Suulakihalkio lapsella

Mistä huulen tai suun halkio johtuu?

Miksi joillakin vauvoilla on syntyessään halkio huulessa tai suulaessa?

Miksi joillakin vauvoilla on syntyessään halkio huulessa tai suulaessa?

Peopleimages/Getty Images

Huuli- ja suulakihalkioilla tarkoitetaan erilaisia synnynnäisiä rakenteellisia poikkeamia huulissa tai suulaessa. Ne syntyvät yleensä 6.-9. raskausviikon aikana.

Sikiön varhaisessa kehitysvaiheessa kasvot muodostuvat kahtena erillisenä osana, jossa kussakin on silmä, korva ja puolet suusta. Seitsemännen raskausviikon tienoilla kasvojen puolikkaat liittyvät toisiinsa ja suulaki, huulet ja nenä alkavat kasvaa yhteen.

Tavallisesti noin 10 viikon kuluttua kasvojen puoliskot ovat kasvaneet täysin yhteen. Toisinaan kuitenkin yhteenkasvaminen jää epätäydelliseksi.

Huulen ja suulaen halkion leveys ja syvyys vaihtelevat.

Lapsi
© Henning Dalhoff

Halkio pysähtyy ikeniin

Suulakihalkio voi näkyä vain kaksiosaisena kitakielekkeenä, tai se voi ulottua isompaan osaan kitalakea. Suulakihalkio ei kuitenkaan koskaan jatku ikeniin.

Huulihalkio lapsella
© Henning Dalhoff

Halkio voi läpäistä huulen

Huulihalkio voi olla pieni ura huulessa, tai huuli voi olla kokonaan kahtia. Halkio voi ulottua myös ikeniin.

Huulihalkio lapsella
© Henning Dalhoff

Halkio ulottuu suulaesta huuleen

Huuli-suulakihalkio Halkio ulottuu suulaesta ikenen kautta huuleen. Mitä suurempi halkio on, sitä vinompi nenästä tulee.

0,2 prosentilla vauvoista on syntyessään halkio huulessa tai suulaessa.

Suulaen tai huulten halkio on rakenteellinen poikkeama, joka esiintyy noin 0,2 prosentilla lapsista. Sen syytä ei täysin tunneta, mutta tiedetään, että sen esiintymisen todennäköisyyteen vaikuttaa ainakin 12 geeniä.

Todennäköisesti jokaisen 12 geenin muunnos lisää halkiota vain pieneltä osin. Jos siis toisella vanhemmista on itsellään ollut halkio, se lisää lapsen riskiä saada halkio vain hyvin vähän.

Äidin raskauden aikainen tupakointi näyttää lisäävän halkion riskiä noin 50 prosenttia. Syynä on se, että tupakointi heikentää sikiön hapensaantia.

Suulaki- tai huulihalkio voi haitata imettämistä, jos halkio on sellaisessa kohdassa, että se vaikeuttaa vauvan imemistä. Halkio voi myös altistaa korvatulehduksille ja kuulon heikentymiselle.

Lapselle voi syntyä myös vaikeuksia puheen tuottamisessa. Huulenkorjausleikkaus tehdään 3–4 kuukauden iässä. Suulakihalkio korjataan, kun lapsi 6–12 kuukauden ikäinen.

Lapsi voi tarvita puheterapian lisäksi puheenkorjausleikkauksen kouluiässä. Isot huulten, nenän ja leuan kosmeettiset leikkaukset voidaan tehdä vasta kasvuiän jälkeen.