Omikron - koronamuunnos

Omikron – Kaikki, mitä uudesta koronamuunnoksesta tiedetään

Koronaviruksen uusi omikron-niminen muunnos on herättänyt maailmanlaajuista huomiota. Suuri mutaatiomäärä kasvattaa nimittäin riskiä, että rokotusten ja aiempien muunnosten antama suoja ei riitä.

Koronaviruksen uusi omikron-niminen muunnos on herättänyt maailmanlaajuista huomiota. Suuri mutaatiomäärä kasvattaa nimittäin riskiä, että rokotusten ja aiempien muunnosten antama suoja ei riitä.

Shutterstock

Omikronmuunnos valtaa alaa

Tiistaina 23. marraskuuta Etelä-Afrikassa tunnistettiin uusi koronaviruksen muunnos, jossa oli yli 30 poikkeavaa piirrettä.

Kolme päivää myöhemmin Maailman terveysjärjestö WHO arvioi muunnoksen huolestuttavaksi, sillä esitutkimusten mukaan suuri mutaatiomäärä voi kasvattaa riskiä, että rokotetut ja jo kauan sitten COVID-19-taudin sairastaneet saavat tartunnan.

Samana päivänä uuden koronamuunnoksen nimeksi annettiin omikron.

Sen jälkeen, kun Etelä-Afrikan viranomaiset olivat tiedottaneet omikronista 23. marraskuuta, useat maat määräsivät alueelle matkustuskiellon. Uusi koronamuunnos näyttää silti jo levinneen, ja omikronista on tullut maailmassa yleisin koronamuunnos.

koronaviruksia
© Shutterstock

Tietoa omikronmuunnoksesta

  • Nimitys: Omikron eli B.1.1.529.
  • Alkuperä: Ilmeisesti Afrikan eteläosa. Muunnos tunnistettiin Etelä-Afrikassa 23. marraskuuta 2021.
  • Tarttuvuus: Toistaiseksi vertaisarvioimattoman tanskalaisen tutkimuksen mukaan omikronmuunnos on jopa puolitoista kertaa niin tarttuva kuin deltamuunnos. Deltamuunnos on arvioiden mukaan 50–60 prosenttia tarttuvampi kuin vuoden 2020 alussa liikkeelle lähtenyt alfamuunnos.
  • Muutokset: Omikronissa on yli 50 mutaatiota, joista 43 sijoittuu tartunnan kannalta keskeiseen piikkiproteiiniin. Deltamuunnoksen piikkiproteiinissa on tapahtunut 18 muutosta.
  • Oireet: Tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että omikronmuunnoksen oireet ovat voimakas väsymys, erilaiset kivut ja päänsärky. Yskää ja haju- tai makuaistin puutosta esiintyy vähemmän.
  • Vakavan taudin riski: Tähän asti saadut tiedot osoittavat, että omikronmuunnoksen aiheuttama riski joutua sairaalaan on puolet deltavariantin aiheuttamasta sairaalahoidon riskistä

Omikron ja tarttuvuus

Mutaatiot lisäävät tarttuvuutta

Omikronissa on 50 mutaatiota, joista peräti 43 sijaitsee tartunnan kannalta keskeisessä piikkiproteiinissa.

Osan muutoksista tiedetään tekevän viruksesta tarttuvamman ja paremman välttelemään immuunijärjestelmää, mikä näkyy jo sekä tartuntaluvuissa että tutkimuksissa.

Omikrontartunnat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti koko maailmassa, ja lyhyessä ajassa muunnos on syrjäyttänyt deltamuunnoksen.

Toistaiseksi vielä vertaisarvioimattomassa Hongkongin yliopiston tutkimuksessa omikron monisti itseään hengitysteiden soluissa 70 kertaa niin nopeasti kuin deltamuunnos.

Tanskalainen tutkimus viittaa kuitenkin siihen suuntaan, että omikronmuunnos ei ole yhtä tarttuva kuin tuhkarokko, mitä jossain vaiheessa pelättiin. Omikronin arvioidaan olevan puolitoista kertaa niin tarttuva kuin deltamuunnos.

Omikron ja oireet

Tiedot viittaavat lievään tautiin

Omikronmuunnokseen liittyy yhä paljon epäselviä seikkoja, eikä sitä ole vielä voitu vertailla kunnolla aiempiin variantteihin, kuten alfaan ja deltaan.

Kun omikronmuunnos alkoi levitä Etelä-Afrikassa, lääkärit kuvasivat oireistoa lieväksi ja osittain uudenlaiseksi.

**Lääkärien varhaisten havaintojen mukaan omikronmuunnos voi aiheuttaa:

  • voimakasta väsymystä
  • lihaskipua
  • päänsärkyä.

Havaintoja tehtiin kuitenkin vähän, ja ne pohjauituvat melko nuoriin väestöryhmiin.

Etelä-Afrikan lääketieteellisen tutkimusneuvoston raportissa annetaan viitteitä siitä, että taudinkuva on lievempi ja todetaan, että sairaalahoitoa vaativat potilaat eivät ole tarvinneet happea yhtä paljon kuin aiemmat potilaat eikä heillä ole ollut samanlaisia hengitystieoireita.

Yhdysvaltojen tautien ehkäisykeskuksen (CDC) tuoreempien lukujen mukaan omikronin yleisimmät oireet ovat:

  • yskä
  • väsymys
  • nenän tukkoisuus tai nuha.

Oirekuvaa tukee englantilainen tutkimus, joka kerää jatkuvasti uutta dataa aiheesta. Siinä omikronin tyypillisiksi oireiksi mainitaan myös päänsärky, aivastelu ja kurkkukipu.

Aiemmin koronavirustaudin oireisiin liitettiin kuume ja haju- ja makuaistin heikentyminen tai katoaminen. Omikronin leviämisen jälkeen vain yksi viidestä koronapotilaasta kokee haju- tai makuaistin heikentymistä.

Omikronin oireet verrattuna deltaan ja alfaan

Alla on lueteltu delta- ja alfamuunnoksen tyypillisiä oireita.

Deltamuunnoksen yleisimmät oireet ovat:

  • kuume
  • sairauden tunne
  • lihasarkuus
  • nuha
  • päänsärky
  • kurkkukipu.
  • maku- ja hajuaistin huononeminen tai menettäminen.

Alfamuunnos aiheutti yleisesti seuraavia oireita:

  • kuume
  • kuiva yskä
  • maku- ja hajuaistin huononeminen tai menettäminen.

Omikron ja vakava tauti

Pienempi riski joutua sairaalaan

Tähän asti saatu data omikronmuunnoksesta viittaa siihen suuntaan, että muunnos aiheuttaa yleensä lievemmän taudin ja riski joutua sairaalaan on alhaisempi kuin deltamuunnoksen aiheuttamassa taudissa.

Tanskalainen tartuntatautien ehkäisy- ja hoitokeskus, Statens Serum Institut, ilmoitti vuoden 2022 alussa, että omikronmuunnoksen aiheuttama riski joutua sairaalaan on puolet deltamuunnoksen aiheuttamasta riskistä.

Lisäksi Hongkongin yliopiston tutkimus viittaa siihen suuntaan, että omikron olisi parempi monistamaan itseään hengitysteiden soluissa mutta delta- ja alfamuunnosta huonompi monistamaan itseään keuhkosoluissa.

Tämä voisi auttaa osaltaan pitämään taudin lievänä ja ehkäisevän sairaalaan joutumista.

On kuitenkin muistettava, että myös omikronmuunnos voi aiheuttaa vakavan koronavirustaudin. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen katsaukseen kerättyjen tietojen mukaan osasto- ja tehohoidon tarve on yhä suuri, vaikka omikronmuunnoksen osuus tartunnoista on kasvanut etenkin Etelä-Suomessa. Eniten alttiina ovat rokottamattomat.

Nopeasti päivittyviä tietoja osasto- ja tehohoidon tarpeesta Suomessa voi saada Tervehden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Omikron ja rokotteet

Rokotteiden teho omikronia vastaan heikompi

Omikronmuunnoksen piikkiproteiinissa, jolla virus tarttuu soluun päästäkseen monistamaan itseään, on 43 mutaatiota.

Koska kaikkien käytössä olevien koronarokotteiden teho on suunnattu piikkiproteiinia vastaan ja koska omikron on alkanut vallata alaa, on huolenaiheena ollut se, tehoavatko rokotteet myös omikroniin. Nykyisin tiedetään, että teho ei ole aivan toivottu.

Niillä, jotka olivat saaneet kaksi annosta Pfizerin rokotetta, oli 87 prosenttia suoja deltamuunnosta vastaan. Modernan rokotteen kohdalla luku on 88 prosenttia.

Omikronin kohdalla suoja laskee Pfizerin kohdalla 55,2:een ja Modernan kohdalla 36,7 prosenttiin.

Lisäksi rokotesuoja heikkenee jo muutamassa kuukaudessa, minkä vuoksi monissa maissa jaetaan jo kolmatta rokoteannosta.

Kolmannen annoksen jälkeen Pfizerin rokote tarjoaa muutaman viikon päästä 54,6 prosentin suojan. Modernan rokotteen tehoa kolmannen annoksen jälkeen ei ole vielä kartoitettu.

Vaikka rokotteet eivät suojaa yhtä hyvin omikronmuunnokselta, ne suojaavat silti yhä sairaalaan joutumiselta.

Englantilaisen tutkimuksen mukaan kaksi rokoteannosta puolitti sairaalaan joutumisen riskin vielä 25 viikon jälkeen. Kolmas annos vähensi riskiä 68 prosentilla.

Rokotteita on - tarvittaessa - muokattava omikronia varten

Koska rokotteet eivät suojaa omikronilta yhtä hyvin kuin muilta muunnoksilta, niitä on ehkä muokattava uutta muunnosta varten. Se voidaan onneksi tehdä melko lyhyessä ajassa.

Valmistelut olemassa olevien koronarokotteiden uudistamiseksi aloitettiin jo, kun beetamuunnos ja myöhemmin deltamuunnos alkoivat levitä.

Tästä syystä koronarokotteiden valmistajat ovat hyvin varustautuneita nujertamaan myös omikronin, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi.

Arvioiden mukaan kuluu neljästä kuuteen kuukautta, kunnes uudet rokotteet ovat käytössä.