Maailman ensimmäinen rokote kehitettiin vuonna 1796. Se torjui isorokkoa samalla periaatteella kuin useimmat muut rokotteet sen jälkeen. Kun annos heikennettyjä, kuolleita tai muokattuja taudinaiheuttaja ruiskutetaan elimistöön, elimistö kehittää immuniteetin sairautta vastaan.
Vanha kuva rokotteista romuttui vuonna 2020, kun ensimmäiset mRNA-rokotteet koronavirusta vastaan näkivät päivänvalon. Ratkaiseva ero perinteisiin rokotevalmisteisiin verrattuna on se, että uutta rokotetta voidaan valmistaa laboratorioissa valtavia määriä. Rokotteita voidaan myös räätälöidä tarpeen mukaan.
Läpimurto poiki ennätysajassa tehokkaan keinon hillitä kaikkialla leviävää koronavirusta. Lisäksi se avasi mahdollisuuden torjua hiv:tä, malariaa ja tiettyjä syöpiä.
Tuoreimmissa kokeissa on saatu lupaavia tuloksia rokotteista sekä MS-tautia että hiv:tä vastaan. Nyt näytää siltä, että rokotteiden vallankumous on aivan nurkan takana.
Elimistön solut muuttuvat rokotetehtaiksi
Lähetti-rna (mRNA) on dna:ta muistuttava molekyyli, joka voidaan viedä ihmisen soluun ja siten saada solu tuottamaan tiettyä proteiinia, esimerkiksi koronaviruksen pintaproteiinia.
Kun solu tuottaa proteiinia, immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan viruksen ja voi sitten alkaa torjua sitä.