Yliherkkyyden taustalla on immuunijärjestelmän liian voimakas reagointi normaalisti hyvin siedettäviin aineisiin, kuten siitepölyyn, pölypunkkien proteiineihin, hyönteisten sylkeen ja elintarvikkeiden ainesosiin.
Puhutaan allergeeneista eli herkisteistä, jotka aiheuttavat sellaisia oireita kuin nuhaa, kutinaa ja hengenahdistusta.
Vakavissa tapauksissa allerginen reaktio ilmenee anafylaktisena šokkina, joka on hengenvaarallinen tila. Anafylaksian oireita ovat muun muassa nokkosihottuma, turvotukset, vinkuva hengitys ja verenpaineen lasku.
Histamiini vaikuttaa hengitykseen
Reaktio syntyy, kun elimistö tuottaa immunoglobuliini E -nimistä vasta-ainetta, joka tunnistaa herkisteen.
Kun vasta-aine sitoutuu herkisteeseen, kuten siitepölyyn, immuunijärjestelmän syöttösolut saavat hälytyksen ja alkavat erittää viestiaine histamiinia.
Viestinnän kohteena ovat muun muassa hermot ja lihakset. Histamiinin vaikutus voi tulla esiin esimerkiksi keuhkoissa niin, että se aiheuttaa astmakohtauksen kaltaista hengenahdistusta.
Histamiinin vastavaikuttajia ovat antihistamiinit, joita käytetään yleisesti allergialääkkeinä.
Allergiataipumusta pidetään perinnöllisenä. Tutkimusten mukaan lapsilla, joiden molemmat vanhemmat ovat allergisia, puhkeaa 50–80 prosentin todennäköisyydellä allergia.
Jos vanhemmista vain toinen on allerginen, riski on 30–50 prosenttia. Jos lähisukulaisten joukossa ei ole allergikkoja, todennäköisyys, että lapsesta tulee allerginen, on vain 12 prosenttia.
12 prosenttia on lapsen allergiariski silloin, kun lähisuvussa ei esiinny yliherkkyyttä.