Moottoripyörillä ja viidakkoveitsillä varustautuneet CREMER-tutkimuskeskuksen tutkijat tekevät kerran kuussa retken Kamerunin sademetsään. Siellä he ottavat kiinni lepakoita ja keräävät apinoiden ulosteita.
Näytteet viedään läheiseen tukikohtaan käsiteltäväksi ja rekisteröitäväksi, ennen kuin ne toimitetaan Kamerunin pääkaupunkiin Yaoundéen analysoitavaksi.
Vaikka oireet vaihtelevat, maailmanlaajuisiksi leviäviä epidemioita yhdistää se, että tartuntatauti on zoonoosi eli sen aiheuttaja voi siirtyä eläimestä ihmiseen ja päinvastoin.
Tehtävä on selvä: tutkimusryhmä jäljittää uhkaavia viruksia voidakseen varoittaa niistä ajoissa. Tavoitteena on estää näin pandemian puhkeaminen.
Lepakoita saalistetaan yöllä
CREMERin tutkijat ovat taitavia ottamaan verinäytteitä eläimiltä ja löytämään niiden jätöksiä, joissa voi piillä kiinnostavia viruksia. Yön pimeydessä verkolla pyydystetyistä lepakoista imetään vähän verta ennen vapauttamista.
Koronavirus viihtyy lepakoissa
Viiden viime vuoden aikana on löydetty lepakoista yli 200 erityyppistä koronavirusta ja useanlaisia filoviruksia (ebola- ja marburgviruksia). Seitsemän virustyyppiä on jo siirtynyt ihmiseen, ja kolme tyyppiä on sairastuttanut ihmisiä vakavasti.
Saaliista otetaan näytteitä
Myös duikereiksi kutsutut sukeltaja-antiloopit saattavat kantaa erilaisia filoviruksia. Metsästäjät auttavat tutkijoita saamaan tarvitsemansa näytteet. Tutkijat puolestaan kertovat maalaisille, kuinka he voivat pienentää tartuntariskiään.
Pikku lepakot törmäävät lankaesteeseen
Myös pieniä lepakoita halutaan tutkia. Suuri harppua muistuttava ansa pyydystää niitä nailonlangoilla lennosta. Eläimet liukuvat kangaspussiin, josta tutkijat voivat helposti kahmaista ne käteensä.
Suojapukuiset kokevat verkkoja
Valkoista suojapukua ja kasvomaskia käyttävät tutkijat huolehtivat lepakkonäytteiden hankkimisesta. Niistä analysoidaan, kantavatko lepakot esimerkiksi ebola-, mers-, marburg- tai koronaviruksia, joista voi tulla ihmisen taudinaiheuttajia.
Uloste on tietolähde
Metsän hyvin tuntevat paikallisasukkaat auttavat tutkijoita jäljittämään apinoita yli 2 600 neliökilometrin laajuisessa Campo Ma’anin kansallispuistossa. Siihen, että koossa on 15 ulostenäytettä, voi mennä silti parikin viikkoa.
Tutkimusta laittomin keinoin
Muurahaiskävyt, jyrsijät ja käärmeet ovat tärkeitä tutkimuskohteita, vaikka niiden pyytäminen ei olekaan sallittua. Tästä syystä tutkijat eivät paljasta näytteidensä alkuperää.
Näytteitä säilytetään yli 15 vuotta
Kamerunin pääkaupungissa Yaoundéssa laboratorio säilyttää pakastettuja näytteitä vähintään 15 vuotta. Sen ansiosta on mahdollista seurata virusten kehittymistä ajan mittaan ja verrata vanhoja virustyyppejä uusiin.
Gorillat saivat ihmisiltä COVID-19-tartunnan
Mefoun kansallispuistossa on eristetty kahdeksan uuden koronaviruksen saanutta gorillaa. Niiden COVID-19-tartunta on esimerkki siitä, että zoonoosin aiheuttaja voi siirtyä ihmisistä eläimiin ja aiheuttaa niille terveysuhan.
