Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Koronavirus

Näin koronavirus muuttuu todelliseksi tappajaksi

Uusi koronavirus leviää leviämistään, ja tartunnan saaneiden määrä kasvaa sadoilla joka päivä. Virus ei ole vielä läheskään yhtä tappava kuin esimerkiksi sars, vaikka se on jo julistettu kansainväliseksi terveysuhaksi. Yksi tai useampi mutaatio voi kuitenkin muuttaa kaiken.

Shutterstock

Mutatoitunut SARS-CoV-2-koronavirus on saanut koko maailman huomion.

Tartunnan saaneiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja yhä useampi maa on ilmoittanut ensimmäisistä vahvistetuista tautitapauksista. Virus muodostaa jo kansainvälisen terveysuhan, arvioi Maailman terveysjärjestö WHO.

Riskiarvio voi kuitenkin muuttua nopeasti vielä huonommaksi, jos virus vielä mutatoituu, mikä ei suinkaan ole epärealistinen ajatus.

2019-ncov
© Shutterstock

Uusi SARS-CoV-2-koronavirus pähkinänkuoressa

  • Millaisesta viruksesta on kyse?

    SARS-CoV-2-virus on niin sanottu koronavirus. Tämä virustyyppi aiheuttaa useimmat talvisista hengitystieinfektioista, ja yleensä se on melko harmiton. Joskus harvoin se kuitenkin muuntuu ja mutatoitunut muoto voi tarttua väli-isäntänä toimivista eläimistä ihmisiin, jolloin siitä saattaa kehittyä vaarallinen.

    Sars- ja mers-virukset ovat myös koronaviruksia.

  • Miten se on kehittynyt?

    Uuden koronaviruksen uskotaan syntyneen kiinalaisen Wuhanin miljoonakaupungin kala- ja lihatorilla. Siellä ilmeisesti eläin, joka on ollut viruksen kantaja, on tartuttanut sen kanssa tekemisissä olleet ihmiset.

    Tartunnan aiheuttanutta eläintä ei vielä ole saatu varmuudella selville. Epäiltynä ovat olleet niin käärmeet ja lepakot kuin merenelävätkin.

  • Miten virus tarttuu?

    Virus tarttuu ihmisestä toiseen. Tutkijat uskovat, että leviäminen tapahtuu pääasiassa pisaratartuntana. Tartunnan voi kuitenkin saada myös ulosteesta.

  • Kuinka paljon tartunnan saaneita on?

    Sen jälkeen kun ensimmäiset raportit viruksesta ilmestyivät joulukuussa 2019, tartunnan saaneiden määrä on kasvanut useisiin tuhansiin. Edelleen valtaosa tartunnan saaneista on kiinalaisia, mutta viruksen on vahvistettu levinneen useisiin maihin neljässä maanosassa.

    Voit seurata tartuntatapausten kehitystä täällä.

  • Millaisia oireet ovat?

    Virus voi aiheuttaa yskää, voimakasta väsymystä, kuumetta ja hengitysvaikeuksia. Vaikeissa tapauksissa sairastunut voi saada keuhkokuumeen ja elinvaurioita.

  • Miten tautia hoidetaan?

    Jos oireet rajoittuvat yskään, kuumeeseen ja väsymykseen, virusta hoidetaan samoin kuin normaalia nuhakuumetta. Sairaalahoito on tarpeen, mikäli sairaus kehittyy keuhkokuumeeksi.

    Viruksen aiheuttamaa keuhkokuumetta ei voida hoitaa antibiooteilla kuten bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta.

    Hoito koostuu tällöin keuhkojen toiminnan tukemisesta ja avustamisesta sekä nesteytyksestä.

  • Kuinka suuri kuolleisuus on?

    Tällä hetkellä uuteen koronavirukseen on kuollut 2 130 henkilöä. Viruksen kuolleisuus on alle kaksi prosenttia. Esimerkiksi sarsin kuolleisuus oli 10 prosenttia.

    Useimmat tautiin kuolleet ihmiset ovat olleet ikääntyneitä tai heillä on ollut heikentynyt immuunijärjestelmä.

    Voit seurata tartuntojen määrää ja kuolleisuutta täällä.

Virus mutatoituu herkästi

Koronavirus on niin sanottu rna-virus, joille on ominaista nopea mukautuminen ympäristöön ja nopea mutatoituminen.

Virus on jo mutatoitunut kerran, jotta se on voinut siirtyä eläimistä ihmisiin, ja toisen kerran, jotta se on voinut tarttua ihmisestä toiseen.

Opi lisää ympäristöstäsi. Kokeile digitilausta 30 päivän ajan: 0 euroa.

Tutkijat pelkäävät tästä syystä sitä, että virus mutatoituu jälleen ja mutaatiot voimistavat sen tarttuvuutta ja tappavuutta. Tällöin uudesta koronaviruksesta voi tulla todella vaarallinen.

Mutaatiotyyppi #1 - Pistemutaatiot

Geenin muuntuessa viruksessa tapahtuu koko ajan pieniä mutaatioita, jotka ajan mittaan muuttavat virusta niin, että siitä syntyy uusi virus, joka hämää immuunijärjestelmää. Geenin muuntuminen on syynä siihen, että monet voivat sairastaa nuhakuumeen monta kertaa saman talven aikana.

Mutaatiotyyppi #2 - Geenin vaihto

Geenin vaihto on toinen mutaatiotapa, jossa yksi tai kaksi virusta yhdistyvät ja luovat uudenlaisen viruksen. Geenin vaihto on usein syynä uusiin sairauksiin, joita ihmisen immuunijärjestelmä ei tunnista eikä osaa siksi torjua tehokkaasti. Sikainfluenssa (H1N1) aiheutti pandemian vuonna 2009. Sikainfluenssaviruksessa on sian, ihmisen ja linnun influenssageenejä.

Tappajavirus surmaa joka kymmenennen

Jotta viruksesta tulee tappaja, sen pitää pystyä tarttumaan helposti ja leviämään nopeasti. Sitä varten useiden ehtojen on täytyttävä:

  • Viruksen on oltava ilmavälitteinen.
  • Viruksen on pystyttävä leviämään pitkältä etäisyydeltä.
  • Viruksen on oltava niin aggressiivinen, että jo muutama viruspartikkeli voi aiheuttaa tartunnan.
  • Viruksen on monistuttava nopeasti. Isännän on levitettävä tartuntaa jo ennen oireita, jotta hän ei joudu eristyksiin vaan tapaa muita ihmisiä.

Koronaviruksen kohdalla täyttyvät jo useat näistä ehdoista. Sen on esimerkiksi osoitettu olevan ilmavälitteinen, koska se leviää pisaratartuntana yskän ja aivastusten välityksellä.

Voit kuunnella juttuja ääneen luettuna ja saat käyttöoikeuden laajaan arkistoon – käytä sovelluksella, tietokoneella tai tabletilla. Juuri nyt 30 päivää 0 eurolla.

Lisäksi on viitteitä siitä, että koronavirus voi tarttua, vaikka kantaja ei oirehdi. Useiden terveysviranomaisten mukaan näyttää siltä, että tartunnan saanut voi olla oireeton jopa kaksi viikkoa ja mahdollisesti levittää virusta tänä aikana.

Ei ole vielä selvitetty, kuinka pitkälle virus voi kantautua. Sen melko suuren koon vuoksi arvellaan, että se ei leiju ilmassa pitkään.

Ei myöskään tiedetä sitä, kuinka aggressiivinen koronavirus on. Britanniassa Imperial College Londonin tutkijat ovat tehneet siitä laskelmia, jotka osoittavat, että jokainen tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin 2,5 ihmistä. Siinä tapauksessa koronavirus tarttuu helpommin kuin esimerkiksi sars.

Jos koronavirus mutatoituu sellaiseksi, että se täyttää kaikki ehdot, kauhuskenaarion ensimmäinen osa on totta. Myös kuolleisuuden on kuitenkin kasvettava, jotta viruksesta tulee todellinen tappaja.

Juuri nyt kuolleisuus on "vain" noin kaksi prosenttia, mikä on suhteellisen pieni. Vertailun vuoksi esimerkiksi sarsin kuolleisuus oli 10 prosenttia ja espanjantaudin vuonna 1918 noin 20 prosenttia.

Simulaatiossa pandemia puhkeaa puolessa vuodessa

Viime vuonna yhdysvaltalainen Disease Modeling -tutkimuslaitos kehitti mallin, joka osoittaa, miten mutatoitunut influenssavirus pystyy leviämään koko maailmaan vain puolessa vuodessa.

Simulaatiossa kuvitteellinen virus täytti kaikki ehdot eli levisi nopeasti ja oli hyvin tappava.

Video: Katso, miten "täydellinen tappaja" leviää maapallolla:

Lähte: Institute for Disease Modeling

Mallin kehittäneet tutkijat ovat koronavirusepidemian puhkeamisen jälkeen todenneet julkisuudessa, että koronavirusta ei voi verrata simulaation kuvitteelliseen virukseen.

Siitä huolimatta simulaatio antaa käsityksen siitä, miten nopeasti ja miten "täydellinen tappaja" voisi levitä koko maailmaan.

Lue myös:

Sairaudet

Diabetes kuriin viruksilla

11 minuuttia
Rokote koronavirusta vastaan
Sairaudet

Tutkijat testaavat koronarokotetta

9 minuuttia
Forkølelsesvirus
Sairaudet

Läpimurto: Uusi flunssan torjuntakeino

3 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostisi, niin saat ohjeet salasanan nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Syötä koodi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostilla koodin osoitteeseen

Uusi salasana

Enter a password with at least 6 characters.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota