Euroopassa koronavirustartunnan saaneita symboloivat punaiset pyörylät Johns Hopkins -yliopiston jatkuvasti päivittyvässä kuvassa lisääntyvät kuin sienet sateella.
Sunnuntaina 15. maaliskuuta 2020 raportoituja koronavirustartuntoja oli jo enemmän Euroopassa kuin Kiinassa.
Tartuntakäyrän kääntyminen laskuun Kiinassa on etenkin Kiinan hallituksen monien tiukkojen määräysten ansiota. Ja Kiinassa on nyt Independent-lehden mukaan suljettu viimeinenkin koronaviruspotilaita varten erikseen perustetuista sairaaloista.
Ulkonaliikkumiskielto, etäisyys muihin ihmisiin, pienempien tai suurempien kokoontumisten kieltäminen, suljetut rajat ja työpaikat, karanteenit ja jatkuvat terveystarkastukset. Toimenpiteisiin on ryhdytty useissa Euroopan maissa – jyrkimmin Pohjois-Italiassa, Tanskassa, Ranskassa ja Itävallassa. Suomessa hallitus ilmoitti valmiuslain käyttöönotosta maanantaina 16. maaliskuuta.
Mitä tämä kaikki loppujen lopuksi hyödyttää? Ja milloin voidaan olettaa koronaviruspandemian olevan ohi? Siihen tarvitaan monta vaihetta.
Alustavia rokotekehittelyjä
Tammikuun lopussa australialainen Melbournen yliopisto ja Royal Melbourne Hospital -sairaala onnistuivat kasvattamaan erään potilaan koronavirusta erityisessä viljelmässä. Tuloksesta voidaan saada ratkaisevaa apua koronarokotteen kehittämiseen.
Israelilainen Migal Galilee Research Institute on jo pitkällä. Instituutin tutkimusjohtaja Chen Katz vakuuttaa The Times of Israel -lehdelle, että yksi rokotemuoto on valmis ennen kesää.
Tämä rokote annetaan suun kautta, se ei suojaa 100-prosenttisesti, ja sen vaikutusaika on vain 14 vuorokautta.
Väliaikainen rokote voi auttaa vähentämään tartuntojen määrää. Nyt kuitenkin odotetaan rokotetta, joka takaisi täyden immuniteetin koronavirusta vastaan.
Rokotteen puuttuessa virus voi aiheuttaa yhä lisää kaaosta.
Ebolalääkkeestä ehkä apua
On myös olemassa monia lupaavia lääkeaineita, jotka saattavat tepsiä koronavirukseen tartunnan saaneilla ihmisillä.
Remdesiviiri-niminen lääkeaine, joka alun perin on kehitetty ebolaa vastaan, voi olla yksi koronaankin purevista aineista. Sitä on jo testattu yhdellä yhdysvaltalaispotilaalla hyvin tuloksin.
Myöhemmin tässä kuussa lääkkeen kehittämisestä vastaava Gilead-yritys aikoo tutkia 1 000 potilaalla, onko remdesiviiristä apua viruksen kukistamisessa, kirjoittaa tiedejulkaisu Stat.
Tanskan lääkintöhallitus on laatinut luettelon lääkeaineista, joita testataan lähitulevaisuudessa.
Rokote, joka antaa täyden suojan – ja jota kaikki odottavat
WHO ei usko, että täydellisen suojan koronavirusta vastaan tarjoava rokote olisi valmis ennen vuotta 2021.
Ennen kuin rokote voidaan ottaa käyttöön, sitä pitää viljellä tarvittavia määriä ja testata eläimillä, jotka fysiologisesti muistuttavat riittävän paljon ihmistä – esimerkiksi sioilla ja hiirillä.
Helmikuun alussa lontoolaisen Imperial Collegen tutkijat vahvistivat testaavansa rokotettaan hiirillä.
Monet muutkin tutkimuslaitokset ovat ilmoittaneet testaavansa rokotteitaan eläimillä.
Virus on arvaamaton
Nyt vaikuttaa siltä, että Covid-19-virukseen ei voi sairastua kuin kerran.
Sitä ei kuitenkaan voida tietää täysin varmasti, joten taudin sairastaneetkaan eivät voi olla varmoja immuniteetistaan.
Jos koronavirus käyttäytyy samoin kuin monet muut virustyypit, saattaa tartunnan saaneiden määrä laskea sitä mukaa kuin kevät etenee ja sää lämpenee. Tähän viittaa The Lancet -lehdessä julkaistu tutkimus.
Tämäkään ei välttämättä poista vaaraa. Kesäkuukausien aikana virus voi muuntua edelleen, ja siksi se voi sairastuttaa meidät uudelleen syksyn koittaessa.
Toisaalta mutaatio voi koitua myös pelastukseksi, jos koronavirus muuntuu harmittomammaksi versioksi. Näin tapahtui esimerkiksi sarsin kohdalla. Se muuntui vuonna 2003 versioksi, joka ei enää sairastuttanut ihmisiä yhtä paljon. Tästä kirjoitti tiedejulkaisu Live Science.
Milloin voidaan odottaa, että virus on kukistettu?
Tartuntasairaudet häviävät hyvin harvoin kokonaan, kirjoittaa WHO.
Siksi yksikään tutkija ei voi ennustaa, milloin koronaviruksesta olisi kokonaan päästy eroon.
Lähes joka puolella maailmaa kuitenkin uskotaan siihen, että mitä enemmän virusta tutkitaan ja mitä enemmän viruksen leviämistä pyritään poliittisin päätöksin rajaamaan ja hidastamaan, sitä enemmän tutkijoilla on aikaa kehittää rokote, joka takaisi koko maailman väestölle suojan koronaa vastaan.