Mutatoitunut SARS-CoV-2-koronavirus on saanut koko maailman huomion.
Tartunnan saaneiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja yhä useampi maa on ilmoittanut ensimmäisistä vahvistetuista tautitapauksista. Maailman terveysjärjestö WHO. julisti koronaviruksen pandemiaksi 11.3.2020.
Riskiarvio voi kuitenkin muuttua nopeasti vielä huonommaksi, jos virus vielä mutatoituu, mikä ei suinkaan ole epärealistinen ajatus.

Uusi SARS-CoV-2-koronavirus pähkinänkuoressa
Uudesta koronaviruksesta on käytetty nimiä 2019-nCoV ja Wuhanin koronavirus.
Lehdistötilaisuudessa 11. helmikuuta 2020 WHO antoi uudelle koronavirukselle ja sen aiheuttamalle sairaudelle viralliset nimet.
Viruksen nimi on SARS-CoV-2, mikä on lyhenne sanoista Severe Acute Respiratory Syndrome Coronavirus 2. Sen aiheuttamaa sairautta kutsutaan nimellä COVID-19.
Virus mutatoituu herkästi
Koronavirus on niin sanottu rna-virus, joille on ominaista nopea mukautuminen ympäristöön ja nopea mutatoituminen.
Virus on jo mutatoitunut kerran, jotta se on voinut siirtyä eläimistä ihmisiin, ja toisen kerran, jotta se on voinut tarttua ihmisestä toiseen.
Opi lisää ympäristöstäsi. Kokeile digitilausta 30 päivän ajan: 0 euroa.
Tutkijat pelkäävät tästä syystä sitä, että virus mutatoituu jälleen ja mutaatiot voimistavat sen tarttuvuutta ja tappavuutta. Tällöin uudesta koronaviruksesta voi tulla todella vaarallinen.
Mutaatiotyyppi #1 - Pistemutaatiot
Geenin muuntuessa viruksessa tapahtuu koko ajan pieniä mutaatioita, jotka ajan mittaan muuttavat virusta niin, että siitä syntyy uusi virus, joka hämää immuunijärjestelmää. Geenin muuntuminen on syynä siihen, että monet voivat sairastaa nuhakuumeen monta kertaa saman talven aikana.

Viruksessa syntyy pieniä mutaatioita
Viruksen geenit muuntuvat hieman koko ajan.

Mutaatiot luovat uuden version
Ajan myötä virukseen tulee monta mutaatiota, ja lopulta siitä kehittyy uusi virusversio.
Mutaatiotyyppi #2 - Geenin vaihto
Geenin vaihto on toinen mutaatiotapa, jossa yksi tai kaksi virusta yhdistyvät ja luovat uudenlaisen viruksen. Geenin vaihto on usein syynä uusiin sairauksiin, joita ihmisen immuunijärjestelmä ei tunnista eikä osaa siksi torjua tehokkaasti. Sikainfluenssa (H1N1) aiheutti pandemian vuonna 2009. Sikainfluenssaviruksessa on sian, ihmisen ja linnun influenssageenejä.

Virukset hyökkäävät soluun
Soluun tunkeutuu kaksi virusta tai useampia.

Virusten rna kopioituu
Virusten rna kopioituu solun tumassa.

Uusi virus syntyy
Syntyy uusi virus, jolla on ominaisuuksia kummastakin alkuperäisestä viruksesta.
Tappajavirus surmaa joka kymmenennen
Jotta viruksesta tulee tappaja, sen pitää pystyä tarttumaan helposti ja leviämään nopeasti. Sitä varten useiden ehtojen on täytyttävä:
- Viruksen on oltava ilmavälitteinen.
- Viruksen on pystyttävä leviämään pitkältä etäisyydeltä.
- Viruksen on oltava niin aggressiivinen, että jo muutama viruspartikkeli voi aiheuttaa tartunnan.
- Viruksen on monistuttava nopeasti. Isännän on levitettävä tartuntaa jo ennen oireita, jotta hän ei joudu eristyksiin vaan tapaa muita ihmisiä.
On selvää, että koronavirus jo nyt tarttuu todella tehokkaasti.
Uusi koronavirus tarttuu pääasiassa pisaratartuntana, kun ihmiset yskivät ja aivastavat. Viruksia voi siis olla tartunnan saaneiden lähistöllä, joten on tärkeää pitää etäisyyttä muihin ihmisiin.
Uuden tutkimuksen mukaan virushiukkaset voivat lentää jopa kahdeksan metriä, jos tartunnan saanut yskii tai aivastelee voimakkaasti.
Uusi koronavirus voi muiden koronavirusten tavoin elää pinnoilla jopa yhdeksän päivää. Virukset kuolevat kuitenkin tehokkaasti vedellä ja saippualla sekä tavallisella käsidesillä.
Saattaa olla, että uusi koronavirus voi tarttua, vaikka tartuttajalla ei olisikaan oireita. Monien terveysviranomaisten mukaan näyttää siltä, että tartunnan saanut voi olla oireeton jopa 14 vuorokautta ja silti tartuttaa muita.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan koronavirustartunnan saanut tartuttaa taudin 2–2,5 henkilöön, joten se tarttuu helpommin kuin tavallinen kausi-influenssa tai SARS. Vielä ei tiedetä, paljonko viruksia pitää olla, jotta ihminen saa tartunnan, sillä eri ihmisten immuunijärjestelmä toimii eri tavalla.
Jos koronavirus mutatoituu sellaiseksi, että se täyttää kaikki ehdot, kauhuskenaarion ensimmäinen osa on totta. Myös kuolleisuuden on kuitenkin kasvettava, jotta viruksesta tulee todellinen tappaja.
Tällä hetkellä uuteen koronavirukseen on kuollut 137 666 ihmistä. WHO:n mukaan kuolleisuus on 3,4 prosenttia. Esimerkiksi sarsin kuolleisuus oli 10 prosenttia.
Simulaatiossa pandemia puhkeaa puolessa vuodessa
Viime vuonna yhdysvaltalainen Disease Modeling -tutkimuslaitos kehitti mallin, joka osoittaa, miten mutatoitunut influenssavirus pystyy leviämään koko maailmaan vain puolessa vuodessa.
Simulaatiossa kuvitteellinen virus täytti kaikki ehdot eli levisi nopeasti ja oli hyvin tappava.
Video: Katso, miten "täydellinen tappaja" leviää maapallolla:
Lähte: Institute for Disease Modeling
Mallin kehittäneet tutkijat ovat koronavirusepidemian puhkeamisen jälkeen todenneet julkisuudessa, että koronavirusta ei voi verrata simulaation kuvitteelliseen virukseen.
Siitä huolimatta simulaatio antaa käsityksen siitä, miten nopeasti ja miten "täydellinen tappaja" voisi levitä koko maailmaan.