Jo kauan ennen kuin tartunnan saaneille kehittyy oireita, koronavirus voidaan havaita jätevesistä. Useissa maissa valvotaan alueellisesti tartuntojen kehittymistä juuri jätevesiseulonnoilla, ja tämä antoi ruotsalaistutkijoille idean.
Jos jätevesistä voidaan löytää virusta, on mahdollista myös jäljittää sitä aikaisemmin eli suolistosta.
Nykytestit ongelmallisia
Tällä hetkellä koronatestit otetaan nenänielusta vanupuikolla. Käytössä olevilla testityypeillä on kuitenkin ongelmansa: pikatesti on liian epätarkka, ja tarkempi PCR-testi liian hidas.
Pikatesti eli antigeenitesti mittaa virusproteiinien määrän nenänielusta otetusta näytteestä. PCR-testikin otetaan nenänielusta nenän kautta, mutta siinä etsitään viruksen perimää eli rna:ta. Joskus harvoin näyte otetaan suun kautta.
Pikatesti antaa vastauksen jo minuuteissa, mutta PCR-testin analysointiin menee vuorokausi.
Pikatestin herkkyys on vain 70 prosenttia, kun PCR-testin luotettavuus on jopa 98–99 prosenttia.
”Jos voisimme kehittää pikatestin, joka on yhtä tarkka kuin PCR-testi, pandemiaa voitaisiin torjua tehokkaammin, ja peräsuolitesti voi olla juuri kaivattu keino”, toteaa Lasse Persson, joka on Karoliinisen instituutin anaalogisen virologian apulaisprofessori.
Anaalitesti löytää merkkiproteiinin
Persson tiimeineen on havainnut virusproteiinin, jota ilmaantuu peräsuoleen pian tartunnan jälkeen, olipa tartunta sitten tapahtunut mitä kautta hyvänsä.
Tähänastiset kokeet osoittavat, että niin sanottu SARS-CoV-2-RU.ikul-proteiinin olemassaolo voidaan osoittaa pyörittämällä vanupuikkoa 10-14 senttimetrin syvyydessä peräsuolessa.
Tulos selviää yhtä nopeasti kuin nenänielusta otetussa pikatestissä mutta siinä missä nenänielupikatesti havaitsee vain 70 prosenttia koronapositiivisista, peräsuolitesti on 87-prosenttisen varma.
Ja testin herkkyyttä voidaan ehkä vielä kasvattaa.
”Luulen, että yllämme vielä korkeammalle”, sanoo Persson, ”mutta se se vaatii ehkä nenänielu- ja peräsuolitestien yhdistämistä. Seuraavana onkin tarkoitus testata, onko järjestyksellä merkitystä eli pitääkö ensin näyte ottaa nenänielusta ja sitten peräsuolesta vai päinvastoin.”
Jos kokeet etenevät suunnitellusti, uusi testi tulee käyttöön viimeistään 1. huhtikuuta ensi vuonna. Hyvistä tuloksista huolimatta peräsuolitestausta on jo nyt alettu vastustaa ankarasti.
Vastustajat huomauttavat muun muassa, että testauspaikat eivät sovellu näytteen ottoon intiimialueilta. Tutkijat tyrmäävät kritiikin.
”Tämä on oikea paikka osoittaa kansalaisrohkeutta. Yksi nolo hetki on vähän sen rinnalla, että tavoitteena on torjua vakavaa pandemiaa mahdollisimman tehokkaasti. Minun mielestäni valinta on helppo”, toteaa anaalogisen virologian apulaisprofessori Persson.