Näin koronavirus muuttuu todelliseksi tappajaksi
Mutatoitunut SARS-CoV-2-koronavirus on saanut koko maailman huomion.
Tartunnan saaneiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja yhä useampi maa on ilmoittanut ensimmäisistä vahvistetuista tautitapauksista. Maailman terveysjärjestö WHO. julisti koronaviruksen pandemiaksi 11.3.2020.
Riskiarvio voi kuitenkin muuttua nopeasti vielä huonommaksi, jos virus vielä mutatoituu, mikä ei suinkaan ole epärealistinen ajatus.
Uusi SARS-CoV-2-koronavirus pähkinänkuoressa
Uudesta koronaviruksesta on käytetty nimiä 2019-nCoV ja Wuhanin koronavirus.
Lehdistötilaisuudessa 11. helmikuuta 2020 WHO antoi uudelle koronavirukselle ja sen aiheuttamalle sairaudelle viralliset nimet.
Viruksen nimi on SARS-CoV-2, mikä on lyhenne sanoista Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2. Sen aiheuttamaa sairautta kutsutaan nimellä COVID-19.
-
Millaisesta viruksesta on kyse?
SARS-CoV-2-virus on niin sanottu koronavirus. Tämä virustyyppi aiheuttaa useimmat talvisista hengitystieinfektioista, ja yleensä se on melko harmiton. Joskus harvoin se kuitenkin muuntuu ja mutatoitunut muoto voi tarttua väli-isäntänä toimivista eläimistä ihmisiin, jolloin siitä saattaa kehittyä vaarallinen.
Sars- ja mers-virukset ovat myös koronaviruksia.
-
Miten se on kehittynyt?
Uuden koronaviruksen uskotaan syntyneen kiinalaisen Wuhanin miljoonakaupungin kala- ja lihatorilla. Siellä ilmeisesti eläin, joka on ollut viruksen kantaja, on tartuttanut sen kanssa tekemisissä olleet ihmiset.
Tartunnan aiheuttanutta eläintä ei vielä ole saatu varmuudella selville. Epäiltynä ovat olleet niin käärmeet ja lepakot kuin merenelävätkin.
-
Miten virus tarttuu?
Virus tarttuu ihmisestä toiseen. Tutkijat uskovat, että leviäminen tapahtuu pääasiassa pisaratartuntana. Tartunnan voi kuitenkin saada myös ulosteesta.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan henkilö, jolla on koronavirustartunta, tartuttaa 2–2,5 ihmistä.
-
Kuinka paljon tartunnan saaneita on?
Ensimmäiset raportit viruksesta saatiin joulukuussa 2019. Sittemmin tartuntojen määrä on nousut lähes sataantuhanteen. Alkuvaiheessa tartuntoja oli eniten Kiinassa, mutta nyt suurin osa tartunnoista on Kiinan ulkopuolella.
-
Millaisia oireet ovat?
Virus voi aiheuttaa yskää, voimakasta väsymystä, kuumetta ja hengitysvaikeuksia. Vaikeissa tapauksissa sairastunut voi saada keuhkokuumeen ja elinvaurioita.
-
Miten tautia hoidetaan?
Jos oireet rajoittuvat yskään, kuumeeseen ja väsymykseen, virusta hoidetaan samoin kuin normaalia nuhakuumetta. Sairaalahoito on tarpeen, mikäli sairaus kehittyy keuhkokuumeeksi.
Viruksen aiheuttamaa keuhkokuumetta ei voida hoitaa antibiooteilla kuten bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta.
Hoito koostuu tällöin keuhkojen toiminnan tukemisesta ja avustamisesta sekä nesteytyksestä.
-
Kuinka suuri kuolleisuus on?
Tällä hetkellä uuteen koronavirukseen on kuollut 137 666 henkilöä. Juuri nyt kuolleisuus on "vain" noin 3,4 prosenttia, mikä on suhteellisen vähän. Esimerkiksi sarsin kuolleisuus oli 10 prosenttia.
Useimmat tautiin kuolleet ihmiset ovat olleet ikääntyneitä tai heillä on ollut heikentynyt immuunijärjestelmä.
Virus mutatoituu herkästi
Koronavirus on niin sanottu rna-virus, joille on ominaista nopea mukautuminen ympäristöön ja nopea mutatoituminen.
Virus on jo mutatoitunut kerran, jotta se on voinut siirtyä eläimistä ihmisiin, ja toisen kerran, jotta se on voinut tarttua ihmisestä toiseen.
Opi lisää ympäristöstäsi. Kokeile digitilausta 30 päivän ajan: 0 euroa.
Tutkijat pelkäävät tästä syystä sitä, että virus mutatoituu jälleen ja mutaatiot voimistavat sen tarttuvuutta ja tappavuutta. Tällöin uudesta koronaviruksesta voi tulla todella vaarallinen.
Mutaatiotyyppi #1 - Pistemutaatiot
Geenin muuntuessa viruksessa tapahtuu koko ajan pieniä mutaatioita, jotka ajan mittaan muuttavat virusta niin, että siitä syntyy uusi virus, joka hämää immuunijärjestelmää. Geenin muuntuminen on syynä siihen, että monet voivat sairastaa nuhakuumeen monta kertaa saman talven aikana.
Mutaatiotyyppi #2 - Geenin vaihto
Geenin vaihto on toinen mutaatiotapa, jossa yksi tai kaksi virusta yhdistyvät ja luovat uudenlaisen viruksen. Geenin vaihto on usein syynä uusiin sairauksiin, joita ihmisen immuunijärjestelmä ei tunnista eikä osaa siksi torjua tehokkaasti. Sikainfluenssa (H1N1) aiheutti pandemian vuonna 2009. Sikainfluenssaviruksessa on sian, ihmisen ja linnun influenssageenejä.
Tappajavirus surmaa joka kymmenennen
Jotta viruksesta tulee tappaja, sen pitää pystyä tarttumaan helposti ja leviämään nopeasti. Sitä varten useiden ehtojen on täytyttävä:
- Viruksen on oltava ilmavälitteinen.
- Viruksen on pystyttävä leviämään pitkältä etäisyydeltä.
- Viruksen on oltava niin aggressiivinen, että jo muutama viruspartikkeli voi aiheuttaa tartunnan.
- Viruksen on monistuttava nopeasti. Isännän on levitettävä tartuntaa jo ennen oireita, jotta hän ei joudu eristyksiin vaan tapaa muita ihmisiä.
On selvää, että koronavirus jo nyt tarttuu todella tehokkaasti.
Uusi koronavirus tarttuu pääasiassa pisaratartuntana, kun ihmiset yskivät ja aivastavat. Viruksia voi siis olla tartunnan saaneiden lähistöllä, joten on tärkeää pitää etäisyyttä muihin ihmisiin.
Uuden tutkimuksen mukaan virushiukkaset voivat lentää jopa kahdeksan metriä, jos tartunnan saanut yskii tai aivastelee voimakkaasti.
Uusi koronavirus voi muiden koronavirusten tavoin elää pinnoilla jopa yhdeksän päivää. Virukset kuolevat kuitenkin tehokkaasti vedellä ja saippualla sekä tavallisella käsidesillä.
Saattaa olla, että uusi koronavirus voi tarttua, vaikka tartuttajalla ei olisikaan oireita. Monien terveysviranomaisten mukaan näyttää siltä, että tartunnan saanut voi olla oireeton jopa 14 vuorokautta ja silti tartuttaa muita.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan koronavirustartunnan saanut tartuttaa taudin 2–2,5 henkilöön, joten se tarttuu helpommin kuin tavallinen kausi-influenssa tai SARS. Vielä ei tiedetä, paljonko viruksia pitää olla, jotta ihminen saa tartunnan, sillä eri ihmisten immuunijärjestelmä toimii eri tavalla.
Jos koronavirus mutatoituu sellaiseksi, että se täyttää kaikki ehdot, kauhuskenaarion ensimmäinen osa on totta. Myös kuolleisuuden on kuitenkin kasvettava, jotta viruksesta tulee todellinen tappaja.
Tällä hetkellä uuteen koronavirukseen on kuollut 137 666 ihmistä. WHO:n mukaan kuolleisuus on 3,4 prosenttia. Esimerkiksi sarsin kuolleisuus oli 10 prosenttia.
Simulaatiossa pandemia puhkeaa puolessa vuodessa
Viime vuonna yhdysvaltalainen Disease Modeling -tutkimuslaitos kehitti mallin, joka osoittaa, miten mutatoitunut influenssavirus pystyy leviämään koko maailmaan vain puolessa vuodessa.
Simulaatiossa kuvitteellinen virus täytti kaikki ehdot eli levisi nopeasti ja oli hyvin tappava.
Video: Katso, miten "täydellinen tappaja" leviää maapallolla:
Mallin kehittäneet tutkijat ovat koronavirusepidemian puhkeamisen jälkeen todenneet julkisuudessa, että koronavirusta ei voi verrata simulaation kuvitteelliseen virukseen.
Siitä huolimatta simulaatio antaa käsityksen siitä, miten nopeasti ja miten "täydellinen tappaja" voisi levitä koko maailmaan.
