Perimä vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka vanhaksi voi elää – mutta se, kuinka pitkä elämästä tulee, ei riipu pelkästään geeneistä. Elinpäivien määrä määräytyy sekä perintö- että ympäristötekijöistä, ja tutkijoiden mukaan ympäristön merkitys eliniälle on noin kolme kertaa niin suuri kuin perimän.
Ympäristön vaikutus ilmenee paitsi onnettomuuksina ja luonnonmullistuksina, joiden varalle on vaikea varautua, myös paremmin hallittavina tekijöinä. Näitä ovat vaikkapa elinolosuhteet, sosiaaliset suhteet ja harrastusmahdollisuudet. Hyvinvoinnilla on yhteys elinajan pitenemiseen.
Tässä oppaassa käydään läpi jokaisen ikäryhmän yleisimmät kuolemansyyt ja annetaan asiantuntijaneuvoja kuolemanriskin pienentämiseen. Jos ottaa vinkeistä vaarin, onnistuu välttämään onnettomuudet ja on voittanut geeniarvonnassa, voi hyvinkin elää yli 100-vuotiaaksi.
- Jutun Pohjoismaita koskevat luvut on saatu yhdysvaltalaisen Washingtonin yliopiston tietokannasta.
0-4 vuotta
Vauvat ovat haavoittuvaisia
Top 3 -kuolemansyytä
- Vauvojen sairaudet ja keskosvauriot: 17–28 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Synnytysvammat ja kromosomivirheet: 13–25 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Kätkytkuolema (imeväisikäisen yllättävä kuolema nukkuessa): 1,6–3,0 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
Kuolemanriski
Muihin maanosiin verrattuna Pohjois-Euroopassa kuolee vähän vauvoja. Pohjoismaissa valtaosa pikkulasten kuolemantapauksista liittyy synnytyskomplikaatioihin tai keskosena syntymiseen. Maailmanlaajuisessa tarkastelussa vauvojen yleisin kuolemansyy on hengitystieinfektio – 671 928 kuolemantapausta vuodessa eli 101 kuolemantapausta 100 000:ta lasta kohti.
Näin pysyt hengissä
Kaikkia synnytysvammoja ja -kompikaatioita ei voida estää, mutta tutkimusten mukaan riskiä on mahdollista pienentää niin, että mahdollisuudet saada terve lapsi paranevat. Syntyvän lapsen terveyden kannalta on tärkeää, ettei äiti esimerkiksi tupakoi, käytä päihteitä eikä liho raskauden aikana liikaa. Terveet elämäntavat ja riittävä B9-vitamiinin eli folaatin saanti tukevat sikiön normaalia kehitystä. Vammautumisriski pienenee jopa 70 prosenttia.
5–9 vuotta
Alakoululaisilla esiintyy syöpää
Top 3 -kuolemansyytä
- Aivokasvaimet: 0,7–1,2 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Synnytysvammat ja kromosomivirheet: 0,7–1,3 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Liikenneonnettomuudet: 0,6–0,8 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
Kuolemanriski
Vaikka syöpätauteihin sairastutaan enimmäkseen vanhemmalla iällä, ne ovat 5–9-vuotiaiden lasten yleisin kuolemansyy. Näin on paitsi kaikkialla Euroopassa myös Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Lapsilla esiintyy eniten aivosyöpää ja leukemiaa eli verisyöpää. Suunnilleen viidesosa syöpään sairastuneista lapsista kuolee.
Näin pysyt hengissä
Lasten syöpätautien ja elämäntapojen välinen yhteys on epäselvä. Sairastumista on siksi vaikea estää. Sen sijaan toiselle lasten yleiselle kuolemansyylle – liikenneonnettomuuksille – voidaan tehdä jotain. Esimerkiksi autoilijoilla, jotka käyttävät ajaessaan puhelinta, on nelinkertainen riski joutua onnettomuuteen tarkkaamattomuuden vuoksi. Myös ylinopeudesta ja rattijuopumuksesta johtuvat liikenneonnettomuudet ovat tavallisia.
10–24 vuotta
Osa nuorista on itsetuhoisia
Top 3 -kuolemansyytä
- Itsemurha: 5,9–6,7 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Liikenneonnettomuudet: 3,8–4,4 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Päihteiden väärinkäyttö ja yliannostus: 2,3–3,0 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
Kuolemanriski
Eniten 10–24-vuotiaita kuolee oman käden kautta. Itsemurhan tekevistä suurin osa on nuoria miehiä. Nuoret naiset päätyvät tappamaan itsensä selvästi harvemmin. Nuoria kuolee suhteellisen paljon myös liikenteessä ja päihteiden väärinkäytön seurauksena. Kuolemansyytilastoissa miehillä on näissäkin sarakkeissa yliedustus.
Näin pysyt hengissä
Itsetuhoinen käyttäytyminen, joka voi johtaa siihen, että henkilö riistää hengen itseltään, on tavallisinta murrosiän loppuvaiheessa ja noin 20 vuoden iässä. Tutkimusten mukaan tärkeimpiä syitä ovat mielenterveysongelmat, kuten masennus, kiusaaminen, syrjintä, epävakaa kasvuympäristö ja henkinen paine. Tukea on saatavilla, ja esimerkiksi keskusteluavun ja psykiatrisen hoidon on todettu pienentävän itsemurhariskiä.
25–34 vuotta
Päihteet vievät monia
Top 3 -kuolemansyytä
- Itsemurha: 15 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Päihteiden väärinkäyttö ja yliannostus: 9,3–10 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Syöpä: 6,3–10 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
Kuolemanriski
Itsemurha on yleisin kuolemansyy myös 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Siihen kuuluvia kuolee kuitenkin vähemmän liikenneonnettomuuksissa kuin nuorempia, ja päihteet ja syöpätaudit nousevat kuolemansyyluettelon kärkisijoille. Oman käden kautta ja päihteisiin kuolevista suurin osa on miehiä, mutta syöpään kuolee enemmän naisia. Rintasyöpä on nuorten naisten tavallisin syöpä.
Näin pysyt hengissä
Tutkimusten mukaan nuorten aikuisten päihteiden käyttöön vaikuttaa sosiaalinen ympäristö. Asenneilmapiirillä ja saatavuudella on suuri merkitys sille, kuinka paljon ja millä tavalla päihteitä käytetään. Oma suhde alkoholiin ja huumeisiin mukautuu monesti sellaiseksi kuin se on kasvuympäristössä. Päihdevalistuksella on mahdollista pienentää väärinkäytön riskiä.
35–49 vuotta
Syöpätaudit yleistyvät
Top 3 -kuolemansyytä
- Syöpä: 18-60 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Sydän- ja verisuonitaudit: 6,8-28 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Itsemurha: 11-19 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
Kuolemanriski
Syöpä vaatii entistä enemmän kuolonuhreja 35–49-vuotiaiden joukossa. Heidän tavallisimpia syöpätautejaan ovat rinta-, iho-, kohtu-, munasarja-, kilpirauhas-, kives- ja suolistosyöpä. Sydän- ja verisuonitaudit ovat tässä ikäryhmässä toiseksi yleisin kuolemansyy. Kolmanneksi eniten siihen kuuluvia kuolee oman käden kautta.
Näin pysyt hengissä
Elämäntavat vaikuttavat voimakkaasti syöpäriskiin, joten omilla valinnoilla on mahdollista pienentää sitä merkittävästi. Jos sauhuttelee harvoin, nauttii alkoholia kohtuullisesti, harrastaa liikuntaa, syö terveellisesti, käyttää aurinkovoidetta ja elää puhtaassa elinympäristössä, sairastuu paljon pienemmällä todennäköisyydellä syöpään. Myös HPV- eli papilloomavirusrokote ehkäisee syöpää.
50–69 vuotta
Useilla sydän alkaa reistailla
Top 3 -kuolemansyytä
- Syöpä: 278–297 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Sydän- ja verisuonitaudit: 136–147 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Ruoansulatuskanavan sairaudet: 38–42 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
Kuolemanriski
Tässä ikäryhmässä kuollaan eniten syöpään ja sydän- ja verisuonitauteihin. Verenkiertoelimistön ongelmia esiintyy enemmän miehillä kuin naisilla – ehkä siksi, että naishormoni estrogeeni ehkäisee niitä vaihdevuosiin asti. Diabetesta sairastavilla naisilla esiintyy enemmän sydän- ja verisuonitauteja kuin miesdiabeetikoilla.
Näin pysyt hengissä
Verenkiertoelimistön terveyden ylläpitämiseksi pitää liikkua säännöllisesti ja kuormittaa kehoa riittävästi. Tutkimusten mukaan jo noin 2,5 tuntia kohtuullisesti rasittavaa liikuntaa viikossa pienentää sydän- ja verisuonitautiriskiä 14 prosenttia. Tupakointi taas vahingoittaa verisuonten seinämiä. Kun ruokavalio on kevyt ja monipuolinen ja siitä saa runsaasti kuitua, sydän- ja verisuonitautien riski pienenee jopa 31 prosenttia.
70–99 vuotta
Aivot rappeutuvat
Top 3 -kuolemansyytä
- Sydän- ja verisuonitaudit: 1 751–2 184 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Syöpä: 1 169–1 378 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
- Alzheimerin tauti ja muut aivorappeumasairaudet: 203-1 006 kuolemantapausta 100 000:ta ihmistä kohti.
Kuolemanriski
Vaikka syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit ovat vanhusten yleisimpiä kuolemansyitä, Alzheimerin tautia ja muita aivorappeumasairauksia esiintyy heillä paljon. Dementiaoireisista peräti kaksi kolmasosaa on naisia. Selitys piilee ainakin osittain siinä, että naiset elävät keskimäärin miehiä pitempään. Siksi naiset ehtivät sairastaa niin sanottuja eteneviä muistisairauksia kauemmin. On kuitenkin alettu epäillä, että naisen perimällä on vaikutusta asiaan.
Näin pysyt hengissä
Aivorappeumasairauksien dementiaoireet johtuvat ennen kaikkea siitä, että keskushermostossa tapahtuu peruuttamattomia muutoksia solutuhojen seurauksena. Parantavaa hoitoa ei ole, ja lääkkeillä voidaan vain lievittää oireita. Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että aivojen terveyttä on mahdollista tukea esimerkiksi nukkumalla riittävästi, jotta ne ehtivät poistaa haitallisia jätteitä. Muistisairauksien riskitekijöinä pidetään muun muassa korkeaa verenpainetta, runsasta alkoholinkäyttöä ja passiivista elämäntapaa.
Yli 100 vuotta
3 vinkkiä 100-vuotiaaksi elämiseen
1920-luvulla syntynyt pääsee viettämään 100-vuotissyntymäpäiväänsä vain parin prosentin todennäköisyydellä, mutta nykyään syntyvillä lapsilla on analyysien mukaan peräti 30 prosentin mahdollisuus saavuttaa 100 vuoden ikä. Jos 100-vuotisjuhlat tuntuvat tavoittelemisen arvoiselta asialta, kannattaa tutustua alla oleviin asiantuntijaneuvoihin.
1. Tupakoimattomuus pidentää elämää kymmenen vuotta
Tupakointi kuuluu muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja syövän riskitekijöihin. Tupakoijat kuolevatkin keskimäärin kymmenen vuotta muita nuorempina. Jos lopettaa tupakanpolton ennen kuin täyttää 40 vuotta, riski, että kuolee sairauteen, jonka riskitekijöihin tupakointi kuuluu, pienenee peräti 90 prosenttia.
2. Liikunta jatkaa elämää viidellä vuodella
Tutkimusten mukaan säännöllinen kuntoilu ja ulkoilu pienentävät elintasosairauksien ja sydän- ja verisuonitautien riskiä jopa 30 prosenttia. Liikunnan ansiosta kuolema voi lykkääntyä vuosia. Entiset urheilijat elävät keskimäärin 5,5 vuotta pitempään kuin muut.
3. Kala ja kuidut vievät päämäärään
Kun on tutkittu 100-vuotiaiden suolistoa, on todettu, että monilla heistä on siellä – ilmeisesti ruokavaliosyistä – hyvä mikrobikanta. Osa tutkijoista uskoo, että terveyttä ja elinvoimaa pitää parhaiten yllä kasviksia, viljaa, kalaa, hedelmiä, pähkinöitä ja papuja sisältävä Välimeren ruokavalio, josta saa runsaasti kuitua ja hyviä ravintorasvoja.