Pikatesti
Nimi paljastaa, että pikatestillä voidaan saada tieto koronavirusinfektiosta hyvin nopeasti.
Koronatestejä on kahta tyyppiä:
- Diagnostisia testejä, jotka osoittavat, onko potilaalla parhaillaan COVID-19.
- Serologisia testejä, jotka osoittavat verinäytteen vasta-aineista, onko potilaalla ollut aiemmin tartunta.
Tällä hetkellä eri maiden viranomaiset käyttävät yleensä erilaisia diagnostisia testejä, jotka tehdään vanupuikolla nenänielusta otetusta lima- tai sylkinäytteestä.
Pikatestinäytekin otetaan yleensä nenänielusta, ja se antaa tuloksen 15 minuutissa.
Kuinka varma pikatesti on?
Syyskuussa Maailman terveysjärjestö WHO suositteli pikatestien käyttöä taudin varmistamisessa ja tartuntojen jäjittämisessä, mutta esimerkiksi Tanskan viranomaiset ovat arkailleet niiden käyttöä sen suuren virhemarginaalin vuoksi, joka joissakin tutkimuksissa on todettu.
Tästä syystä Tanskassa - kuten Suomessakin - pääosa testeistä on tehty herkällä PCR-menetelmällä, jossa nenänielunäyte käsitellään ja analysoidaan laboratoriossa koronaviruksen geneettisen aineksen eli rna:n löytämiseksi.
Jos näyte otetaan oikein ja sitä käsitellään huolellisesti, PCR-testi on 98-99-prosenttisen varma ja sillä löydetään potilaalta jopa yksittäinen virushiukkanen. Toisaalta vastauksen saamiseen menee yleensä päiviä, mikä vaikeuttaa tartuntojen nopeaa jäljittämistä.
Nyt suora vertailu on auttanut tarkentamaan nopeiden pikatestien käyttökelpoisuutta.
Tanskalaistutkijat tekivät 5 000 potilaalle sekä PCR- että pikatestin. Tulos osoitti, että pikatesti löysi 70 prosenttia tapauksista, jotka PCR-testeissä todettiin positiivisiksi.
Loput 30 prosenttia tartunnoista, jotka eivät tulleet ilmi pikatestissä, antoivat niin sanotun väärän negatiivisen tuloksen. Potilaat olisivat siis voineet jatkaa arkea normaalisti ja tartuttaa tietämättään virusta eteenpäin.