Streptokokit voivat olla lihansyöjäbakteereja

Näin lihansyöjäbakteeri iskee

Lihansyöjäbakteeritartuntaa voi olla vaikea havaita, ja se voi muuttaa ihoon tulleen naarmun kuolemantuomioksi lyhyessä ajassa. Opi havaitsemaan epämiellyttävä infektio - ja välttämään sitä.

Lihansyöjäbakteeritartuntaa voi olla vaikea havaita, ja se voi muuttaa ihoon tulleen naarmun kuolemantuomioksi lyhyessä ajassa. Opi havaitsemaan epämiellyttävä infektio - ja välttämään sitä.

Shutterstock

Lihansyöjäbakteeri-infektion kulku

Kiinassa kuoli julkisuuden henkilö rasvaimun seurauksena, San Diegossa kuoli seitsemän heroinistia ja Wisconsinissa mies menetti jalkansa, kätensä ja nenänsä koiran nuoltua häntä kasvoista.

Kaikkien kuolinsyy oli nekrotisoiva faskiitti, joka johtuu lihansyöjäbakteerin leviämisestä pehmytkudoksiin.

Oikeastaan lihansyöjäbakteerit eivät syö lihaa vaan ne erittävät myrkkyä, joka saa veressä muodostumaan hyytymiä ja veritulppia. Tällöin verenkierto infektoituneella alueella katkeaa ja lihaskudos kuolee hapen puutteeseen.

VIDEO: Näin lihansyöjäbakteerit valtaavat kehon

Noin puolet potilaista saa lihansyöjäbakteerin elimistöönsä naarmusta, haavasta tai palohaavasta. Muissa tapauksissa luunmurtuma tai isku voi heikentää lihassäikeitä niin, että elimistössä luonnostaan esiintyvät bakteerit iskevät niihin.

Jos bakteerit löytävät tiensä elimistöön naarmusta, syynä on yleensä Streptococcus pyogenes, mutta bakteereja voi olla useita erilaisia yhtä aikaa. Joka kolmannessa tapauksessa osasyynä on Staphylococcus aureus – MRSA eli sairaalabakteeri.

Bakteerit eivät yleensä tartu ihmisestä toiseen.

Maaperässä ja iholla viihtyy hyvin monentyyppisiä lihansyöjäbakteereja, ja niitä on myös veressä esimerkiksi nielutulehduksen jälkeen ilman, että ne johtavat nekrotisoivaan faskiittiin.

Lihansyöjäbakteeri-infektion oireet

Kuka tahansa voi saada lihansyöjäbakteeritartunnan iästä, sukupuolesta ja terveydentilasta riippumatta, mutta uhrit ovat harvoin lapsia. Noin 70 prosentilla potilaista on esimerkiksi syövän tai diabeteksen vuoksi heikentynyt immuunijärjestelmä.

Pahimmissa tapauksissa lihansyöjäbakteerin vuoksi kehosta niin suuri osa menee kuolioon, että syntyy verenmyrkytys, elimet pettävät ja potilas kuolee.

VAROITUS – JÄRKYTTÄVIÄ KUVIA

Lihansyöjäbakteeri 43-vuotiaassa miehessä

Mustat läikät, jotka ovat kuollutta kudosta, laajenevat lihansyöjäbakteeri-infektioon sairastuneessa potilaassa.

© Piotr Smuszkiewicz, Iwona Trojanowska, Hanna Tomczak

Sitä yleensä edeltävät oireet:

  • Infektiokohdan turvotus
  • Punainen tai violetti väri ihossa
  • Voimakas kipu
  • Kuume
  • Oksentelu/ripuli

Koska lihansyöjäbakteeri iskee ihon alle, infektiota on vaikea havaita alkuvaiheessa etenkin siksi, että turvotus voi vaikuttaa muulta infektiolta tai paiseelta.

Etenkin kannattaa olla varuillaan, jos alueella on voimakasta kipua ja jos punaisen tai violetin ihon alue muuttuu kovaksi ja turvonneeksi.

Lihansyöjäbakteeri-infektion varhaisoireet

Aristava ja kiiltävä iho voi olla lihansyöjäbakteeri-infektion varhainen oire.

© Morphx1982 / Wikimedia Commons

Lihansyöjäbakteeri-infektion hoito

Länsi-Euroopassa noin 1 henkilö 100 000:sta saa vuosittain lihansyöjäbakteeri-infektion. 25–35 prosenttia sairastuneista kuolee, eivätkä eloonjäämismahdollisuudet ole parantuneet 30 vuoteen.

Ratkaiseva tekijä hoidon onnistumisessa on se, että infektio havaitaan nopeasti.

Infektio leviää kudoksessa noin 2,5 senttiä tunnissa, ja se voi tappaa muutamassa tunnissa tai päivässä.

Diagnoosi tehdään tavallisesti ohuesta ihoon tehdystä viillosta. Jos ihon alla oleva kudos on pehmeää, kalpeaa ja sormella hajotettavissa, kirurgi voi todeta potilaalla olevan nekrotisoivan faskiitin.

Mikroskooppikuva lihaksessa olevasta lihansyöjäbakteerista

Mikroskooppikuva paljastaa, että kudokseen on iskenyt lihansyöjäbakteeri (violetit pisteet). Valkoinen on rasvaa.

© Nephron / Wikimedia Commons

Heti, kun infektio on havaittu, potilaalle annetaan yleensä useaa eri antibioottia, joiden määrää vähennetään sitten, kun infektion aiheuttanut bakteeri saadaan tunnistettua. Hoito ehkäisee bakteerin leviämistä, mutta tämä ei usein riitä, vaan kuollut kudos on poistettava kirurgisesti.

Joka toiselta, joka saa tyypin 2 infektion esimerkiksi haavasta, joudutaan amputoimaan raajoja.

Lihansyöjäbakteereja vastaan ei ole tehokasta lääkehoitoa, mutta lääkeyhtiöt kehittävät uusia antibioottihoitoja ja kansainvälinen rokotetutkimuslaitos IVI on käynnistänyt laajan tutkimuksen, jossa etsitään streptokokkirokotetta.

Harvardin tutkijat ovat kartoittaneet mahdollisuutta käyttää botuliinia leviämisen ehkäisyyn niin, että amputaatioilta vältyttäisiin, ja hiirillä on saavutettu sillä hyviä tuloksia.

Lihansyöjäbakteeri-infektion ehkäisy

Lihansyöjäbakteeri-infektion kuvasi ensi kertaa Hippokrates viidennellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua, joten kyse ei ole uudesta taudista.

Lihansyöjäbakteeri-infektioiden määrä on joidenkin yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan kasvussa, mutta ei tiedetä, onko siihen syynä jokin seuraavista:

  • Parempi raportointi,
  • Entistä useammat aggressiiviset tai aggressiivisemmat bakteerit tai…
  • Resistenttien bakteerien määrän kasvu

Tutkijat ovat esimerkiksi havainneet, että kymmenen viime vuoden geneettiset muutokset ovat tehneet streptokokkibakteereista virulentimpia eli kasvattaneet niiden taudinaiheuttamiskykyä.

Monissa tapauksissa lihansyöjäbakteeri-infektio voidaan välttää pesemällä haava heti ja noudattamalla hyvää käsihygieniaa. Jos haava on syvä, se pitää puhdistuttaa lääkärillä.

Yhdysvalloissa tutkijat pelkäävät, että ilmastonmuutos kasvattaa tartuntojen määrää, sillä etenkin merissä viihtyvien bakteerien kasvukausi ja elinalueet laajenevat.