Moniresistentit bakteerit ovat Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan todella suuri ongelma ihmisten terveydelle. Bakteerit pystyvät luomaan itselleen resistenssin käytössä olevia antibiootteja vastaan sitä mukaa kun uusia valmisteita kehitetään.
Siksi resistenttejä bakteerikantoja on todella paljon ja ne leviävät supernopeasti.
Katso, miten bakteerit kehittävät vastustuskyvyn 11 päivässä
Harvardin yliopiston tutkijat ovat kuvanneet _E. coli_ -bakteerien kasvua jättimäisessä petrimaljassa, johon oli lisätty eri määriä antibiootteja. Videolla näkyy, miten bakteerit 11 päivässä muuntuvat ja tulevat immuuneiksi voimakkaalle antibioottipitoisuudelle.
Vastustuskykyisiä bakteereja sairaaloissa
Resistentit bakteerit ovar suuri ongelma erityisesti sairaaloissa.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen, ECDC:n, mukaan lähes yhdeksän miljoonaa eurooppalaista saa vuosittain tartunnan sairaaloissa. Tartunnoista yhden kolmasosan aiheuttaa resistentti bakteeri, jolla voi olla kohtalokkaita seurauksia tartunnan saaneelle.
Osa sairaaloissa usein esiintyvistä resistenteistä bakteereista, muun muassa resistentti stafylokokkibakteeri MRSA ja resistentit suolistobakteerit VRE ja CPE, voivat aiheuttaa todellisen uhan potilaille, jotka ovat tulleet sairaalaan leikkausta varten tai joiden immuunijärjestelmä on jonkin lääkehoidon vuoksi heikentynyt.
Multiresistentti tuberkuloosi ja supertippuri
Vastustuskykyiset bakteerit viihtyvät myös sairaalan seinien ulkopuolella.
Maailmanlaajuisesti vuonna 2017 rekisteröitiin 558 000 uutta multiresistenttiä tuberkuloositapausta. Nousua edellisvuoteen verrattuna oli 14 prosenttia. Ja joka vuosi tämä bakteeri aiheuttaa noin 230 000 kuolemantapausta.
Samaan aikaan Yhdysvalloissa koetaan yhä enemmän resistenttejä salmonellatapauksia. Monissa maissa niin kutsuttua supertippuria on vaikeaa hoitaa tarjolla olevilla antibiooteilla.
Pienet molekyylit voivat antaa antibiooteille niiden tehon takaisin
Resistentit bakteerit ovat vauhdittaneet uusien hoitomuotojen kehitystä.
Yksi kiinnostava läpimurto tehtiin Pohjois-Carolinan yliopistossa, jossa tutkijat ovat saaneet selville, että rhamnolipidimolekyylit voivat vahvistaa olemassa olevien antibioottien kykyä tuhota resistenttejä bakteereja.
Tutkijoiden kokeessa rhamnolipidit irrottivat monien resistenttien bakteerien pintakalvon. Silloin antibioottien on helpompi tunkeutua bakteeriin ja tuhota se.
Rhamnolipidit olivat itse asiassa niin tehokkaita, että antibiooteilla onnistuttiin niiden avulla tuhoamaan myös sellaisia resistenttejä stafylokokkibakteereja, joihin antibiootit eivät muuten ole tehonneet.
Läpimurto on kiinnostava, sillä menetelmän avulla voidaan saada myös sellaiset antibiootit uudelleen käyttöön, joille bakteerit ovat aiemmin kehittäneet vastustuskyvyn.
Samalla se on hoitomuoto joka ei vaadi uudenlaisten antibioottien kehittämistä.
Vaikka uudet antibioottivalmisteet voisivatkin tuhota nykyisiä resistenttejä bakteerikantoja, bakteerien alituiset mutaatiot kehittävät ajan mittaan vastustuskyvyn myös niitä vastaan.
