Shutterstock
Nye vacciner lover fx bedre kraeftbehandling

Pandemia vauhditti rokoteläpimurtoja: syöpä, hiv ja malaria

Maailman ensimmäisten mRNA-rokotteiden jälkeen alkaa rokotetaistelu syöpää, hiv:tä ja malariaa vastaan.

Maailman ensimmäinen rokote kehitettiin vuonna 1796. Se torjui isorokkoa samalla periaatteella kuin useimmat muut rokotteet sen jälkeen. Kun annos heikennettyjä, kuolleita tai muokattuja taudinaiheuttaja ruiskutetaan elimistöön, elimistö kehittää immuniteetin sairautta vastaan.

Vanha kuva rokotteista romuttui vuonna 2020, kun ensimmäiset mRNA-rokotteet koronavirusta vastaan näkivät päivänvalon. Ratkaiseva ero perinteisiin rokotevalmisteisiin verrattuna on se, että uutta rokotetta voidaan valmistaa laboratorioissa valtavia määriä. Rokotteita voidaan myös räätälöidä tarpeen mukaan.

Läpimurto poiki ennätysajassa tehokkaan keinon hillitä kaikkialla leviävää koronavirusta. Lisäksi se avasi mahdollisuuden torjua hiv:tä, malariaa ja tiettyjä syöpiä.

Tuoreimmissa kokeissa on saatu lupaavia tuloksia rokotteista sekä MS-tautia että hiv:tä vastaan. Nyt näytää siltä, että rokotteiden vallankumous on aivan nurkan takana.

Elimistön solut muuttuvat rokotetehtaiksi

Lähetti-rna (mRNA) on dna:ta muistuttava molekyyli, joka voidaan viedä ihmisen soluun ja siten saada solu tuottamaan tiettyä proteiinia, esimerkiksi koronaviruksen pintaproteiinia.

Kun solu tuottaa proteiinia, immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan viruksen ja voi sitten alkaa torjua sitä.

Rna valmistaa elimistön taisteluun

Rokote antaa suojaa virusta vastaan tutustuttamalla immuunijärjestelmän virukseen ja yllyttämällä vastahyökkäykseen. Osa uusista koronarokotteista käyttää tarkoitukseen dna:ta muistuttavaa rna:ta, joka saa solut tuottamaan viruksen proteiineja.

1. Rasvapallo vie lähetti-rna:n soluun

Laboratoriossa valmistetaan lähetti-rna (valkoinen), joka sisältää koronaviruksen niin sanotun piikkiproteiinin valmistusohjeen. Rna pakataan rasvapalloon (keltainen), joka ruiskutetaan kehoon. Rasvapallo siirtää rna:n solun sisälle.

Shutterstock & Malene Vinther

2. Solu tekee virusproteiinia

Solut käyttävät normaalisti omaan perimään perustuvaa lähetti-rna:ta proteiinien muodostamiseen. Rokote hyödyntää tätä koneistoa (keltainen) piikkiproteiinien (punaiset kolmiot) tuottamiseen. Syntyvät proteiinit erittyvät vereen.

Shutterstock & Malene Vinther

3. Immuunisolut pilkkovat proteiineja

Antigeenien esittelyyn erikoistuneet immuunijärjestelmän solut (valkoinen) ottavat vastaan piikkiproteiineja ja hajottavat niitä pieniksi kappaleiksi. Nämä yhdistyvät immuunisolujen pinnalla esiintyviin MHC-II-aineisiin (harmaa).

Shutterstock & Malene Vinther

4. Vastahyökkäys voi alkaa

Immuunijärjestelmän auttaja-T-solut (vaaleankeltainen) sitoutuvat kappaleisiin ja aktivoivat muita valkosoluja (keltainen ja vihreä), kuten vasta-aineita tuottavia B-soluja ja tartunnan saaneita soluja tuhoavia tappaja-T-soluja.

Shutterstock & Malene Vinther

Uusia mRNA-rokotteita voidaan tuottaa ja muokata paljon nopeammin kuin perinteisiä rokotevalmisteita. Tutkimuksessa on jo kaavailtu, mitä muita sairauksia uudet rokotteet voivat torjua.

Tutkijat ovat havainneet, että vaiheen 1 kokeissa 97 prosentilla koehenkilöistä syntyi vasta-aineita hiv:tä vastaan. Tämä vasta-aine tunnistaa hi-viruksen kaikki tunnetut muunnokset.

Parhaillaan hiv-rokotetta testataan Modernan mRNA-tekniikan kanssa.

Äskettäin Yalen yliopiston tutkijat saivat patentin malariarokotteelle, joka on niin kutsuttu itseään tehostava mRNA-rokote. Se muistuttaa mRNA-rokotetta, mutta annos on vain pienempi.

VIDEO: Tämän vuoksi taistelu malariaa vastaan on vaikeaa

Biontechin mRNA-tekniikkaa on hiirikokeissa muutettu niin, että se sopii MS-taudin hoitoon. Kokeessa rokote esti taudin oireiden ilmenemisen kaikilla rokotetuilla hiirillä.

Parhaillaan Biontech optimoi tekniikkaansa niin, että siitä saadaan tuotettua rokote ihosyöpää vastaan. Yrityksen mukaan rokote on valmis ”muutaman vuoden” kuluttua.

Luvassa on mRNA-rokotekokeita myös influenssaa, zikavirusta ja rabiesta vastaan.

Rokotevallankumous tapahtuu laajalla rintamalla

Jo vuosikymmenien ajan mRNA-rokotteet ovat olleet teoriassa mahdollisia, mutta niiden suuri läpimurto sattui vasta koronapandemian yhteydessä. Syynä viivästykseen on ollut rahoitus.

Kun korona sitten pakotti maailman polvilleen, ensimmäiset mRNA-rokotteet saatiin valmiiksi ennätysnopeasti.

Samaan aikaan myös muut uudet rokotteet ottavat jättiharppauksia kehitystyössään. Tanskasssa Kööpenhaminan yliopiston tutkijat kehittävät koronarokotetta, joka antaa immuniteetin kolmeksi vuodeksi. Rokote perustuu uuteen tekniikkaan, viruksen kaltaisiin partikkeleihin (cVLP, capsid virus-like particle).

Kööpenhaminalaistutkijoiden piti alun perin kehittää malariarokote, joten jos koronavirusrokote onnistuu, seuraavaksi vuorossa on malaria.