Pakoilun mestari ei hukkaa tilaisuutta

Kuume nousee, ja kurkku on kipeä. Influenssa jyllää jälleen. Koska joka vuosi miljoonat ihmiset saavat tartunnan, toiveena on, että sairastuminen voidaan jo lähi­tulevaisuudessa estää rokottamalla. Virus tarjoaa rokotteen kehittäjille kuitenkin kovan vastuksen.

Shutterstock

1.–2. vrk: Tartunta

Atshii! Työkaveri unohtaa laittaa käden suun eteen, ja hänen suustaan purskahtaa ilmoille sylkipisarapilvi yli 100 kilometrin tuntinopeudella.

Pisarat sisältävät miljoonia viruksia, jotka lähtevät etsimään uutta uhria. Muutaman päivän päästä tämä sairastuu influenssaan.

Virukset räiskähtävät hengitysteihin

Influenssaan sairastuneesta peräisin olevat virukset voivat jäädä leijumaan ilmaan, ja ne levittävät tartuntaa jo ennen kuin tauti puhkeaa taudinkantajassa.

1. Liikkeellelähtö

Virukset poistuvat joukolla taudinkantajasta parantaakseen tarttumismahdollisuuksiaan. Influenssan itämisaika on 2–3 vuorokautta.

2. Siirtymävaihe

Virukset matkaavat pisaroissa, jotka voivat lentää metrin päähän. Osa viruksista kulkee sumumaista aerosolia muodostavien hiukkasten mukana ja leijuu tunteja.

3. Perilletulo

Viruksille altistutaan hengitettäessä sisään. Limakalvon soluihin tarttuvat virukset alkavat lisääntyä. Sairastumisriski riippuu virusten määrästä.

3.–7. vrk: Tauti

Virusten ensimmäinen pysähdyspaikka on ylähengitysteiden limakalvo.

Soluihin tunkeuduttuaan virukset kaappaavat niiden sisäiset rakenteet omaan käyttöönsä ja alkavat niiden avulla monistaa itseään.

Seuraava virussukupolvi edistää tartuntaa valloittamalla uusia soluja alempana hengitysteissä. Tartunta ei kuitenkaan pääse etenemään esteettömästi. Kun virus tarttuu, solun pinnan proteiinit tunnistavat heti vieraan ja lähettävät hätäviestin solun sisään.

Varoitus saa solun päästämään myrkkypilven.

Lisäksi immuunijärjestelmän valkosolut saavat solulta aktivoitumispyynnön. Tappajasolut tuhoavat virusten valtaamia soluja ja auttajasolut alkavat tuottaa sytokiineja, joilla immuunijärjestelmä säätelee puolustusreaktioihin osallistuvien solujen toimintaa.

Jos ihminen on sairastanut vähän aiemmin samantyyppisen influenssan tai tullut rokotetuksi sitä vastaan, elimistössä on jo niiden vasta-aineiden ohje, jotka voivat torpata tartunnan. Mikäli virus on uusi tuttavuus, taistelu kestää kauemmin, sillä immuunijärjestelmän pitää kehittää tähän taudinaiheuttajaan sopiva vasta-aine.

Puolustustaistelu saa taudinkantajan tuntemaan itsensä sairaaksi.

Puolustustaistelu tekee olon kurjaksi

1 / 5

undefined

12345

Kehon kamppailu influenssaa vastaan aiheuttaa oireet, kuten kuumeen ja säryn. Virukset eivät saa heti luovutusvoittoa, vaan immuunijärjestelmä ryhtyy kiivaaseen vastarintaan. Ratkaisutaistelu aiheuttaa valtaosan oireista.

© Flashpop/Getty Images

2.–3. vk: Toipuminen

Immuunijärjestelmä pystyy yleensä taltuttamaan influenssatartunnan viikossa.

Taisteluväsymys vaivaa kuitenkin vielä kauan, eivätkä kaikki oireetkaan, kuten limakalvojen turvotus ja nivelkivut, häviä kuin taikaiskusta.

Tauti voi muistuttaa olemassaolostaan jopa kolmekin viikkoa. Toipilasaikana on suuri riski sairastua uudestaan.

Yleiskunto ja vastustuskyky eivät ole entisellään, koska immuuni­järjestelmä on keskittynyt yhden taudin­aiheuttajan, influenssaviruksen, kampittamiseen.

Siksi helposti sairastutaan bakteerin tai viruksen aiheuttamaan jälkitautiin, kuten keuhkokuumeeseen. Rajujen puolustusreaktioiden vanavedessä on mahdollinen myös sytokiinimyrsky, joka voi olla tappava tulehdus. Sillä epäillään olleen merkittävä osa espanjantaudin (1918–1920) kuolettavuudessa.

Mutaatio

Pahimpien epidemioiden takana on A-influenssa. Virustyypistä tekee vaarallisen se, että siitä on monta erilaista versiota, jotka vielä muuttumalla vuodesta toiseen pystyvät huiputtamaan immuunijärjestelmää.

Virusten pinnalla esiintyviä proteiineja ovat hemag­glutiniini (H) ja neuraminidaasi (N). Niistä on olemassa useita muunnoksia, joiden perusteella virus nimetään, kuten yleisin variantti H1N1. Viruksen proteiinit voivat muuntua hyvin nopeasti niin, että ne eivät enää näytä samalta kuin ennen.

Tästä syystä immuunijärjestelmä kohtaa joka vuosi sen verran erilaisen influenssaviruksen, että sen on vaikea tunnistaa sitä ja ottaa käyttöön heti tilanteen vaatimat puolustusaseet.

Torjuntakyvyn kannalta on ratkaisevaa se, että ne vasta-aineet, jotka syntyvät tartunnan tuloksena, ovat tietyn antigeenin eli elimistössä puolustusreaktion aiheuttavan tekijän mukaisia.

Influenssavirus uudistuu jatkuvasti

Elimistön on vaikea tunnistaa influenssaa, koska virus ikään kuin vaihtaa vähän väliä vaatteita. Siksi rokotekaan ei anna pitkäaikaista suojaa.

Henning Dalhoff & Lasse Lund-Andersen

Pinta määrää tyypin

Viruskanta määritetään sen mukaan, mikä versio proteiineista H ja N esiintyy viruksen pinnassa, esimerkiksi H1N1.

Henning Dalhoff & Lasse Lund-Andersen

Proteiinit muuttuvat

Pinnan proteiineissa tapahtuu usein pieniä muutoksia. Siksi virus ei pysy samanlaisena tunnistuskohteena kovin kauan.

Henning Dalhoff & Lasse Lund-Andersen

Uhrit valikoituvat

Yksittäinen virusvariantti pystyy tarttumaan vain niihin soluihin, joiden reseptorit sopivat sen proteiineihin.

Henning Dalhoff & Lasse Lund-Andersen

Influenssa iskee joka vuosi uudestaan

Kun virus muuntuu, nämä avainominaisuudet voivat muuttua niin, että tunnistus epäonnistuu.

Influenssarokote antaa tilapäisesti suojaa vain yksittäisiä viruskantoja vastaan. Siksi rokotukset täytyy järjestää influenssakausittain. Kun rokote sisältää oikeat viruskannat, se pienentää selvästi sairastumisriskiä ja ehkäisee epidemioita.

Jokaiselle influenssakaudelle valmistetaan oma rokote.

Lue myös:

T-cells and vitamin D
Sairaudet

Immuunijärjestelmän säätely

0 minuuttia
Syöpä

Keinotekoiset kasvaimet korvaavat eläinkokeet

2 minuuttia
Uusia läpimurtoja: sukupuolitauteihin on tulossa rokotteita
Sairaudet

3 uutta läpimurtoa nujertavat sukupuolitaudit

5 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!