Omikronmuunnos valtaa alaa
Tiistaina 23. marraskuuta Etelä-Afrikassa tunnistettiin uusi koronaviruksen muunnos, jossa oli yli 30 poikkeavaa piirrettä.
Kolme päivää myöhemmin Maailman terveysjärjestö WHO arvioi muunnoksen huolestuttavaksi, sillä esitutkimusten mukaan suuri mutaatiomäärä voi kasvattaa riskiä, että rokotetut ja jo kauan sitten COVID-19-taudin sairastaneet saavat tartunnan.
Samana päivänä uuden koronamuunnoksen nimeksi annettiin omikron.
Sen jälkeen, kun Etelä-Afrikan viranomaiset ilmoittivat omikronmuunnoksen esiintymisestä 23. marraskuuta, monet maat kielsivät matkustamisen sinne. Uusi koronavariantti on kuitenkin levinnyt niin, että siitä on tullut hallitseva kaikkialla maailmassa.
Tietoa omikronmuunnoksesta
Tarttuvuus: Vielä vertaisarviointia odottavan tanskalaistutkimuksen mukaan omikron on puolitoista kertaa niin tarttuva kuin delta. Deltamuunnos on noin 50–60 prosenttia tarttuvampi kuin alfavariantti, joka alkoi levitä vuoden 2020 alussa.
- Alatyypit: Vuoden 2022 aikana on ilmaantunut useita omikronin alatyyppejä, kuten BA.2, joka levisi etenkin talvikuukausina ja joka on tanskalaistutkimuksen mukaan alkuperäistä omikronmuunnosta tarttuvampi. Loppukeväällä löydettiin alatyypit BA.5, BA.2.12.1 ja BA.4, ja niistä BA.5:n on ennustettu yleistyvän eniten kesän aikana . BA.5 vaikuttaa leviävän tehokkaammin kuin alatyyppi BA.2. Lisäksi sekä BA.4 että BA.5 kiertävät paremmin immuniteettia, joka on syntynyt rokotteiden ja aiempien tartuntojen tuloksena.
- Oireet: Omikron näyttää aiheuttavan voimakkaan väsymyksen lisäksi nuhaa, yskää ja kurkkukipua. Kuume ja haju- ja makuaistin häviäminen ovat harvinaisempia oireita. Samankaltainen taudinkuva on ominainen eri alatyypeille.
- Vaikean taudin riski: Omikrontartunnan saaneet tarvitsevat sairaalahoitoa puolet harvemmin kuin deltapotilaat. Alatyyppien, kuten BA.4 og BA.5, ei ole todettu aiheuttavan vakavampaa tautia.
Omikron ja tarttuvuus
Mutaatiot lisäävät tarttuvuutta
Alkuperäisessä omikronmuunnoksessa on 50 mutaatiota, joista peräti 43 sijaitsee sen piikkiproteiinissa. Tämän avulla virus tarttuu ihmisen soluihin.
Joidenkin mutaatioiden on oletettu parantavan tarttuvuutta. Tutkimustulokset ja tartunnan saaneiden määrät vahvistavat oletuksen oikeaksi.
Omikrontartuntojen määrä kasvoi räjähdysmäisesti kaikkialla vuoden 2021 lopulla ja vuoden 2022 alussa, ja omikronmuunnoksesta tuli nopeasti yleisempi kuin deltasta.
Vielä vertaisarvioimattoman Hongkongin yliopiston tutkimuksen mukaan omikron lisääntyy 70 kertaa niin nopeasti hengitysteissä kuin delta.
Omikronmuunnoksen on kuitenkin arvioitu olevan enintään puolitoista kertaa niin tarttuva kuin delta.
BA.5 ja BA.4 huolestuttavat
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) luokitteli omikronin uusimmat alatyypit – BA.5:n ja BA.4:n – toukokuun puolivälissä huolestuttaviksi. Syynä oli erityisesti alatyyppien tarttuvuus ja kyky kiertää sitä immuniteettia, joka on syntynyt väestössä rokotteiden ja aiempien tartuntojen ansiosta.
Tammikuussa ja helmikuussa 2022 löydetyt alatyypit BA.4 ja BA.5 ovat viime aikoina aiheuttaneet runsaasti tartuntoja Etelä-Afrikassa ja Portugalissa, ja esimerkiksi Tanskassa terveysviranomaiset ennustavat tartuntamäärien kääntyvän nopeaan kasvuun.
BA.5:stä tullee Suomessakin hallitseva alatyyppi melko nopeasti, sillä se on lähtenyt yleistymään. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että BA.4 ja BA.5 aiheuttavat vakavamman taudin.
Omikron ja oireet
Omikrontartunta oireilee melko lievästi
Kun omikronmuunnos alkoi levitä Etelä-Afrikassa, sikäläiset lääkärit totesivat, että se aiheutti erilaisia ja lievempiä oireita kuin delta.
Lääkäreiden havaintojen mukaan omikronin aiheuttamia oireita ovat:
- Voimakas väsymys
- Lihaskivut
- Päänsärky
Etelä-Afrikan lääketieteellisen tutkimusneuvoston raportissa oltiin samoilla linjoilla. Siinä mainittiin kuitenkin erikseen, että sairaalahoitoa vaativat potilaat eivät, toisin kuin aiemmin, tarvitse happihoitoa ja ettei heillä ole entisenlaisia alahengitystieoireita.
Yhdysvaltojen tautien ehkäisykeskuksen (CDC) tuoreempien lukujen mukaan omikronin yleisimmät oireet ovat:
- yskä
- väsymys
- nenän tukkoisuus tai nuha.
Oirekuvaa tukee englantilainen tutkimus, joka kerää jatkuvasti uutta dataa aiheesta. Siinä omikronin tyypillisiksi oireiksi mainitaan myös päänsärky, aivastelu ja kurkkukipu. Yleisesti ottaen 74 prosentilla omikrontartunnan saaneista on nuhaa, 64 prosentilla yskää, 64 prosenttia kokee voimakasta väsymystä ja 60 prosenttia aivastelee.
Aiemmin koronavirustaudin oireisiin liitettiin kuume ja haju- ja makuaistin heikentyminen tai katoaminen. Omikronin leviämisen jälkeen vain yksi viidestä koronapotilaasta kokee haju- tai makuaistin heikentymistä.
Alatyypit BA.4 ja BA.5 vaikuttavat aiheuttavan samanlaisia oireita kuin alkuperäinen omikronmuunnos.
Omikronin oireet verrattuna deltaan ja alfaan
Alla on lueteltu delta- ja alfamuunnoksen tyypillisiä oireita.
Deltamuunnoksen yleisimmät oireet ovat:
- kuume
- sairauden tunne
- lihasarkuus
- nuha
- päänsärky
- kurkkukipu.
- maku- ja hajuaistin huononeminen tai menettäminen.
Alfamuunnos aiheutti yleisesti seuraavia oireita:
- kuume
- kuiva yskä
- maku- ja hajuaistin huononeminen tai menettäminen.
Omikron ja vakava tauti
Harva joutuu sairaalaan
Omikronin aiheuttama tauti on yleensä lievempi kuin deltan, ja omikrontartunnan saaneet tarvitsevat harvemmin sairaalahoitoa.
Tanskan tartuntatautien ehkäisy- ja hoitokeskus Statens Serum Institut ilmoitti vuoden 2022 alussa, että omikrontartunnan saaneilla on puolet pienempi riski joutua sairaalaan kuin deltapotilailla.
Hongkongin yliopiston tutkimuksen mukaan omikron lisääntyy tehokkaasti hengitysteissä, mutta se ei lisäänny keuhkoissa yhtä hyvin kuin delta- ja alfamuunnokset. Tämä voi selittää lievemmät oireet ja pienemmän riskin joutua sairaalaan.
On kuitenkin muistettava, että omikrontartunnasta voi seurata sairaalahoitoa vaativa tauti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rokottamattomien kannattaa välttää suuren tartuntariskin tilanteita.
Nopeasti päivittyviä tietoja osasto- ja tehohoidon tarpeesta Suomessa voi saada Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.
Tähänastisten tietojen mukaan alatyypit BA.4 ja BA.5 eivät suurenna vakavan, sairaalahoitoa vaativan taudin todennäköisyyttä.
Omikron ja rokotteet
Rokotteiden teho omikronia vastaan heikompi
Alkuperäisen omikronmuunnoksen piikkiproteiinissa oli 43 mutaatiota. Pinnalla sijaitsevan piikkiproteiinin avulla virus tarttuu ihmisen soluun ja pääsee monistamaan siinä itseään.
Koska kaikkien käytössä olevien koronarokotteiden teho on suunnattu piikkiproteiinia vastaan ja koska omikron on alkanut vallata alaa, on huolenaiheena ollut se, tehoavatko rokotteet myös omikroniin. Nykyisin tiedetään, että teho ei ole aivan toivottu.
Niillä, jotka olivat saaneet kaksi annosta Pfizerin rokotetta, oli 87 prosenttia suoja deltamuunnosta vastaan. Modernan rokotteen kohdalla luku on 88 prosenttia.
Omikronin kohdalla suoja laskee Pfizerin kohdalla 55,2:een ja Modernan kohdalla 36,7 prosenttiin.
Lisäksi rokotesuoja heikkenee jo muutamassa kuukaudessa, minkä vuoksi monissa maissa jaetaan jo kolmatta rokoteannosta.
Kolmannen annoksen jälkeen Pfizerin rokote tarjoaa muutaman viikon päästä 54,6 prosentin suojan. Modernan rokotteen tehoa kolmannen annoksen jälkeen ei ole vielä kartoitettu.
Alatyypit BA.4 ja BA.5 vaikuttavat kiertävän tehokkaammin rokotteiden aikaansaamaa immuniteettia kuin alkuperäinen omikronmuunnos. Siitä, kuinka merkittävä ero on käytännössä, ei ole tarkkaa tietoa.
Vaikka rokotteet eivät suojaa yhtä hyvin omikronmuunnokselta, ne suojaavat silti yhä sairaalaan joutumiselta.
Englantilaisen tutkimuksen mukaan kaksi rokoteannosta puolitti sairaalaan joutumisen riskin vielä 25 viikon jälkeen. Kolmas annos vähensi riskiä 68 prosentilla. Näiden lukujen lähtökohtana on alkuperäinen omikronmuunnos eivätkä alatyypit BA.4 ja BA.5, josta odotetaan tulevan hallitseva kesällä 2022.
Rokotteita on - tarvittaessa - muokattava omikronia varten
Koska rokotteet eivät suojaa omikronilta yhtä hyvin kuin muilta muunnoksilta, rokotteita on ehkä muokattava. Se on onneksi mahdollista tehdä melko lyhyessä ajassa.
Olemassa olevien koronarokotteiden päivittämistä alettiin valmistella jo beeta- ja deltamuunnosten yhteydessä.
Koronarokotteiden valmistajat pystyvät siksi vastaamaan nopeasti haasteeseen, jonka omikron ja sen alatyypit esittävät.
Arvioiden mukaan rokotteet saadaan käyttöön 4–6 kuukauden kuluessa.