu vasta hiirillä, mutta testaus vapaaehtoisilla koehenkilöillä aloitetaan vielä maaliskuussa.

Yhdysvaltalainen lääkeyritys Inovio Pharmaceuticals ja kiinalainen biotekniikkayritys Beijing Advaccine Biotechnology aloittavat rokotevalmisteensa testaamisen ihmisillä huhtikuussa.

Jos rokotteen kliiniset kokeet sujuvat ongelmitta, rokote lähetetään lääkintäviranomaisille lopullista hyväksyntää varten.

Lääkeviranomaiset voivat vauhdittaa menettelyä

Euroopassa uudet lääkkeet ja rokotteet arvioi ja hyväksyy Euroopan lääkevirasto (EMA).

Normaalisti lääkkeen hyväksymiseen EMA:ssa kuluu 210 vuorokautta, mutta akuuteissa tapauksissa prosessia voidaan nopeuttaa niin, että se vie vain noin 70 päivää. Niissä tapauksissa rokotteen tai lääkkeen kehittänyt yritys lähettää tietoja jatkuvasti arvioitavaksi sen sijaan, että se odottaisi kaikkien testien tuloksia ja lähettäisi tuotteen hyväksyttäväksi kerralla vasta niiden jälkeen.

Helmikuun alussa EMA julisti koronaviruksen torjunnan sellaiseksi tapaukseksi, johon voidaan käyttää nopeutettua menettelyä. Aiemmin vastaavat päätökset on tehty sikainfluenssan (H1N1) kohdalla sekä vuoden 2014 ebolatapauksissa.

Kun lääkeviranomaiset ovat hyväksyneet rokotteen, huomio kiinnitetään lopuksi rokotteen tuotantoon. On tärkeää, että löydetään tuotantomalli, jossa on tehokas ja edullinen tuotantotapa. Muuten rokotteen maailmanlaajuinen levitys ei onnistu nopeasti.

Mutaatiot voivat vesittää rokotteen tehon

Uusi koronavirus on jo mutatoitunut kerran, jotta se on voinut siirtyä eläimistä ihmisiin, ja toisen kerran, jotta se on voinut tarttua ihmisestä toiseen. Siksi on olemassa riski, että se muuntuu jälleen, mikä voi vaikeuttaa rokotteen kehittämistä.

Mutaatio voi merkitä sitä, että viruksesta syntyy eri variaatioita influenssaviruksen tavoin. Se saattaa tarkoittaa myös sitä, että viruksen ominaisuudet vahvistuvat tai heikkenevät. Joka tapauksessa mutaatiot voivat tehdä rokotteesta hyödyttömän, kun viruksen geneettinen informaatio muuttuu.

Siksi rokotteen kehittäminen on myös taistelua kelloa vastaan. Tutkijoiden pitää koko ajan olla varautuneita siihen, että virus kehittyy. Tuoreimmissa testeissä saadut tulokset viiitaavat kuitenkin siihen, että uusi koronavirus on tähän asti ollut suhteellisen vakaa.