Sairaanhoitaja ottaa lentokentällä potilaalta nenänielunäytettä pikatestiä varten

Pikatesti - kuinka varma pikatesti on?

Pikatestien ansiosta osia yhteiskunnasta voidaan pitää auki. Miten pikatestit toimivat ja tuottavatko ne valheellisen turvallisuudentunteen? Tiede vastaa.

Pikatestien ansiosta osia yhteiskunnasta voidaan pitää auki. Miten pikatestit toimivat ja tuottavatko ne valheellisen turvallisuudentunteen? Tiede vastaa.

Shutterstock

Pikatesti

Nimi paljastaa, että pikatestillä voidaan saada tieto koronavirusinfektiosta hyvin nopeasti.

Koronatestejä on kahta tyyppiä:

  • Diagnostisia testejä, jotka osoittavat, onko potilaalla parhaillaan COVID-19.
  • Serologisia testejä, jotka osoittavat verinäytteen vasta-aineista, onko potilaalla ollut aiemmin tartunta.

Tällä hetkellä eri maiden viranomaiset käyttävät yleensä erilaisia diagnostisia testejä, jotka tehdään vanupuikolla nenänielusta otetusta lima- tai sylkinäytteestä.

Pikatestinäytekin otetaan yleensä nenänielusta, ja se antaa tuloksen 15 minuutissa.

Kuinka varma pikatesti on?

Syyskuussa Maailman terveysjärjestö WHO suositteli pikatestien käyttöä taudin varmistamisessa ja tartuntojen jäjittämisessä, mutta esimerkiksi Tanskan viranomaiset ovat arkailleet niiden käyttöä sen suuren virhemarginaalin vuoksi, joka joissakin tutkimuksissa on todettu.

Tästä syystä Tanskassa - kuten Suomessakin - pääosa testeistä on tehty herkällä PCR-menetelmällä, jossa nenänielunäyte käsitellään ja analysoidaan laboratoriossa koronaviruksen geneettisen aineksen eli rna:n löytämiseksi.

Jos näyte otetaan oikein ja sitä käsitellään huolellisesti, PCR-testi on 98-99-prosenttisen varma ja sillä löydetään potilaalta jopa yksittäinen virushiukkanen. Toisaalta vastauksen saamiseen menee yleensä päiviä, mikä vaikeuttaa tartuntojen nopeaa jäljittämistä.

Nyt suora vertailu on auttanut tarkentamaan nopeiden pikatestien käyttökelpoisuutta.

Tanskalaistutkijat tekivät 5 000 potilaalle sekä PCR- että pikatestin. Tulos osoitti, että pikatesti löysi 70 prosenttia tapauksista, jotka PCR-testeissä todettiin positiivisiksi.

Loput 30 prosenttia tartunnoista, jotka eivät tulleet ilmi pikatestissä, antoivat niin sanotun väärän negatiivisen tuloksen. Potilaat olisivat siis voineet jatkaa arkea normaalisti ja tartuttaa tietämättään virusta eteenpäin.

Pikatesti antaa positiivisen tuloksen

Pikatestissä on kontrolli- (C) ja testiosat (T), jotka kumpikin värjääntyvät, jos testitulos on positiivinen. Jos vain C värjääntyy, testitulos on negatiivinen. Muissa tapauksissa testi ei ole luotettava.

© Shutterstock

Mikään testi ei ole 100-prosenttisen varma, ja PCR-testissäkin potilas voi saada terveen paperit, vaikka hänellä olisi COVID-19.

PCR-testi voi antaa positiivisen tuloksen myös silloin, kun koronapotilas ei enää tartuta.

Tästä syystä jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että pikatesti on paras testausväline, koska se on nopea ja sillä löydetään nopeasti ne tartunnan kantajat, jotka erittävät eniten viruksia ja tartuttavat eniten – ja koska se ei tunnista vähiten tartuttavia.

Pikatesti on siten hyvä apu sitten, kun yhteiskuntaa aletaan jälleen avata.

Näin pikatesti toimii

Pikatesti on niin sanottu lateral flow -testi, joka antaa kuvan tilanteesta testin ottohetkellä, ja vastaa siihen, onko potilaalla COVID-19 vai ei.

Pikatesti muistuttaa raskaustestiä ja toimii samalla periaatteella.

Laimennusliuosta kaadetaan koeputkeen
© Shutterstock

1. Laimennusliuosta kaadetaan koeputkeen

Näytteenotto alkaa sillä, että laimennusliuosta annostellaan koeputkeen. Neste tekee näytteestä juoksevaa ja pitää sen pH:n vakaana.

Vanupuikkoa pyöräytetään nenänielussa
© Shutterstock

2. Vanupuikkoa pyöräytetään nenänielussa

Potilaalta otetaan näyte nenänielusta työntämällä vanupuikko sen takaseinään ja pyöräyttämällä puikkoa, jolloin puikon päähän jää mahdollisesti koronavirushiukkasia sisältävää limaa.

Lima siirretään koeputkeen
© Shutterstock

3. Lima siirretään koeputkeen

Näytteenottopuikko työnnetään koeputkeen ja sitä kierretään 8-10 kertaa. Sen jälkeen putki suljetaan tulpalla, josta näytettä voidaan annostella pisara kerrallaan.

Näyte testataan
© Shutterstock

4. Näyte testataan

Näytettä tiputetaan testikasettiin, jossa se valuu mikroskooppiseen kanavistoon. Mahdolliset näytteen antigeenit, kuten koronaviruksen pinnan piikkiproteiini, sitoutuvat kasetin molekyyleihin, jotka valuvat nesteen mukana eteenpäin. Molekyylit on suunniteltu reagoimaan kasetin toisen pään testiviivoihin ja värjäämään ne, ja väri paljastaa, onko potilaalla elimistössään koronaviruksia.