Koronavirus on koetellut Italiaa pahemmin kuin yhtäkään toista Euroopan maata. Tähän mennessä 35 000 italialaisella on diagnosoitu COVID-19-virustartunta.
Myös kuolleisuus koronavirukseen on noussut korkeaksi: Maailman terveysjärjestön WHO:n tilastojen mukaan kuolemantapauksia on ollut keskimäärin 42,2 miljoonaa asukasta kohti. Luku on huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi Saksassa, missä kuolleisuus on ollut miljoonaa asukasta kohti vain 0,3.
Kuolemantapauksia miljoonaa asukasta kohti:

Italialaisten viime viikkojen tragedia on tuottanut myös ison joukon tieteellisiä artikkeleita, tutkimuksia ja raportteja. Niistä muiden maiden terveysviranomaiset yrittävät ottaa oppia siitä, miten COVID-19:n kukistamiseksi pitää toimia.
Tässä viisi tärkeintä opetusta:
1. Potilasvyöryä sairaaloihin on tasattava
Tärkein opetus Italian katastrofista on se, että on estettävä isojen ihmisjoukkojen sairastuminen samanaikaisesti.
Etenkin Lombardian alueella Pohjois-Italiassa, missä ensimmäiset koronatapaukset havaittiin, terveydenhuoltojärjestelmä on ollut hätää kärsimässä potilasvyöryn edessä. Noin 10 miljoonan asukkaan alueella yli 17 700 on saanut tartunnan.
Tällainen potilasmäärä yhdellä kertaa on ollut liikaa sairaaloille. Sairaalasänkyjä, hengityssuojia, hengityskoneita ja muita välineitä ei ole ollut tarpeeksi. Seurauksena on ollut ihmishenkien menetyksiä.
Alueen sairaaloissa varattiin epidemian kahden ensimmäisen viikon aikana 482 potilaspaikkaa tehohoitoon. Todellinen tarve on kasvanut paljon suuremmaksi. Terveysviranomaiset arvioivat tehohoitoa tarvitsevien määrän ainakin kaksinkertaistuvan.
Tilannetta pahentaa entisestään se, että 8,3 prosenttia terveydenhuollon työntekijöistä on itse saanut tartunnan.
2. Ennestään sairaat ovat hengenvaarassa
Italian tilanne vahvistaa käsityksen, että COVID-19 on vaarallisin ikäihmisille ja niille, joiden vastustuskyky on valmiiksi sairauden heikentämä.
Italian terveysviranomaisten tutkimusyksikkö Istituto Superiore di Sanita on käynyt läpi osan 3 000 kuolemantapauksesta. Sen raportti osoittaa, että puolella kuolleista oli entuudestaan ainakin kolme muuta sairautta, yleensä kohonnut verenpaine, diabetes ja sydänsairauksia.
99 prosentilla koronavirukseen kuolleista oli ennestään ainakin yksi muu sairaus. Kuolleiden keski-ikä on noin 80 vuotta.
3. Testaaminen kannattaa

Pienen pohjoisitalialaisen Vòn kaupungin kokemukset osoittavat, että testeistä on hyötyä. Nekin kannattaa testata, joilla ei ole oireita.
Padovan yliopiston infektiosairauksien professori Andrea Crisanti on osallistunut tutkimukseen, jossa kaikki kaupungin 3 300 asukasta testattiin kaksi kertaa.
Ensimmäisellä testauskerralla maaliskuun 6. päivänä löydettiin 90 koronaviruksen tartuttamaa. Tulos osoitti, että jokaista oirehtivaa potilasta kohti oli keskimäärin 10 oireetonta tartunnan kantajaa.
Kaikki tartunnan saaneet asetettiin tiukkaan karanteeniin. Toisella testikerralla tartunnan saaneiden määrä oli laskenut 90 prosenttia. Nyt kaupunki on kokonaan vapaa COVID-19-viruksesta.
4. Ripeä toiminta jarruttaa viruksen leviämistä

Käyrät osoittavat, miten tartunnan saaneiden määrä kasvoi pohjoisitalialaisissa Lodin ja Bergamon maakunnissa. Lodi eristettiin varhaisessa vaiheessa, Bergamo vasta myöhemmin.
Terveysviranomaiset yrittävät hillitä tartunnan saaneiden määrän äkillistä kasvua sulkemalla koulut ja määräämällä väestön kotikaranteeniin jo epidemian alkuvaiheessa.
Lombardiassa Lodin ja Bergamon maakunnissa on Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan saatu viitteitä siitä, että nopeasti aloitetut toimet tuottavat tulosta.
Italian hallitus sulki 23. helmikuuta 2020 kaiken liikenteen Lodin ja muun maan väliltä. Koulut suljettiin, ja asukkaita kehotettiin pysymään kotona.
Lodia runsasväkisemmässä Bergamossa toteutettiin samat toimenpiteet vasta 8. maaliskuuta. Tartunnan saaneiden määrät ovatkin kehittyneet maakunnissa hyvin eri tavoin: Lodissa määrä on laskenut, kun taas Bergamossa suunta on ollut jyrkästi nouseva.
Maaliskuun 13. päivänä Bergamossa oli 2 368 tartunnan saanutta. Lodissa luku oli alle puolet siitä: 1 133.
5. Potilaat pitää eristää
Taistelu koronavirusta vastaan lähti Pohjois-Italiassa käyntiin huonosti. Lombardian ensimmäinen koronapotilas oli diagnoosista huolimatta 14.–19. helmikuuta tekemisissä useiden hoitohenkilökunnan jäsenten kanssa eikä häntä pantu eristykseen.
Tartunnan saanut 38-vuotias mies ja hänen läheisensä ehtivät tuona aikana levittää virusta sekä sosiaalisissa kontakteissaan että Codognon kaupungin sairaalassa, jossa häntä hoidettiin. Lopulta hän vajosi koomaan.
Kaikkia tartuntaketjuja ei ole mahdollista jäljittää, mutta on selvää, että potilaan eristämättä jättämisellä oli vakavat seuraukset. Tartunnan saaneiden joukossa on muun muassa miestä tutkinut lääkäri, ja samalla osastolla keuhkotulehduksen takia hoidettavana ollut 77-vuotias nainen menehtyi.
38-vuotias mies on nyt herännyt koomasta ja on toipumassa.