Sunetra Gupta

Pandemiaprofessori: ”Olemme käsitelleet covid-19-ongelmaa väärin”

HAASTATTELU: Sunetra Gupta on epidemiologian professori ja pandemioiden kehittymisen asiantuntija. Hänen mielestään covid-19:ää pitäisi käsitellä aivan toisin – vain osan väestöstä olisi pitänyt eristäytyä pandemian aikana.

HAASTATTELU: Sunetra Gupta on epidemiologian professori ja pandemioiden kehittymisen asiantuntija. Hänen mielestään covid-19:ää pitäisi käsitellä aivan toisin – vain osan väestöstä olisi pitänyt eristäytyä pandemian aikana.

Charlie Lee Potter

1: Tuliko covid-19 sinulle yllätyksenä?

Ei. On tavallista, että uudet virukset leviävät maailmanlaajuisesti. Tämän osoitti esimerkiksi lintuinfluenssa vuonna 2009. Enimmäkseen tätä ei huomata, koska uusilla viruksilla on niin paljon yhteistä aiempien virusten kanssa.

Covid-19 erottuu muista taudeista siten, että se muodostaa kohonneen riskin ihmisille, joilla on muita sairauksia, kuten diabetes tai keuhkosairauksia, mutta jonain ajankohtana covid-19 muuttuu epidemisestä endeemiseksi (tietylle alueelle rajautuvaksi, toim.). Kun näin tapahtuu, väestö on saavuttanut laumasuojan eikä sars-CoV-2 enää erotu muista koronaviruksista, jotka jo kiertävät keskuudessamme.

Covid-19 erottuu muista taudeista siten, että se muodostaa kohonneen riskin ihmisille, joilla on muita sairauksia, kuten diabetes tai keuhkosairauksia.

2: Miksi olet suhtautunut kriittisesti pandemian käsittelyyn?

Useimmat kansakunnat ovat ryhtyneet moniin rajoitustoimiin hillitäkseen covid-19:n leviämistä. Minä ja monet muut tutkijat pidämme sitä vääränä strategiana.

Me kannatamme ”kohdistettua suojausta”, jossa ne, jotka ovat vaarassa kuolla sairauteen, eristäytyvät tietyksi ajanjaksoksi, kun taas kaikki muut elävät ilman rajoituksia.

Sitä mukaa kuin immuniteetti leviää yhteiskunnassa infektion riski vähenee kaikkien osalta, myös haavoittuvimpien. On vaikuttavaa, että covid-19:ää vastaan onnistuttiin kehittämään rokotteita niin nopeasti, mutta ei ole mitenkään järkevää rokottaa kaikkia, koska silloin emme koskaan saavuta luonnollista vastustuskykyä sairautta vastaan. Rokottakaa vain haavoittuvimmat, ja antakaa muuten terveiden ihmisten jatkaa elämäänsä.

On vaikuttavaa, että covid-19:ää vastaan onnistuttiin kehittämään rokotteita niin nopeasti, mutta ei ole mitenkään järkevää rokottaa kaikkia.

3: Miksi covid-19:n rajoittaminen sulkutoimilla on ongelmallista?

Olen syvästi huolissani niistä vaikutuksista, joita suluilla on maailman köyhemmän osan väestön elämään.

Miljoonat lapset ovat jo sairastaneet covid-19:n, mutta he eivät kuole tähän tautiin – he kuolevat nälkään, koska heidän vanhempansa eivät rajoitusten vuoksi enää pysty elättämään heitä.

Sulkujen kielteiset seuraukset ovat valtavia, ja niihin on kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. Sitä yritämme nyt muuttaa uudessa Collateral Global -hankkeessamme.

Nainen saa rokotteen

Vain erityisen alttiit ja haavoittuvaiset henkilöt pitäisi Sunetra Guptan mukaan rokottaa covid-19-tautia vastaan.

© Shutterstock

4: Mikä on hankkeen päämäärä?

Tavoitteena on dokumentoida, millaiset vaikutukset suluilla on ollut maailmanlaajuisesti.

Muun muassa rokotteiden kehitys muita tappavia tauteja, kuten tuhkarokkoa ja hepatiitti B:tä, vastaan on pandemian aikana vähentynyt huomattavasti. Samoin on vähentynyt tuberkuloosi- ja hiv-lääkkeiden jakelu, millä voi olla sairastuneille kohtalokkaat seuraukset.

Puhumattakaan syöpä- ja sydäntautien diagnostisten tutkimusten viivästymisestä, jonka covid-19:ään keskittyminen on aiheuttanut. On tärkeää, että nämä asiat tulevat yleiseen tietoon seuraavan vastaavan pandemian varalta. Yhtään päätöstä ei tulevaisuudessa pidä tehdä ottamatta niitä huomioon.

5: Milloin tiesit haluavasi tutkijaksi?

Kun ensimmäistä kertaa tutustuin lukiossa James Clerk Maxwellin yhtälöihin (neljä yhtälöä, jotka yhdessä selittävät radioaaltojen ja valon etenemisen, toim.).

Muistan ajatelleeni: tämä on tieteen kauneutta. Myöhemmin opiskellessani fysiikkaa yliopistossa havaitsin, miten saatoin soveltaa matematiikkaa ymmärtääkseni tarttuvien tautien perustana olevia evoluution ja biologian prosesseja. Ja samalla polulla olen jatkanut edelleen.

Rabindranath Tagore

Intialainen runoilija ja filosofi Rabindranath Tagore sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon vuonna 1913.

© Corbis/Getty Images

6: Kuka on suurin inspiraation lähteesi?

Rabindranath Tagore sekä isäni. Tagore oli intialainen runoilija, kirjailija ja filosofi, jolla ei ole ollut valtava vaikutus vain siihen Länsi-Bengalin alueeseen, missä minä olen varttunut, vaan koko Intiaan. Hän tavoitteli pelottomasti uusia älyllisiä haasteita, ja se on innoittanut minua paljon.

Peloton oli myös isäni. Hän ei koskaan suostunut periaatteissaan kompromisseihin vaan taisteli aina sen puolesta, mihin hän uskoi. Tämän pelottomuuden olen perinyt häneltä.

Suosiota ei saa siitä, että ui vastavirtaan, kuten minä olen tehnyt covid-19-kysymyksessä, mutta minusta ei koskaan ole tuntunut siltä, että olisi ollut vaihtoehtoja. En yksinkertaisesti olisi voinut katsoa itseäni silmiin, jos en olisi noudattanut henkilökohtaista ja tieteellistä vakaumustani tällaisessa ongelmassa.

7: Mikä on sinusta merkittävin saavutuksesi tutkijana?

Yhdessä Oxfordin yliopiston työryhmäni kanssa olen kehittänyt yleisrokotetta, joka suojaa kaikkia influenssan muotoja vastaan.

Rokote on ensimmäinen laatuaan maailmassa, ja se voi antaa elinikäisen immuniteetin influenssaa vastaan. Rokote on patentoitu ja hyväksytty, ja odotamme pääsevämme tekemään ensimmäiset kliiniset tutkimukset ensi vuonna.