David Bennettin sydän oli pettänyt. Vasta 57-vuotias yhdysvaltalainen oli täysin riippuvainen koneesta, joka hapetti hänen vertaan ja kierrätti sitä hänen kehossaan, joten hän pysyi elossa ainoastaan sairaalassa. Bennettin hengen saattoi enää pelastaa vain uusi kokeellinen hoito.
Bennett oli yksi niistä 126 miljoonasta yhdysvaltalaisesta, jotka sairastavat jotain sydän- ja verisuonitautia. Sairauteensa kuolee Yhdysvalloissa joka vuosi noin miljoona ihmistä – eli kuolemantapauksia sattuu puolen minuutin välein.
Lääkärit tiesivät, että Bennettiä voitiin auttaa vain menetelmällä, jota ei ollut koskaan käytetty. Hänen sydämensä aiottiin vaihtaa perimältään muokattuun sian sydämeen.
Yhdysvaltalaiselle David Bennettille siirrettiin 7. tammikuuta 2022 sian sydän, jonka perimää oli muokattu. Tapaus oli historiallinen.
Vaikka terveysviranomaiset eivät olleet hyväksyneet kokeellista hoitoa, lääkärit saivat luvan turvautua siihen, koska muita vaihtoehtoja ei ollut tarjolla.
Tapaus ilmensi hyvin sitä, että taistelussa sydän- ja verisuonitauteja vastaan ollaan joskus täysin aseettomia.
Alan tutkimuksen on katsottu tuottaneen hyviä tuloksia. Esimerkiksi kolesterolin osuudesta verenkiertoelimistön sairauksien synnyssä on esitetty todisteita, ja uudet kantasoluhoidot antavat toiveita. Ikävä kyllä kumpikin edistysaskel vaikuttaa ainakin osittain perustuvan tieteelliseen vilppiin.
Tutkijoiden on ehkä pakko myöntyä aloittamaan puhtaalta pöydältä. Bennettille tehty sydämensiirto oli sensaatio, joka enteilee parempaa menestystä.
Ihmiskunnan pahin vihollinen
Sydän- ja verisuonitaudit vaativat joka vuosi 18 miljoonaa kuolonuhria – eli 30 prosenttia kaikista kuolemantapauksista johtuu niistä. Sairausryhmä on kiistatta maailman tehokkain tappaja.
Vertailukohdaksi sopii tilastokakkonen: syöpätauteihin kuolee vuosittain noin kymmenen miljoonaa ihmistä. Siinä, kuinka iso ero kärkisijojen välillä on, esiintyy paikallista vaihtelua, ja esimerkiksi Pohjois-Euroopassa se yleensä on melko pieni.
Useimmiten sydän- ja verisuonitauteihin kuollaan vanhemmalla iällä. Nuorten yleisimpiä kuolemansyitä ovat onnettomuudet, itsemurha ja päihteiden väärinkäyttö.
TESTI: Mihin voit kuolla tänään?
Ei ole yhtä yleisintä kuolemansyytä
Sydän- ja verisuonitaudit on erilaisten verenkiertoelimistön sairauksien yhteisnimitys. Niihin kuuluvat esimerkiksi sepelvaltimotaudin aiheuttama iskeeminen sydänsairaus, jossa sydänlihas kärsii hapenpuutteesta, ja aivoverenkiertohäiriöt. David Bennett sairasti sydämen vajaatoimintaa, jonka taustalla oli ilmeisesti vakava iskeeminen sydänsairaus.
Usein verenkiertoelimistön toimintaa huonontaa veren sisältämän rasvan kertyminen suonien seinämiin. Kun rasvasta muodostuu plakiksi kutsuttu kasauma, suoni muuttuu ahtaaksi eikä veri kulje siinä enää esteettömästi. Kertymä voi lopulta tukkia suonen. Kun tukos hajoaa, johonkin toiseen paikkaan voi syntyä – monesti hengenvaarallinen – veritulppa.
Rasva tukahduttaa sydänlihaksen
1. Sepelvaltimot rasvoittuvat
Myös sydäntä ravitseviin suoniin, sepelvaltimoihin, voi muodostua rasvakertymiä. Niin sanottu plakki estää sydänlihasta saamasta tarpeeksi happea ja ravintoaineita. Siksi rinnassa alkaa tuntua kipua etenkin rasituksen aikana. Oireet riippuvat sepelvaltimoiden kunnosta.
2. Suonta tukkiva paakku hajoaa
Kun plakkia kertyy lisää, suoni ahtautuu ja veri liikkuu siinä huonosti. Kertymän hajotessa liikkeelle lähtevät palaset voivat aiheuttaa veritulppia eli suonitukoksia, joiden takia sydämeen ja aivoihin syntyy hapenpuutteesta johtuvia kudoskuolioita.
3. Sydän pettää ja vaurioituu
Hapenpuutteesta kärsivän sydämen toiminta häiriintyy, ja sydänlihas voi menettää kykynsä pumpata tehokkaasti verta. Pahimmassa tapauksessa sydän lakkaa sykkimästä. Sydänperäinen äkkikuolema johtuu yleensä vaikeasta rytmihäiriöstä, jota ei ehditä hoitaa.
Jo pitkään on ajateltu, että runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio on sydän- ja verisuonitautien tärkeimpiä syitä. Oletuksen mukaan tyydyttynyt rasva suurentaa veren kolesterolipitoisuutta ja kolesteroli ahtauttaa verisuonia.
Monet pitävät veren kolesterolimäärän ja sydän- ja verisuonitautien välistä yhteyttä tieteellisenä totuutena. Tähän käsitykseen perustuu kolesterolilääkkeiden suosio. Yhä useampi tutkija on kuitenkin alkanut epäillä, että asiassa on jotain mätää.
Viimeaikaisten tutkimusten mukaan henkilöt, joilla on korkea kolesterolitaso, elävät pitempään kuin ne, joilla se on matala.
Kun on arvioitu uudelleen niitä vanhoja tutkimuksia, joiden tuloksista on päätelty, että kolesteroli altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, on käynyt ilmi, että niiden tekijät ovat tehneet vilppiä. Esimerkiksi on valittu tarkoitushakuisesti lukuja, jotka tukevat heidän perusolettamustaan.
Epäilijät viittaavat myös uusiin tutkimustuloksiin , joiden valossa näyttää siltä, että henkilöt, joilla on korkea kolesterolitaso, elävät pitempään kuin ne, joilla se on matala.
Kolesteroliteoriaa ei ole suinkaan haudattu. Sen oletuksiin on saatu vahvistusta monissa laadukkaissa tutkimuksissa, ja suuri osa tutkijoista pitää selvänä, että kolesterolilla on oma osuutensa sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä. Viimeaikaiset kriittiset lausunnot kielivät kuitenkin siitä, että tietoa tarvitaan lisää ja että hoitoon ja ennalta ehkäisyyn kaivataan vaihtoehtoja – jotka voisivat olla muutakin kuin tehokkaampia lääkkeitä.
Siat voivat pelastaa henkiä
Jos kolesterolitie päättyy umpikujaan, tutkijoiden pitää lähteä uusille urille. Lupaavimpana tutkimuskohteena on pidetty kantasoluja.
Vuonna 2001 yhdysvaltalaistutkijat kertoivat onnistuneensa korjaamaan hiirien aivovaurioita kantasoluilla. Saavutus herätti innostusta ja toiveita ja poiki valtavasti tutkimushankkeita.
Pettymys oli suuri, kun paljastui, että tuloksia oli vääristelty. Kantasoluhoitojen kehittäjien oli vaikea toipua järkytyksestä, eikä alan menestyksessä ole ollut hurraamista.
Tutkijat voivat joutua palaamaan lähtöruutuun, mutta onneksi vaihtoehtoisia polkuja on tarjolla runsaasti. David Bennettille tehty sydämensiirto on hyvä esimerkki uusia mahdollisuuksia avaavasta tutkimustyöstä.
Normaalisti ihmisen immuunijärjestelmä hyökkäisi rajusti eläimeltä peräisin olevan sisäelimen kimppuun. Bennettin saama siirre oli kuitenkin otettu sialta, jonka perimästä oli poistettu tuhoisan hyljintäreaktion aiheuttavia geenejä.
Etukäteen ei voitu kuitenkaan tietää, kuinka voimakkaasti Bennettin immuunijärjestelmä reagoi perimältään muokattuun sian sydämeen. Siksi tammikuussa 2022 tehty elinsiirto jännitti lääkäreitä ja tutkijoita.
Lopputulos yllätti iloisesti. Bennettin vointi parani selvästi, ja häntä voitiin alkaa kuntouttaa.
Bennett kuoli kuitenkin kahden kuukauden kuluttua ilmeisesti siksi, että sydämessä piili sian virus. Sitä, että Bennett saattoi elää näinkin kauan sian sydämen varassa, on pidetty huippusaavutuksena, joka rohkaisee tutkijoita jatkamaan työtään.
Bennettin tapaus osoittaa, että tutkijat eivät ole tehneet työtä eläinperäisten siirteiden parissa turhaan. Jos niistä löytyy ratkaisu vaikeaan lääketieteelliseen ongelmaan, miljoonat vakavasti sairaat ihmiset voivat saada apua. Taistelussa maailman pahinta tappajaa vastaan tarvitaan uusia aseita, ja jokainen lisä arsenaaliin on tervetullut.