Mitä oireita koronavirus aiheuttaa? Ja mitä lääkärit voivat tehdä?

Neljä viidestä saa vain lieviä oireita koronavirustartunnasta, todetaan Maailman terveysjärjestön WHO:n raportissa.

Koronavirus aiheuttaa tyypillisesti influenssan kaltaisia oireita, ja siksi voi olla vaikeaa tietää, onko kyseessä koronavirus vai tavallinen kausi-influenssa.

Kun pysyt kotona, takaat sen, että kaikenlaiset tartunnat saadaan pysäytettyä.

Kun ihmisen immuunijärjestelmä törmää taudinaiheuttajaan, esimerkiksi koronavirukseen, se vapauttaa koko elimistöön sytokiineiksi kutsuttuja viestiaineina toimivia proteiineja. Sytokiinit avustavat ja säätelevät immuunijärjestelmää – ja ne myös aiheuttavat kuumetta sekä nivel- ja lihassärkyä.

Lievissä tapauksissa koronavirusoireita ovat kuume, yskä, huono olo, kurkkukipu ja päänsärky. Muitakin oireita voi olla, ja oireet eivät välttämättä ilmene kerralla.

Hoito: Lievässä tapauksessa koronavirusta hoidetaan kuten tavallista influenssaa. Hoitona on paljon lepoa ja runsaasti nestettä.

14 prosenttia tartunnan saaneista kokee oireiden pahentuvan – usein jopa vasta monen päivän jälkeen. Oireina voivat olla voimakas yskä tai kuume, keuhkotulehdus tai hengenahdistus, jotka vaativat sairaalahoitoa.

Kun elimistö reagoi koronaviruksseen oireiden pahenemisella, syynä on ihmisen oman immuunijärjestelmän ylireagointi. Nathalie MacDermott King's College London -yliopistosta toteaa, että koronavirus voi luoda immuunijärjestelmään epätasapainon, mikä saattaa johtaa keuhkotulehdukseen.

Vakavimpien oireiden riskiryhmässä ovat:

• Iäkkäät henkilöt (erityisesti yli 80-vuotiaat)
• Henkilöt, joilla on jokin perussairaus, kuten diabetes, korkea verenpaine, keuhkosairaus, syöpä ja sydän- ja verisuonisairaus.

Hoito: Potilaat, joiden oireet pahenevat, voivat joutua sairaalahoitoon. Jotkut tarvitsevat lisähappea, jota annetaan niin kutsutuilla happiviiksillä.

Noin 6 prosenttia joutuu kriittiseen tilaan koronavirustartunnan vuoksi. Oireet saattavat pahentua niin, että keuhkojen ja/tai muiden elinten toiminta pettää.

Immuunijärjestelmä on tällöin villiintynyt, ja tulehdus estää hapekkaan veren kulkeutumisen tärkeisiin elimiin. Siksi yksi tai usea elin voi lopettaa toimintansa, ja on olemassa riski, että potilas kuolee.

Italialaisissa raporteissa todetaan, että kriittiseen tilaan joutuneiden potilaiden keskuudessa kuolleisuus on suuri, monet selviävät hengissä vain 1–2 viikkoa.

Koronavirustartunnoissa kriittisten oireiden riskiryhmässä ovat:

• Iäkkäät henkilöt (erityisesti yli 80-vuotiaat)
• Henkilöt, joilla on krooninen sairaus, diabetes, heikentynyt immuunijärjestelmä, korkea verenpaine, keuhkosairaus, sydän- ja verisuonisairaus.

Tutkimuksessa, joka käsitti 191 koronavirustartunnan saanutta, 67 prosentilla 54:stä tartuntaan menehtyneestä henkilöstä oli jokin perussairaus. Yleisimmät perussairaudet kuolleilla olivat korkea verenpaine, diabetes ja sydän- ja verisuonisaraus.

Hoito: Kriittisessä tilassa olevien potilaiden hoito tapahtuu teho-osastolla, missä potilasta avustetaan hengityksessä hengityskoneen tai verta hapettavan sydän-keuhkokoneen avulla.