Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Näin liikunta suojaa koronavirukselta

Vahva immuunijärjestelmä ja terve keho kuuluvat yhteen. Siksi sinun pitää liikkua ja treenata mahdollisimman paljon myös nyt koronakaranteenin aikana.

Shuttersrock

"Potilas 1" ennen koronaviruksen leviämistä Pohjois-Italiassa oli 38-vuotias maratonjuoksija, joka makasi kolme viikkoa koomassa.

Sairauden kulku puhalsi uutta tuulta myyttiin siitä, että ankaran harjoittelun fyysinen paine heikentää immuunijärjestelmää ja tekee kehon haavoittuvammaksi ulkoapäin tulevia uhkia, kuten koronavirusta, vastaan.

Tällä käsityksellä ei kuitenkaan ole tieteellistä pohjaa.

Laaja metatutkimus vuodelta 2018 osoittaa, että maratonjuoksijan alttius taudeille heti juoksun jälkeen perustuu pääasiassa juoksijoiden omiin mielikuviin.

Maratonjuoksijoilla on todellisuudessa keskimääräistä vähemmän sairauspäiviä.

Kun on tutkittu liikunnan vaikutusta immuunijärjestelmän kykyyn vastustaa tauteja aiheuttavia eliöitä, useimmat tulokset viittaavat siihen, että vahva immuunipuolustus ja fyysinen terveys liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Liikunta lisää valkosolujen määrää ja lieventää stressiä

Treenaaminen vilkastuttaa tutkimusten mukaan verenkiertoa ja kuljettaa valkosoluja paremmin ympäri kehoa. Valkosolut tunnitsevat taudinaiheuttajat ja ryhtyvät taisteluun esimerkiksi kehoon pyrkiviä viruksia vastaan.

Liikkumattomuus puolestaan vähentää valkosolujen määrää ja siten heikentää niiden tehoa tautien ehkäisyssä.

Liikunta vähentää myös stressihormonien, kuten kortisolin, tuotantoa. Liiallinen kortisolin tuotanto voi heikentää kehon immuunijärjestelmää.

Asiantuntijat suosittelevat kohtuullista liikkumista

Kovan treenaamisen vaikutukset ovat kiistanalaisia. Tutkimuksessa, jossa käytiin läpi 24 656 kuolemantapausta Hongkongissa vuonna 1998 koetun influenssa-aallon ajalta, ilmeni, että tilastossa olivat yliedustettuina ihmiset, jotka joko eivät harrastaneet lainkaan liikuntaa tai treenasivat enemmän kuin viisi kertaa viikossa.

Kohtuullinen liikunta noin kolme kertaa viikossa tai 20–30 minuuttia päivittäin on hiirikokeissa esimerkiksi pitänyt virushiukkasten määrän myöhemmässä infektiossa alhaisena. Toisessa vastaavanlaisessa kokeessa eloon jäi 82 prosenttia hiiristä, jotka liikkuivat kohtuullisesti influenssatartunnan aikana. Vain 43 prosenttia paikallaan olleista ja 30 prosenttia erityisen paljon liikkuneista hiiristä selviytyi taudista.

Asiantuntijat suosittelevat passiivisille ihmisille lisää liikuntaa – pyöräilyä, kävelylenkkejä, pihatöitä, aerobicia – karanteeniaikana. Itseään ei saa kuitenkaan rasittaa liikaa.

Jo nyt säännöllisesti liikkuvien kannattaa pysytellä totutussa mallissa säilyttääkseen mahdollisimman hyvän immuunipuolustuksen koronatartuntaa vastaan. Lenkkipolullakin kannattaa pitää ainakin kahden metrin välimatka muihin!

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota