Shutterstock
Parkinsonin tauti on krooninen liikehäiriösairaus, joka johtuu dopamiini-viestiaineen puutteesta.
Dopamiinia muodostuu syvällä aivoissa basaaliganglioiksi eli tyvitumakkeiksi kutsutuissa osissa, ja aine toimii eräänlaisena kemiallisena viestinviejänä, joka kuljettaa viestejä hermosolusta toiseen hermoston muodostavissa pitkissä soluketjuissa.
Aivot tarvitsevat dopamiinia jatkuvasti elimistön liikkeiden säätelyyn, ja siksi viestiainettakin muodostuu ja hajoaa koko ajan.
Parkinsonin tautia sairastavilla dopamiinin tuotanto vähenee, mutta sen hajoaminen ei hidastu.
Tämä tarkoittaa, että vähitellen muodostuu dopamiinin puute eli Parkinsonin taudiksi kutsuttu sairaus.
2. Kehen Parkinsonin tauti iskee?
Vuosikymmenien tutkimuksista huolimatta ei vieläkään tiedetä varmuudella, mikä Parkinsonin taudin laukaisee. Useimmissa tapauksissa dopamiinin puutoksen syyt jäävätkin tuntemattomaksi.
Arvellaan kuitenkin, että syy voi piillä geneettisen alttiuden eli perimän sekä ulkoisisten tekijöiden, kuten ympäristötekijöiden, kasvuun liittyvien tekijöiden ja myrkkyjen yhteisvaikutuksessa.
Sairaus puhkeaa useimmiten 50–70-vuotiaana, ja riski sairastua kasvaa iän myötä.
Miehet sairastuvat hieman useammin kuin naiset.
3. Millaisia oireet ovat?
Shutterstock
Lihasjäykkyys, tasapaino- ja kävelyongelmat, lepovapina ja liikkeiden hitaus ovat Parkinsonin taudin yleisimpiä oireita.
Sairaus voi aiheuttaa myös muita oireita: se vähentää kasvojen ilmeikkyyttä, heikentää äänen voimakkuutta ja aiheuttaa yleistä väsymystä.
Useimmiten oireet ovat epäsymmetrisiä eli niitä esiintyy enemmän toisella puolella. Tämä johtuu siitä, että sairaus koettelee aivopuoliskoja eri tavoin.
4. Voidaanko sitä hoitaa?
On olemassa lääkeaineita, joilla joitakin Parkinsonin taudin oireita voidaan lievittää, mutta sen etenemistä ei voida pysäyttää millään lääkeaineilla. Mahdollisia hoitoja tutkitaan jatkuvasti.
Vuonna 2014 Harvardin yliopiston tutkijaryhmä julkaisi yllättävän tutkimustuloksen.
Osana kokeellista hoitoa tutkijat siirsivät pienelle ryhmälle Parkinsonin tautia sairastavia aivoihin dopamiinia tuottavia soluja. He havaitsivat, että siirretyt dopamiinisolut pysyivät terveinä ja toimintakuntoisina koko tutkimuksen kestoajan eli 14 vuotta.
Tutkijat toivovat nyt, että dopamiinisolujen siirtäminen voisi hyödyttää tulevaisuudessa muitakin Parkinsonia tautia sairastavia potilaita.
Lähteet: Tanskan Parkinson-yhdistys, netdoktor.dk