Koronaviruksen oireet
Arvioiden mukaan lievässä tapauksessa miljoona suomalaista ja vaikeassa tapauksessa yli kolme miljoonaa suomalaista saa koronavirustartunnan. Ylen julkaiseman uutisen lähteenä on Valtioneuvosto.
Useimmat saavat oireita 5–7 vuorokauden kuluttua tartunnasta, mutta oireiden ilmenemiseen saattaa kulua myös 14 vuorokautta.
Useimpien sairastuneiden oireet ovat lieviä, eivätkä he tarvitse sairaalahoitoa, vaan he voivat hoitaa itsensä terveeksi kotona.
Tutkimuksessa, jossa tarkkailtiin 55 924:ä todistettua tapausta koronaviruksen aiheuttamat tyypilliset oireet olivat:
- Kuume (87,9 prosenttia)
- Kuiva yskä (67,7 prosenttia)
- Väsymys (38,1 prosenttia)
- Limaisuus (33,4 prosenttia)
- Hengitysvaikeudet (18,6 prosenttia)
- Kurkkukipu (13,9 prosenttia)
- Päänsärky (13,6 prosenttia)
- Lihas- ja nivelsäryt (14,8 prosenttia)
- Vilunväreet (11,4 prosenttia)
- Pahoinvointi ja oksennus (5 prosenttia)
- Nenän tukkoisuus (4,8 prosenttia)
- Ripuli (3,7 prosenttia)
- Veriset yskökset (0,9 prosenttia)
- Silmätulehdus (0,8 prosenttia)
Muutamalla tartunnan saaneella ei ollut minkäänlaisia oireita.
Lievät koronavirustapaukset
Neljä viidestä saa vain lieviä oireita koronavirustartunnasta, todetaan Maailman terveysjärjestön WHO:n raportissa.
Koronavirus aiheuttaa tyypillisesti influenssan kaltaisia oireita, ja siksi voi olla vaikeaa tietää, onko kyseessä koronavirus vai tavallinen kausi-influenssa.
Kun pysyt kotona, takaat sen, että kaikenlaiset tartunnat saadaan pysäytettyä.
Kun ihmisen immuunijärjestelmä törmää taudinaiheuttajaan, esimerkiksi koronavirukseen, se vapauttaa koko elimistöön sytokiineiksi kutsuttuja viestiaineina toimivia proteiineja. Sytokiinit avustavat ja säätelevät immuunijärjestelmää – ja ne myös aiheuttavat kuumetta sekä nivel- ja lihassärkyä.
Lievissä tapauksissa koronavirusoireita ovat kuume, yskä, huono olo, kurkkukipu ja päänsärky. Muitakin oireita voi olla, ja oireet eivät välttämättä ilmene kerralla.
Hoito: Lievässä tapauksessa koronavirusta hoidetaan kuten tavallista influenssaa. Hoitona on paljon lepoa ja runsaasti nestettä.
Vaikeat koronavirustapaukset
14 prosenttia tartunnan saaneista kokee oireiden pahentuvan – usein jopa vasta monen päivän jälkeen. Oireina voivat olla voimakas yskä tai kuume, keuhkotulehdus tai hengenahdistus, jotka vaativat sairaalahoitoa.
Kun elimistö reagoi koronaviruksseen oireiden pahenemisella, syynä on ihmisen oman immuunijärjestelmän ylireagointi. Nathalie MacDermott King's College London -yliopistosta toteaa, että koronavirus voi luoda immuunijärjestelmään epätasapainon, mikä saattaa johtaa keuhkotulehdukseen.
Vakavimpien oireiden riskiryhmässä ovat:
- Iäkkäät henkilöt (erityisesti yli 80-vuotiaat)
- Henkilöt, joilla on jokin perussairaus, kuten diabetes, korkea verenpaine, keuhkosairaus, syöpä ja sydän- ja verisuonisairaus.
Hoito: Potilaat, joiden oireet pahenevat, voivat joutua sairaalahoitoon. Jotkut tarvitsevat lisähappea, jota annetaan niin kutsutuilla happiviiksillä.
Kriittiset koronavirustapaukset
Noin 6 prosenttia joutuu kriittiseen tilaan koronavirustartunnan vuoksi. Oireet saattavat pahentua niin, että keuhkojen ja/tai muiden elinten toiminta pettää.
Immuunijärjestelmä on tällöin villiintynyt, ja tulehdus estää hapekkaan veren kulkeutumisen tärkeisiin elimiin. Siksi yksi tai usea elin voi lopettaa toimintansa, ja on olemassa riski, että potilas kuolee.
Italialaisissa raporteissa todetaan, että kriittiseen tilaan joutuneiden potilaiden keskuudessa kuolleisuus on suuri, monet selviävät hengissä vain 1–2 viikkoa.
Koronavirustartunnoissa kriittisten oireiden riskiryhmässä ovat:
- Iäkkäät henkilöt (erityisesti yli 80-vuotiaat)
- Henkilöt, joilla on krooninen sairaus, diabetes, heikentynyt immuunijärjestelmä, korkea verenpaine, keuhkosairaus, sydän- ja verisuonisairaus.
Tutkimuksessa, joka käsitti 191 koronavirustartunnan saanutta, 67 prosentilla 54:stä tartuntaan menehtyneestä henkilöstä oli jokin perussairaus. Yleisimmät perussairaudet kuolleilla olivat korkea verenpaine, diabetes ja sydän- ja verisuonisaraus.
Hoito: Kriittisessä tilassa olevien potilaiden hoito tapahtuu teho-osastolla, missä potilasta avustetaan hengityksessä hengityskoneen tai verta hapettavan sydän-keuhkokoneen avulla.
Ebola-lääke antaa toivoa koronapotilaille
Eri puolilla maailmaa tutkijat testaavat niin kutsuttuja antiviraalilääkkeitä, joita voidaan ehkä käyttää koronavirustartunnan hoitoon.
Yksi lupaavimmista valmisteista on vielä kokeellinen remdesiviiri. Lääkeaine oli alun perin tarkoitettu ebolan hoitoon, mutta näyttää siltä, että se tehoaa myös koronavirukseen. Yhdysvalloissa lääkärit antoivat remdesiviirivalmistetta yhdelle kriittisessä tilassa olleelle koronapotilaalle, joka sittemmin toipui. Sivuvaikutuksista ei ole raportteja.
Tämän jutun kirjoitushetkellä remdesiviiriä testataan viidessä erillisessä kliinisessä tutkimuksessa. Muun muassa tanskalainen Kööpenhaminassa toimiva Rigshospitalet aikoo aloittaa kokeelliset hoidot valmisteella. Ruotsissa lääkärit ovat jo hoitaneet sillä vaikeasti sairaita koronapotilaita.
Tuloksia odotetaan lähitulevaisuudessa.
